Follow
Aloitettu 20.8.2017
Pudasjärven papisto on Geni-projekti, johon Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pudasjärven papisto on listattu Hiskissä olevan Papisto - Pudasjärvi -luettelon mukaan.
Pudasjärven seurakunta
Pudasjärven seurakunnan perusti piispa Iisak Rothovius vuosina 1639-41.
Pudasjärven henkistä kulttuuria ovat leimanneet kristillisyys ja kirkollisuus. Kristillisyys, jota papisto paikkakunnalla edusti ja julisti, oli 1800-luvun puolivälin tienoille saakka kirkollista luterilaisuutta. Pudasjärvellä palveli monta merkittävää pappia.
Pudasjärven ensimmäisenä kirkkoherrana palveli vuodesta 1639 Hailuodon entinen kappalainen Josef Palmannus, joka traagisesti hukkui perheineen myrskyävällä Pudasjärvellä helluntaina 1666 paluumatkalla pappilaan, aivan kirkkokansan silmien alla. Noin 300 vuotta myöhemmin löydettiin kalaverkosta Palmannuksen kohtalaisen hyvin säilynyt raamattu.
Kuuluisin Pudasjärven varhaisista papeista on kirkkoherra Johan Wegelius, joka palveli seurakunnassa 1689–91. Hän oli maltillisen pietismin ensimmäisiä edustajia maassamme.
Kirkkoherra Erik Castrén innosti 1770-luvulla pudasjärveläiset rakentamaan uuden, vielä nykyisinkin käytössä olevan kirkon. Uusklassillishenkisen ristikirkon suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz. Piirustukset saatiin 1778, kirkko rakennettiin kiiminkiläisen Pentti Pason johdolla 1780–81 ja vihittiin 1783 kruununprinssi Kustaa Aadolfin nimikkokirkoksi. Kirkkopihassa oli jo ennestään uusi jyhkeä kellotapuli, jonka oli kesällä 1761 rakentanut kuulu tapulimestari Heikki Väänänen. Aikansa merkittävin suomalainen kirkkomaalari Mikael Toppelius maalasi 1765–66 tapulin ulkoseiniin maalauksia, jotka ovat ainoat Toppeliukselta tunnetut ulkomaalaukset.
Maltillista pietismiä kannattanut kirkkoherra Johan Frosterus (Pudasjärvellä 1786–1809) valvoi tiukasti hurskauselämää ja tapoja ja piti huolta lukutaidosta. Kiertokoulutoiminnan pani alulle 1850-luvun lopulla tunnettu herännäispappi Lars Herman Laurin.
Laurinin aikana 1850-luvun lopulta lähtien alkoi suuri pohjoinen herätysliike lestadiolaisuus saada jalansijaa Pudasjärvellä. Herätykset levisivät pohjoisesta ensin Ranuan kylään ja sieltä seuraavina vuosikymmeninä kaikkialle pitäjän alueelle. Vt. kirkkoherra Snellman arvioi v. 1890, että noin puolet seurakuntalaisista omasi lestadiolaisen vakaumuksen. Voimansa liike säilytti Pudasjärvellä myös jatkossa. Seuroja pidettiin kylissä ahkerasti. Pitäjässä vieraili runsaasti kaikkein tunnetuimpia saarnamiehiä, mm. Juhani Raattamaa v. 1883–84. Jo 1800-luvun lopulla Pudasjärvellä oli kymmenittäin myös omia sananjulistajia, noista tunnetuin oli Jongun Häyrysen talon isäntä Paavali Ervasti (1841–1896), joka oli myös merkittävä virsirunoilija.
Lähde: Kirjastovirma
Kirkkoherrat
- Josephus Josephi Palmannus (1639-66)
- Daniel Danielis Anglenius Daniel Anglenius (1667-85)
- Samuel Samuelis Lithovius (1686-88)
- Johan Wegelius (1689-91)
- Johannes Olai Keckman (1691-1706)
- Ericus Frosterus (1707-26)
- Barthold Ervast (1727-37)
- Johan Brandberg (1739-40)
- Samuel Johannis Keckman (1742-61)
- Erik Castrén (1763-85)
- Johan Frosterus (1786-1809)
- Isak Montin (1811-24)
- Abraham Montin (1825-38)
- Elias Efraim Alcenius, ensin vt. (1838-46)
- Herman Magnus Inberg (1850-54)
- Lars Herman Laurin (1855-67)
- Robert Vilhelm Montin (1870-71)
- Karl Immanuel Hällfors (1872-80)
- Karl Abiel Heikel (1883-89)
- Viktor Alfred Virkkula (1892-1901)
- Emil Thauvón (1902-17)
- Juho Kipinä (1918-41)
- Paul R. Honkasalo (1942-54)
- Timo Ilmari Hämäläinen (1956-1982)
Kappalaiset
- Josephus Josephi Palmannus vanhempi (1639)
- Josephus Josephi Palmannus nuorempi (1639-66)
- Daniel Anglenius (1667)
- Andreas Palmannus (1667-77)
- Johannes Keckman (1678-91)
- Daniel Danieli Anglenius (1691-1725)
- Gabriel Ståhlberg (1725-33)
- Jeremias Stenius (1733-77)
- Gabriel Petri Calamnius (1778-1809)
- Johan Henrik Kranck (1811-38)
- Herman Magnus Inberg (1843-50)
- Robert Vilhelm Montin (1851-70)
- Johan Immanuel Bergh (1870-71)
- Gustaf Adolf Snellman (1873-78)
- Paavo Martikainen (1879-1905)
- Oskar Immanuel Heikel (1905-10)
- Arvid Esaias Ruuskanen (1910-28), virka lakkautettuna 1922 päätöksellä.
- Lenna A. Pellikka (1948-52)
- Arvi Rafael Sorri (1953-69)
- Rauno Pitkänen (1970-71)
- Jaakko Lounela (1971-74)
- Hannu Kinnunen (1974-)
Viralliset apulaiset
- Pekka Kyllönen (1976-79)
- Rauli Junttila (1981-)
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
- Efraim Wilhelm Snellman, kappalaisen apulainen, armovuoden saarnaaja (1806-11)
- Gustaf Vilhelm Appelgren, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja (1836-43)
- Karl Johan Forsström, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja (1848-51)
- Nils August Berghäll, armovuodensaarnaaja (1867-69)
- Kristian Kekoni, armovuodensaarnaaja (1869-70)
Ylimääräiset papit
- Mikael Forsberg, kirkkoherran apulainen (1732-33)
- Jeremias Stenius, kirkkoherran apulainen (1732-33)
- Kristian Henrik Keckman, kirkkoherran apulainen (1744-50)
- Anders Hägg, kirkkoherran apulainen (1752-65)
- Isak Stenius, kappalaisen apulainen (1757-65)
- Lars Samuel Keckman, kappalaisen apulainen (1766-71)
- Johan Thurin, kappalaisen apulainen (1772-77)
- Karl Saxa, kirkkoherran apulainen (1779-86)
- Johan Pettersson, kirkkoherran apulainen (1805-09)
- Efraim Wilhelm Snellman, kappalaisen apulainen (1806-11)
- Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen (1809)
- Ernst Vilhelm Frosterus, välisaarnaaja (1824-25)
- Julius Kristian Becker, kirkkoherran apulainen (1827-29)
- Erik August Montin, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulaisen sijainen (1829-32, 1833-1836)
- Gustaf Vilhelm Appelgren, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja (1836-43)
- Robert Vilhelm Montin, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen (1846-48)
- Karl Johan Forsström, armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja (1848-51)
- Oskar Elis Petterson, välisaarnaaja (1854-55)
- Karl Alfred Calamnius, vt. kirkkoherra (1867)
- Johan Gustaf Sipilä, vt. kirkkoherra ja kappalainen (1871-72)
- Gustaf Edvard Nyman, vt. kappalainen (1878-79)
- Jonas Eliel Snellman, vt. kirkkoherra (1889-92)
- Martti Ruotsalainen, kirkkoherran apulainen (1939)
- Veikko Kumpulainen, kirkkoherran apulainen (1939-43, 1943-44)
- Heikki Ahti, kirkkoherran apulainen (1941-42)
- Sulo Toivanen, kirkkoherran apulainen (1946)
- Samuel Strömmer, kirkkoherran apulainen (1946-47)
- Johannes Lautsila, vt. kappalainen (1948-49)
- Lauri Ruotsalainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1955)
- Urpo Kuusiniemi, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1955-56)
- Yrjö Tala, vt. kappalainen (1969-70)
Lähteitä
Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
Pudasjärvi, verkkojulkaisu SKS
Pudasjärven papisto, Hiski