Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Edvard Emanuelinpoika Kola (1891 - d.)
    Syntymä Valkeala syntyneet 1888-1894 (MKO682-689 I C:12) Sivu 228 1891 kesäkuu. SSHY / Viitattu 30.09.2023 Syntynyt ennen vihkimistä. Syntymäaika muuttuu lähteissä vääräksi: 20.6.1891 > 12.3.1891 (...
  • Väinö Edvardinpoika Kola (1917 - 1974)
    Syntymä Valkeala syntyneet 1912-1918 (AP I C:16) Sivu 456 Maaliskuu 1917. SSHY / Viitattu 30.09.2023 Valkeala 1917-1918 Valkeala lastenkirja 1910-1919 (AP_I I Ab:9) Sivu 118-119 Heikkilä 1 Niveri...
  • Iida Maria Tanelintytär Kola (1896 - d.)
    Syntymä Vehkalahti syntyneet 1893-1900 (MKO550-560 I C:10) Sivu 268 1896 Maaliskuu. SSHY / Viitattu 04.03.2023 Sippolan henkikirjassa väärä syntymävuosi 1897. Kuulutettu Kouvolan Sanomat, 31.0...
  • Helena Aatamintytär Nurkka (1838 - 1904)
    Muutti perheineen Luumäeltä Joutsenoon 1887. Luumäki - kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 31.5.1838 5.6.1838 Kondula b. Adam Abrams: Anna Lisa Chrisdr 20 Helena Joutse...
  • Eeva Manuntytär Nurkka (1868 - 1868)
    Luumäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1855-1873, jakso 146: Födde och Döpte 1868 Januari-Februari; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.9.2023 Luumäen seurakunnan arkisto - Ku...

This is a village project of Husula in old locality Luumäki. Purpose of the project is to collect all the people profiles born, lived or died in this village.

Join also larger projects and surrounding locality projects:
Estabilished 28.12.2018

Suomi ja Karjala

Karjala

Luumäki
Lappee
Lappeenranta
Lemi
Savitaipale
Säkkijärvi
Ylämaa
Miehikkälä
Sippola
Kouvola
Vehkalahti
Hamina

Tämä projekti on Luumäen kunnan Husulan kylän kyläprojekti.
Perustettu 28.12.2018

Kylän nykyiset kiinteistötunnukset alkavat numeroilla: 441-413-. Kylän pohjoispuolella Jurvala ja Metsola, itäpuolella Multiala, etelässä Nuppola ja lännessä Parola, Kiurula ja Hyyrylä. Vesistöä Kivijärven Jurvalanselkä ja Urpalanjoki. Kylän läpi kulkee Riihimäki-Pietari rata ja kylässä sijaitsi Luumäen rautatieasema. Korkein kohta Kännätsalossa huippu 115 m ja Revonpesä 100 m, Huuhtsalossa Saappaanmäki 112 m merenpinnasta ja Kivijärven rannassa oleva Salpausselkä 80 m merenpinnasta. Suo-alue Salmenkorpi. Saaristoa osa Huuhtsaloa, Halinsaari, Koivusaari sekä osa Kännätsaloa.

Sokuran kylä-alueella Urpalonjoki, Kaurionlammit, Suuri Urpalo ja Heränjärvi. Korkeimmat kohdat n. 80 m merenpinnasta. Sokuran kylä-alueen pohjoispuolella
Junttola, itäpuolella Orkola, etelässä Suo-Anttila ja lännessä Haimila sekä Saarits. Suo-alueet Pieni Suojärvi sekä Heräjärvensuo.

Kylällä lisäksi suuri alue Salpausselältä Luumäen länsiosassa sisältäen Kaitjärven kyläosan, korkeimmat kohdat 120 m merenpinnasta ja vesistöä Sammalinen, Kahrasenjärvi ja Kahrasenlampi.

Tilat:
1. Häkämies
2. Husu (Oravikumpu)
3. Sokura


Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Suomi ja Karjala

Karjala

Luumäki
Lappee
Lappeenranta
Lemi
Savitaipale
Säkkijärvi
Ylämaa
Miehikkälä
Sippola
Kouvola
Vehkalahti
Hamina


Luumäen asema

Luumäen rautatieläisasutus keskittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella pääasiassa kuuteen kylään: Heimala, Husula, Kiurula, Koskela, Marttila ja Parola.

Luumäen pysäkki avattiin 1885 tiheään asutun ja kesävieraiden suosiman Jurvalan kylän tuntumaan. Kivijärven rannat vetivät puoleensa mm. pietarilaisia kesänviettäjiä, ja jo 1888 pysäkki muutettiin V luokan asemaksi. Asemarakennusta laajennettiin 1907 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Tämän jälkeen aseman ulkoasua on muutettu useaan kertaan.

Luumäki nousi rautatiesuunnitelmiin risteysasemaksi 1930-luvulla, kun Lappeenrannasta rakennettiin rata Imatralle ja edelleen Karjalan radalle Elisenvaaraan. Vanha ja huonokuntoinen Simolan-Lappeenrannan rata kulki turhan mutkan kautta, ja oikorata Luumäeltä nähtiin parempana vaihtoehtona. Rataa ei toteutettu ennen sotaa, mutta sen järkevyys nousi entistä paremmin esiin sodan jälkeen; Itä-Suomen rautateiden tilanne oli muuttunut, kun suurin osa Viipurista Joensuuhun johtavasta radasta jäi luovutetulle alueelle. Pietarin radan merkitys väheni, kun Viipuri jäi rajan taakse, sen sijaan Lappeenranta ja Imatra sekä uuden ratayhteyden myötä Savonlinna olivat tärkeitä määränpäitä. Lappeenrannan oikoradan rinnalla luonnosteltiin ratayhteyttä myös Haminan suuntaan. Oikorata Lappeenrantaan avattiin liikenteelle 1962.

Matkustajajunien pysähdyspaikkoja karsittaessa Luumäen aseman pysähdykset lopetettiin 1988, ja Taavetti jäi tuolloin kunnan ainoaksi henkilöliikenteen asemaksi.

Lähde: Radan varrella : Suomen rautatieliikennepaikat, s. 261.

Luumäen asema 1900-luvun alussa, Husula, Luumäki

Sijainti kartalla

Wikipedia: Luumäen rautatieasema

Husulassa asuivat mm. asema- ja vaihdemies Elias Sokura, Eliaksen poika asemamies Aaron Sokura ja ratavartija Karhu perheineen.

Lisää Luumäellä asuneet rautatieläiset projektiin Suomen rautatieläiset - Railway Professionals in Finland