Paraskeva Ivanintytär Mitrunen

Emäntä. Hukkala, Suojärvi.

runonlaulaja, virrentekijä

"Paraske Mitrunen"

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1852:
Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1852:
Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1852 г.:

Nro - 51., synt. 12.07.1852, kast. 03.08.1852. Paraskovia. Vanhemmat: Varpakylän kylän talonpoika Ivan Fokin ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Domna Isidorova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja. Kummi: saman kylän populin Jeremei Mininin tytär neito Jevdokija.

Suojärven ortodoksinen seurakunta > Suojärven ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1850-1854 (I Ca:6) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4109646]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1871: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1871: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1871 г.:

Nro 18., vihkipvm. 18.10.1871. Sulhanen: Suojärven seurakunnan Hukkalan kylän talonpoika Semen Timofejev, leski, ortodoksi, toiseen avioliittoon, 26 vuotta. Morsian: neito Paraskeva Ivanova, saman seurakunnan Varpakylän kylän kuolleen talonpojan Ivan Fokinin tytär, ortodoksi, 18 vuotta. Todistajat: Suojärven seurakunnan Hukkalan kylän talonpojat Timofei Ivanov, Stefan Ivanov.

Suojärven ortodoksinen seurakunta > Suojärven ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1871-1875 (I Ca:10) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4110683]

Kuolema / Death / Смерт:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1942:
Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1942:
Суоярви православный приход, метрические книги, смертей 1942 г.:

Seurakunta: Suojärvi (ort.), Kirkonkirja: Kuolleiden ja haudattujen luettelo, Sidos: 1942, Sivu: 0, Rivi: 0, Kuolinpäivä: 25.7.1942, Hautauspäivä: 10.8.1942, Asuinpaikka: Hukkala, Pääkirjan sivu: 1-18, Ammatti: Talollisen leski, Etunimi: Paraskova, Patronyymi: Ivanantytär, Sukunimi: Mitrunen, Sukupuoli: nainen, Ikä vuosina: 90, Ikä kuukausina: 0, Ikä viikkoina: 0, Ikä päivinä: 13, Siviilisääty: Leski, Kuolinsyy: Marasmus senilis 0500, Hautaukseen liittyvät tiedot: Varpakylän hautausmaahan, Syntymäaika: 0.0.1852, Rekisteröintinumero: 0.

Katiha - Karjala-tietokantahaku: [https://katiha.xamk.fi/View.action?item=1053K19420000050&register=K...]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Perhe

Paraskeva Köpönen syntyi Suojärven Varpakylän kylässä Ivan Fokanpoika Köpösen ja hänen vaimonsa Domna Sidorintytär o.s. Palviaisen perheeseen 8. lapsena. Ennen häntä syntyivät Domna, Irina, Dimitrei, Anna, Agafia, Andrei ja Pavel, ja hänen jälkeensä Maria, Jekaterina ja Agrippina.

Paraskeva avioitui vuonna 1871 Hukkalan kylästä kotoisin olleen talollisen Semen Timofeinpoika Mitrusen kanssa, joka oli jäänyt leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan, joka oli solmittu vain muutama kuukausi aiemmin. Semen ja Paraskeva saivat yhteensä kahdeksan lasta: Fekla, Vlasi, Johannes, Irene, Feodor, Sergei, Semen ja Jegor. [1, 2]

Paraskevan itkuvirret ja niiden kerääminen

Paraskeva tuli tunnetuksi runonlaulajana, erityisesti itkijänaisena, olleen viimeisimpiä runontaitajia Raja-Karjalassa. [2] Häntä pyydettin häihin ja hautajaisiin. [3, 2] Hän esitti luonnollisella ja vaikuttavalla tavalla itkuvirsiä. Paraskevan sanonta oli vuolasta, ja kun hän kerran pääsi alkuun ja syventyi itkuvirtensä sisältöön, eli hän tapahtumat elävästi ja voimakkaasti. Suurimman osan virsistään Paraskeva oli oppinut äidiltään, mutta loi osittain itsekin uutta. [4, 2]

Paraskevan itkuvirsiä keräsi Armas Otto Väisänen. Väisänen teki vuonna 1917 merkittävän musiikinkeruumatkansa Raja-Karjalaan, seisoen tällöin viimeisellä näköalapaikalla. Avautui muuttuvan kulttuuri: vanhemmat naiset, joiden arkeen ja juhlaan kuului itkuvirsi ja runolaulu, kanteleensoittajat, joissa oli sekä vanhan että uuden tyylin taitajia, ja nuoret, jotka lauloivat suomalaisia ja venäläisiä lauluja ja soittivat harmonikkaa. [5, 2]

Kaksi suojärveläistä itkijää on itkujen lukumäärässä edellä muita: Paraskeva Mitruselta on tallennettu yli 40 ja Virzi-Vaššilta yli 30 itkuvirttä. Useimmat näistä on A.O. Väisänen äänittänyt ja litteroinut. Paraskeva Mitrusen ohjelmisto on esitetty systemaattisesti avioliiton solmimisen ja kuoleman rituaalien järjestyksessä. Näin hän hahmotti häävirret: (1) kaubanvahvistusvirret, (2) häihin kutsuntavirret, (3) neiskylyn virsi, (4) nostatusvirret, (5) käeniškendävirret, (6) podarkoin kyzyndä, (7) leibeä nossellah, (8) muamo pojalleen tämän lähtiessä morsianta noutamaan. Paraskevan rikas hääitkutietous tuki A.O. Väisästä Suojärven hääfilmin teossa vuonna 1920. [5, 2]

Kuolinvirsissä Paraskevan esimerkkinä oli tyttären kuolema. Sarja alkaa lautsallepanosta ja päätyy hautaan eli kalmah panemiseen. [5, 2]

Muisteluksia Paraskevan laulannasta

Taiteilija Toivo talvi tapasi Paraskevan matkoillaan Raja-Karjalassa ja maalasi hänestä myös muotokuvan. Hän kuvailee tapaamistaan [6, 2]:

Paraskeva Mitrunen, tämä herttainen, ketterä, lähes 80-vuotias pieni mummo, asuu Suojärven Varpakylässä. On todella ilo seurustella näiden kalevalaisten vanhojen ihmisten seurassa, heidän olemuksestaan kun säteilee hyvyys ja viisaus, jonka he ovat perineet kait vanhalta Väinämöiseltä ja joihinka ei uusi sivistys ole päässyt vaikuttamaan. Loitsun luettuaan minulle, muistan Paraskevan herttaisesti hymyillen lausuneen: "Osaanhan minä loitsuja lukea tauteja vastaan, mutta Jumalahan se niissä lopulta vaikuttaa ja terveeksi tekee." Hän ei halua tunnustaa pohjimmaista käsitystään. [6, 2]

Paraskevan pojan tytär Aino Reittu muistelee isoäitiänsä [7, 2]:

Lukuisista loitsuista on mieleeni jäänyt erityisesti "Lapsen parannus -riimitys". Yleisesti uskottiin, että voi sairastua, jos joku on katsonut "pahalla silmällä" ts. kadehtinut lapsen terveyttä, lihavuutta ja hyvinvointia, silloin lapsi meni suudelluksiin ja sairastui. Kun sitten parantajamummoni luo tuotiin lapsi, aloitti hän parannusseremonian. Tarvittiin lattian lakaisuun vasta ja korkea oven kynnys. Mummo istui kynnyksellä, lapsi poikittain polvella ja hän aloitti lasta vastalla ripsien, poistaa taudin tai muun vaivan aiheuttajaa eli "suudelua" seuraavalla loitsulla: [7, 2]
Suttes pettes suuren mieron suudeluksis,
pahoin akkoin ajatuksis,
kusi kiderien kirouksis,
veripadojen paginois,
Ken lie kadehin kazzonunna,
kalvot silmih kasvakkah, verenä vuodakkah,
tjinana tippukkha, rasvana rapettakkah.
Piässä luoma, piässä Luoja,
piässä piäline Jumala.
Paku pois paganus, liiku pois liika luoma,
riztittyö rikkomas, kastettuo katkuamas.
En kozze omani käsin kozzen nezyt Muarien käsin.
Solomiina buaboseni Katjerina buaboseni
yheksän meren tagana, puoli merta kymmenettä.
Tule pelastamah, pesemääh puhistamaah lasta oigieta hengie riztikansua. [7, 2]

Sortavalan laulu- ja soittojuhlat ja Kalevala-eläke

Paraskeva esiintyi vuoden 1926 kesäkuussa Sortavalan laulu- ja soittojuhlilla, esittäen itkuvirsiä, loitsuja ja paimenhuhuiluja. [4, 2] Esityksiä oli Sortavalan lyseolla kaikkina juhlapäivinä. Paraskeva kävi tuolloin ensimmäistä kertaa kaupungissa. [8, 2]

Paraskevalla oli elinikäinen Kalevala-eläke vuodesta 1924 "virren itkennästä ja runon laulannasta". [7, 2] Kyseessä oli valtioneuvoston myöntämä valtioneläke, joka oli myönnetty Kalevalaseuran aloitteesta. Tämä eläke myönnettiin 1924 neljälle iäkkäälle karjalaiselle runonlaulajalle, Iivana Onoilalle, Matjoi Plattoselle, Paraskeva Mitruselle ja Tatjana Teroselle. [9, 2]

Esimerkkejä Paraskeva Mitrusen itkulauluista:

SKVR VII2
3104. Suojärvi. Väisänen Ka. 133, prl. 45. -17.

Varpakylä. Paraske Mitrunen, 65 v.

Oi veikkońi vezikala(ńi),
kägeit tuuva kägizen(i),
toid(i) siellä torakukon,
said(i) siellä sanat'šun(i),
5 vastannyt'šän valgevuon(i),
kerinakan korgevuon(i),
trubapuun(i) järevyön(i),
sillan alla siniškön(i)
laut'šan alla lat'šiskon(i). [10, 2]

SKVR VII2 3467. Suojärvi. Väisänen Ka. 134, prl. 45, 35-37. -17.

Varpakylä. Paraske Mitrunen.

L'uuli, l'uuli lasta,
tule, uńi, vastah,
tule, uńi, uksen tuaksi,
käypä, uńi, kätkyzih,
5 pienen lapsen pieluksih,
vagahaizen vuattijoih,
hikšahtele hiihnazil,
kokšahtele koukkuzil'. [11, 2]

Viitteet:

• [1] Suojärven ortodoksisen seurakunnan kirkonarkisto.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Maija Ala-Nikkola: Elämä karjalankielisessä yhteisössä teki Anneli Timosesta kuvataiteilijan. Koti-Karjala 05.01.2018.
• [4] Kirje Suojärveltä. Aitosuomalainen, 03.08.1929, nro 52, s. 3 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498368?page=3] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• [5] Senni Timonen: Sävel, virzi, ihminen - Suojärven kalevalaisesta kulttuurista, teoksessa Tapio Hämynen (toim.): Omal mual, vierahal mual - Suojärven historia III. Suojärven Pitäjäseura 2011.
• [6] Kalevalan laulun mailta. Helsingin Sanomat, 24.02.1935, nro 53, s. 28 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1981971?page=28 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• [7] Aino Reittu: Mummoni Paraskeva Mitrunen oli itkuvirsien laulaja. Oma Suojärvi 3/2012.
• [8] Sortavalan laulu- ja soittojuhlat. Karjala, 29.06.1926, nro 172, s. 3 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1544848?page=3] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• [9] Eläkkeitä runonlaulajille. Vapaa Karjala, 28.03.1924, nro 13, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1337887?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• [10] SKVR VII2. 3104. Suojärvi. Väisänen Ka. 133, prl. 45. -17. Suomen Kansan Vanhat Runot.
• [11] SKVR VII2. 3467. Suojärvi. Väisänen Ka. 134, prl. 45, 35-37. -17. Suomen Kansan Vanhat Runot.

  ---

  
  

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suojärven paikkakuntaprojekti
• Suojärven Varpakylän kyläprojekti
• Karjalan Maa, 28.02.1935, nro 25B, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2009363?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• Karjala, 16.06.1929, nro 160, s. 22 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545947?page=22] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• Aamulehti, 24.07.1934, nro 195, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721896?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)
• Virittäjä : Kotikielen seuran aikakauslehti, 24.12.1937, nro 4, s. 35 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890181?page=35] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 26.03.2021)

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 256. viikkoprofiili (01.11.2020-07.11.2020).