Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Darja Sisointytär (c.1799 - d.)
    Vaaksaus, Vegarus, Suojärvi. Suojärven henkikirja 1820 Vegarus NB 1 - Michala Sisojev 32 mdh 27 mod: Natalja Larionova 52, br. Andrei 22 mdh Nastasja 20, syster Darja 21. Viipurin läänin henkikirja...
  • Natalia Larionintytär (c.1770 - d.)
    Sisoin vaimo. Vaaksaus, Vegarus, Suojärvi. Suojärven henkikirja 1818 Vegarus N.b 1- Michaila Sisoev 30mdh 25. moder Natalja Larionova 50. bror Andrei 20. Viipurin läänin henkikirjat - Vi:2 Henkiki...
  • Ivan Mihailinpoika Juppi (c.1824 - d.)
    Vaaksaus, Suojärvi. Suojärven henkikirja 1825 Vegarus BR 1 - Michaila Sisojeff 39 mh 34. Sn Philip 6. Mor Natalia Larionova 59. Swäg Ea Nastasia 27 db Baraskowia 6. Sn Mina 5 Iwan 1. Syster Darja 28...
  • Miina Mihailinpoika Juppi (c.1820 - d.)
    Vaaksaus, Suojärvi. Suojärven henkikirja 1825 Vegarus BR 1 - Michaila Sisojeff 39 mh 34. Sn Philip 6. Mor Natalia Larionova 59. Swäg Ea Nastasia 27 db Baraskowia 6. Sn Mina 5 Iwan 1. Syster Darja 28...

Tämä projekti on Suojärven Vaaksauksen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Vaaksauksen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Vaaksauksen kylään suomeksi

Tämä projekti on Suojärven Vaaksauksen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Vaaksauksen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Vaaksauksen kylään suomeksi


Vaaksausjärvi sijaitsee lähellä entisen Korpiselän pitäjän rajaa Vegaruksesta luoteeseen. Yhden suvun asuttama Vaaksauksen kylä oli järven pohjoisosassa olevan Ellinginlahden itärannalla. Maarekisterissä kylä oli Vegarus n:o 14 vuoteen 1934 asti. Tuolloin siitä muodostettiin oma maarekisterikylänsä ja tilasta tuli Vaaksaus n:o 1.

Vaaksauksen kylän ensimmäisestä asutuksesta oli merkkejä Vaaksausjärven rannalla Perttilahdessa. Täällä oli kivirauniot, jotka näyttivät uuninpohjakiviltä. Perimätiedon mukaan ne olivat isovihan aikaisten pakolaisten jäljiltä, eli 1700-luvun alkupuolelta. Pienen kylän pitkäaikaiset asukkaat, Jupit, siirtyivät sinne Vegaruksen Kirveskankaalta noin vuonna 1830.[1]

Ennen sotaa vuonna 1939 kylässä oli kolme maanviljelystilaa: Vaaksaus, Juppila ja Mikkola [2] sekä metsänvartijan talo. Kyläläiset tosin itse käyttivät nimiä Jaakon talo, Keskitalo ja Mikon talo. Talot olivat lähellä toisiaan; Jaakon talosta oli matkaa Keskitaloon n.200 metriä ja Mikon talolle noin 350 metriä.

Mikon talon toinen asuinrakennus oli metsäyhtiön rakennettuma, savottalaisia varten, mutta savottojen vähentyessä rakennus jäi Mikko Jupille. Aluksi rekennuksessa oli vuokralaisia; Mikko Maksimaisen perhe ensin ja sitten Matti Siitosen perhe.
Vaaksausjärven länsirannalla, Vatsikasjärven pohjoispäässä oli metsänvartijan talo. Siellä asui metsänvartija Pyy perheineen ja sittemmin metsätyönjohtaja Laine perheineen.

Vaaksausjärveä yhdisti Varsikasjärveen puro, jonka varrella oli jäänteitä myllystä. Mylly lienee aikoinaan ollut Juppien omistuksessa. [2]

Vaaksauksessa ei ollut omaa tsasounaa, mutta hautusmaa sijaitsi Kalmansaaressa. Alue kuului Vegaruksen koulupiiriin, vaikka pitkän matkan takia sieltä ei juuri koulua käyty.

Koko 1800-luvun ajan ja alun 1900-lukuakin Vaaksauksen liikenne suuntautui Vegarukseen kauppa-asioille ja sukuloimaan. Kylä sai oman maantien vuonna 1934, jonka jälkeen sieltä käytiin useimmiten Korpiselän Ägläjärvellä asioilla. [1]

Asukkaat

Vuoden 1805 Vaaksauksessa oli kaksi taloa, joten Jupit eivät olleet kylän ensimmäiset asukkaat. Tällöin kylää asui Jefim Markinpoika Hattunen perheineen. Hattuset ovat nähtävästi muuttaneet vuosisadan vaihteessa, sillä vuoden 1818 henkikirjassa talo on kirjattu uudisasutukseksi. Mihaila Sisoinpoika Jupista tuli heidän vävynsä.

Mihailan pojanpoika Mihail Tarasseinpoika muutti kotivävyksi Lietteen kylään ja hänen veljensä Jefim lähti Venäjälle 1890-luvulla. Tarasin pojat Ivan, Mina (vanhempi) ja Mina (nuorempi) jäivät viljelemään Vaaksausjärven rantoja. [1]

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.
[2] Kuutti Kirsti. Ennen koti Karjalassa. ISBN 952-91-4610-8.

Tämä projekti on Suojärven Vaaksauksen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Vaaksauksen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Vaaksauksen kylään suomeksi