Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Siirtolaiset paikkakunnalta Kannus

view all

Profiles

  • Maria Josephine Jokinen (1882 - 1967)
    Kannus syntyneet 1880-1887 (MKO408-410) Sivu 48 vuosi 1882 kesäkuu ; SSHY / Viitattu 24.10.2024 Kannus rippikirja 1873-1882 (MKO116-129) Sivu 298 Yliviiret By 18 Grekilä ; SSHY / Viitattu 24.10.2024 ...
  • Anna Josefina Jacobsdotter Bloom (1865 - 1937)
    Tuore aviopari Måg Jakob Simonsson Annanolli (s.12.4.1843) & hu Lisa Michelsdotter (s.9.11.1845) vaimon perhekunnassa. Kannuksen seurakunta - Rippikirja 1859-1865, jakso 73, sivu 70: Ylikannus No:18 He...
  • Antti Mikonpoika Ainali (1838 - 1907)
    arrived in New York in September 1882. kuva 185, Kannuksen seurakunta, Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1814-1838, Mutkalampi kuva 138, Himangan seurakunnan arkisto, Rippikirja 1845-1859, Tor...
  • Antti Antinpoika Ainali (1859 - d.)
    Pietarin suomalainen Marian srk - S:t Petersburgs finska Maria förs - married Announc. Married Village Farm Man Wife Village Farm 24.8.1886 Anders Saralampi Anna Lovisa Nykänen Antti Ainali In MyHerita...
  • Anders Gustaf Nikkarikoski (1843 - 1923)
    Kannus rippikirja 1866-1872 (MKO102-115) Sivu 270 Yliviiret By N:o 10 Snickarikoski ; SSHY / Viitattu 30.08.2024 Kannus rippikirja 1873-1882 (MKO116-129) Sivu 268 Yliviiret By N:o 10 Snikkarikoski ; S...

Suomesta on lähdetty siirtolaisiksi eri puolille maailmaa, Amerikkaan, Ruotsiin, Norjaan, Venäjälle ja Neuvostoliittoon sekä muihin kaukaisiin maihin.

Voit lisätä projektiin Kannuksesta lähteneet siirtolaiset ja myös ne, jotka ovat myöhemmin jostain syystä palanneet takaisin.

media.geni.com/p13/94/39/fb/88/53444852014bfdcc/oikea_rajaus_original.jpg?hash=22ffe012db35550155ac8005be549d47504dbc183b6a82c6c4b5581f74936c56.1733471999

Kannus. Kuvattu kirkon tornista. Joessa uittopuita. Kylän rakennuksia, peltoa., Kannus. Poutvaara Matti, kuvaaja 1963. (CC BY 4.0)

Kannuksen projektit

Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin

Ensimmäiset Amerikkaan muuttaneet suomalaiset kuuluivat ruotsalaisiin retkikuntiin, jotka jo 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla perustivat "Uuden Ruotsin" siirtokunnan Delaware-joen varrelle, nykyään saman nimisessä osavaltiossa. Yhteensä sinne muutti 500-600 suomalaista pääasiassa Ruotsin ja Norjan metsäseuduilta. Näiden jälkeläisiä oli pennsylvanialainen John Morton (1725-1777), joka oli yksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista vuonna 1776. Hänen isänisänsä Mårten Mårtensson, joka Värmlannista muutti Amerikkaan, oli joidenkin lähteiden mukaan syntynyt Suomessa. Seuraavat Yhdysvaltoihin tulleet suomalaiset olivat lähinnä merimiehiä ja kullankaivajia.

Varsinaisen siirtolaisuuden Amerikkaan katsotaan alkaneen vuonna 1864, jolloin neljä siirtolaisryhmää, jotka olivat muuttaneet Norjan kautta, asettui asumaan pääasiassa Minnesotaan. Pian tämän jälkeen saapuivat ensimmäiset siirtolaiset Michiganin kaivosalueille. Tässä osavaltiossa on eniten suomalaisten jälkeläisiä. Jo 1870-luvulla oli kysymys massamuutosta. Yhdysvaltoihin asettuneet suomalaiset houkuttelivat luoksensa yhä enemmän väkeä aikaisemmilta kotiseuduiltaan, saman aikaisesti kun kaivosyhtiöiden ja varustamoiden agentit suostuttelivat ennen kaikkea nuoria miehiä ja naisia muuttamaan uuteen maahan.

Suurinta siirtolaisuus oli vuosina 1899-1913, jolloin enimmillään tuli yli 20.000 siirtolaista vuodessa. Siirtolaisuus väheni vuoden 1923 jälkeen, kun Yhdysvaltain viranomaiset alkoivat säännellä maahanmuuttoa. Euroopasta muutti noin 40 miljoonaa ihmistä Pohjois-Amerikkaan. Tähän nähden suomalaissiirtolaisuus oli mitätöntä:

Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin vuosina 1821-1929 oli 350.000 (henkilöiden lukumäärä)
(Kero 1996, s. 55)

Suomalaisten siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi Pohjois-Suomesta ja levisi sieltä etelään. Vuosien 1870-1914 aikana oli maastamuutto suurimmillaan (65,9 % koko määrästä), ja jakson muuttajista kokonaista 52 % oli Pohjanmaalta. Muita huomattavia maastamuuttoalueita olivat Lappi, Oulun läänin länsiosa ja Ahvenanmaa.
(Kero 1996, s. 59)

Suurin osa siirtolaisista asettui asumaan kapealle alueelle aivan Kanadan rajan eteläpuolelle. Ensimmäisiä asuinalueita olivat New Yorkin ja Massachusettsin osavaltiot itärannikolla sekä Suurten Järvien luona olevat osavaltiot Michigan ja Minnesota. Vähitellen asutus levisi länteen Montanaan, Kaliforniaan, Oregoniin ja Washingtoniin. Suomalaisista tuskin ketkään asettuivat etelävaltioihin.

Siirtolaiset valitsivat asuinpaikkansa usein aikaisemman ammattinsa mukaan. Suuri osa siirtolaisista hakeutui uudessa kotimaassaan tiettyihin ammatteihin, koska niissä työvoiman tarve oli suuri. Suomalaiset hakeutuivat 1800-luvun alussa itärannikon kaupunkeihin. Räätälit ja myös muut käsityöläiset työskentelivät New Yorkissa, Bostonissa (Massachusetts), Clevelandissa (Ohio) ja Chicagossa (Illinois). Merimiehistä tuli 1860- ja 1870-luvuilla usein rakennustyöläisiä satamakaupunkeihin, kun taas sadoittain työläisiä päätyi Mainen kivilouhimoihin. Suomalaisperäiset metsätyöläiset olivat yleisiä pohjoisissa osavaltioissa, ja Fitchburg (Massachusetts), Detroit (Michigan) sekä Chicago (Illinois) tarjosivat työtä teollisuustyöntekijöille. Osasta tuli kalastajia Washingtonin ja Oregonin osavaltioissa, suomenruotsalaisista lähinnä Washingtonissa. Kaivosteollisuus oli suurimpia työnantajia; kuparikaivospaikkakuntia olivat Calumet, Hancock, Marquette, Ishpeming, Negaunee ja Ironwood Michiganissa, Etelä-Dakotassa oli kulta- ja hopeakaivoksia ja Montanassa ja Wyomingissa hiilikaivoksia. Kaliforniassa suomalaisia työskenteli kultakentillä tai hedelmäviljelyksillä. Naisille oli tarjolla varakkaiden perheiden kotiapulaisen paikkoja sekä työtä mm. tekstiiliteollisuudessa.

Yleisesti sanottiin, että Amerikka oli paratiisi naiselle, mutta helvetti miehelle ja hevoselle. Vähitellen useista raskaissa metsä- ja kaivostöissä olleista tuli maanviljelijöitä keskilänteen. Vuonna 1920 sai noin 25 % suomalaisista toimeentulonsa maataloudesta. He omistivat silloin noin 15.000 tilaa, joista noin 75 % oli Minnesotassa, Michiganissa ja Wisconsinissa ja noin 17 % Tyynen Valtameren rannikolla. Saksalaisten (140.000), ruotsalaisten (60.000) ja norjalaisten (50.000) tilojen määrään verrattuna oli suomalaisia tiloja varsin vähän.
https://www.genealogia.fi/emi/emi3s.htm

*Arkistojen Portti Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille

Projekti perustettu 25.01.2020. Huom! Älä poista päivämäärää