![](https://www.geni.com/images/external/x_com_black_16.png?1721673225)
![](https://www.geni.com/images/facebook_white_small_short.gif?1721673225)
Aloitettu 20.8.2017
Pudasjärven papisto on Geni-projekti, johon Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pudasjärven papisto on listattu Hiskissä olevan Papisto - Pudasjärvi -luettelon mukaan.
Pudasjärven seurakunnan perusti piispa Iisak Rothovius vuosina 1639-41.
Pudasjärven henkistä kulttuuria ovat leimanneet kristillisyys ja kirkollisuus. Kristillisyys, jota papisto paikkakunnalla edusti ja julisti, oli 1800-luvun puolivälin tienoille saakka kirkollista luterilaisuutta. Pudasjärvellä palveli monta merkittävää pappia.
Pudasjärven ensimmäisenä kirkkoherrana palveli vuodesta 1639 Hailuodon entinen kappalainen Josef Palmannus, joka traagisesti hukkui perheineen myrskyävällä Pudasjärvellä helluntaina 1666 paluumatkalla pappilaan, aivan kirkkokansan silmien alla. Noin 300 vuotta myöhemmin löydettiin kalaverkosta Palmannuksen kohtalaisen hyvin säilynyt raamattu.
Kuuluisin Pudasjärven varhaisista papeista on kirkkoherra Johan Wegelius, joka palveli seurakunnassa 1689–91. Hän oli maltillisen pietismin ensimmäisiä edustajia maassamme.
Kirkkoherra Erik Castrén innosti 1770-luvulla pudasjärveläiset rakentamaan uuden, vielä nykyisinkin käytössä olevan kirkon. Uusklassillishenkisen ristikirkon suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz. Piirustukset saatiin 1778, kirkko rakennettiin kiiminkiläisen Pentti Pason johdolla 1780–81 ja vihittiin 1783 kruununprinssi Kustaa Aadolfin nimikkokirkoksi. Kirkkopihassa oli jo ennestään uusi jyhkeä kellotapuli, jonka oli kesällä 1761 rakentanut kuulu tapulimestari Heikki Väänänen. Aikansa merkittävin suomalainen kirkkomaalari Mikael Toppelius maalasi 1765–66 tapulin ulkoseiniin maalauksia, jotka ovat ainoat Toppeliukselta tunnetut ulkomaalaukset.
Maltillista pietismiä kannattanut kirkkoherra Johan Frosterus (Pudasjärvellä 1786–1809) valvoi tiukasti hurskauselämää ja tapoja ja piti huolta lukutaidosta. Kiertokoulutoiminnan pani alulle 1850-luvun lopulla tunnettu herännäispappi Lars Herman Laurin.
Laurinin aikana 1850-luvun lopulta lähtien alkoi suuri pohjoinen herätysliike lestadiolaisuus saada jalansijaa Pudasjärvellä. Herätykset levisivät pohjoisesta ensin Ranuan kylään ja sieltä seuraavina vuosikymmeninä kaikkialle pitäjän alueelle. Vt. kirkkoherra Snellman arvioi v. 1890, että noin puolet seurakuntalaisista omasi lestadiolaisen vakaumuksen. Voimansa liike säilytti Pudasjärvellä myös jatkossa. Seuroja pidettiin kylissä ahkerasti. Pitäjässä vieraili runsaasti kaikkein tunnetuimpia saarnamiehiä, mm. Juhani Raattamaa v. 1883–84. Jo 1800-luvun lopulla Pudasjärvellä oli kymmenittäin myös omia sananjulistajia, noista tunnetuin oli Jongun Häyrysen talon isäntä Paavali Ervasti (1841–1896), joka oli myös merkittävä virsirunoilija.
Lähde: Kirjastovirma
Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
Pudasjärvi, verkkojulkaisu SKS
Pudasjärven papisto, Hiski