Asikkalassa sijaitsevat Vesivehmaan ja Muikkulan kylät kuuluivat ennen vuotta 1848 Hollolan seurakuntaan, mutta olivat jo silloinkin osa Asikkalan hallintopitäjää, joten lisättäessä vesivehmaalaisia ja muikkulalaisia henkilöitä profiileihin kunnaksi tulisi merkitä Asikkala eikä Hollola. Lähdeviitteistä sitten ilmenee, että henkilöt löytyvät Hollolan kirkonkirjoista ennen vuotta 1848.

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi!

Asikkala, Vesivehmaa, Muikkula kylät -projektiin ! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät kylässä asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, mikä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua (ks. ohje: paikkatiedon tallennus profiiliin).

Suositeltavaa on, että lisäät profiiliin myös lähdetietoja, kts. ohje

Projektin yhteistyökumppanina voit myös täydentää projektisivun kuvausta > Muokkaa. Projekti on aloitettu 6.8.2018, vielä puuttuvat perustasonkin tiedot kylistä, taloista, lähde- ja muusta tausta-aineistosta. Niistä on hyötyä jatkossa kaikille kylien historiaa ja henkilöitä tarkasteleville.

---------------------------------------------------------------------

Vesivehmaa / Vesivehmas / Vehmaa kylä

Vesivehmaa on yksi Asikkalan kylistä Päijät-Hämeessä. Etäisyys Vääksyyn on noin 10 km, Lahteen vajaat 20 km ja Heinolaan noin 30 km.

Vesivehmaa on Asikkalan toiseksi suurin osa heti keskustaajama Vääksyn jälkeen. Sen väkiluku on yli 700.

Vesivehmaan kylän historiasta on kirjoitettu kaksiosainen kirjasarja Vesivehmaan seudun kylien historia I ja II.

Museovirasto on määritellyt Toisen Salpausselän eteläpuoliseen viljelyvyöhykkeeseen sijoittuneen Vesivehmaan kylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Vesivehmaan nimessä on vuodesta 1539 lähtien Vesi sana eri muodoissaan kuulunut nimeen Tukholman Riksarkiv:ssa olevan tiedon mukaan. Perimätieto kertoo syyksi seuraavaa: Tennilän pitäjässä, joka on nykyisin kylä Hollolassa, oli myös Vehmaa ja ne haluttiin eroittaa toisistaan. Molemmilla kylillä oli sama kirkko eli Hollola. Kun Asikkalan vehmaalaiset Paimilan lahdelta lähtien kulkivat kirkkomatkansa Vesijärveä pitkin, siitä Vesivehmaa. Tennilästä koko matka sujui maitse siis Maavehmaa.

1920-luku alkoi Vesivehmaalla suurella katastrofilla, josta Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa 20.5. seuraavasti: kylässä alkoi tulipalo ja palossa oli mukana Upolan, RistoSipilän, Niemelän, JoelSipilän Iso-Aakalan talot. Vahingot nousivat nykyhintaisen arvion mukaan vähintään miljoonaan markkaan, jota vain pieneksi murto-osaksi pystyvät peittämään ne 3 - 4000 mk:aan taloa kohti nousevat vakuutussummat, joista talot olivat vakuutetut. Palon johdosta jäi noin 50 henkeä kodittomaksi ja vaille ruokavaroja.

Vesivehmaa tunnetaan populaarikulttuurissa Usko Kempin sanoittamasta ja Yrjö Saarnion säveltämästä Vesivehmaan jenkasta. Saarnio sävelsi Vesivehmaan jenkan elokuussa 1947. Siihen aikaan oli tapana että tanssin järjestäjä vei orkesterin kotiinsa kun kuljetusta ei ollut saavissa. Siellä orkesteri laittoi soitot pystyyn ja laulussa mainittu Vehnämäen muori innoissaan hyppäsi tasajalkaa, kuten laulussa sanotaan. Ja siitä sanoittaja innostui sanoittamaan uuden laulun. Laulusta tuli hyvin suosittu ja koko kansan läpäissyttä suosiota kuvaa se, että irvileuat kehittivät sen sanoista ajankohtaisen- melko makaaberin- vitsin: siinä kysyttiin, mitä yhteistä oli Vesivehmaan jenkalla ja Titanicilla. Vastauksen - ja Vesivehmaan jenkan sanojen - mukaan "siinä meni nuoret sekä vanhat samal' lailla" . Vesivehmaalla sijaitsee myös Jenkkapirtti. Alkuperäinen Jenkkapirtti rakennettiin v. 1947. Se oli mutterin muotoinen eli kuusikulmio. Se sijaitsi urheilukentän Vääksyn puoleisessa päädyssä. Aluksi lava oli avolavalla, kunnes se katettiin ja lava sai nimeksi Jenkkapirtti. Tanssilavan pohjaa laajennettiin 50 -luvun lopussa kun suosio oli niin suuri. Jokaisen kuuden sivun kohdalle tehtiin n. kahden metrin levennys. Joka toisen levennyksen kohdalla oli seinä lavan ja levennyksen välillä. Joka toisen levennyksen kohdalla oli avonainen kulku. Niissä kohdin jossa oli seinä lavan ja levennyksen välillä niin lattiaan oli tehty kaareva korotus, eli kun tanssittiin valssia tai humppaa niin lattia nousi ja laski taas jälleen ja sai tanssijat hurmioon ;). Alkuparäinen lava purettiin 1968 ja vuonna 1969 avattiin uusi nykyinen kesätanssilava, jossa on paljon eloa kesäisin. Alkuperäisen ja uudemman Jenkkapirtin rakensi Virkistysyhdistys Vesivehmaan VIRE ( Vihreä Rengas ry), perustettu 1946. Ensimmäiset tanssit järjestettiin Seurojen talolla. Yhdistys alkoi samalla jäjestää urheilukisoja ja pian nimeksi vaihdettiin "Voimistelu- ja urheiluseura Vesivehmaan Vire ry" . Myöhemmin 1950 -luvun alussa päätettiin edustaa Asikkalan Raikasta maakunnallisissa ja valtakunnallisissa kisoissa.

Lahti-Vesivehmaan lentokenttä sijaitsee Vesivehmaalla ja kentällä toimii Päijät-Hämeen ilmailumuseo.

Talot ja torpat

Vesivehmaa 1: Aapeli
* Simo Iivarinpoika Aapeli & * Lastikka
* Söyrinki Simonpoika Aapeli & * Marketta (1. vaimo) & * Beata (2. vaimo)
* Kalle Söyringinpoika Aapeli & * Sohvi
* Topias Kallenpoika Aapeli (1701-1774) & * Kristiina Matintytär (1704-1789)
* Heikki Topiaksenpoika Aapeli (1746-1792) & * Katariina Tuomaantytär (1751-1834)
* Aatami Heikinpoika Aapeli (1778-1853) & * Eeva Matintytär (1795-1868)
Vesivehmaa 2: Karosela
Vesivehmaa 3: Viikilä
* Kaarlo Kustaa Thurén (1825-1882)
* Karl Maurits Metsäkangas (1870-1948) & * Aurora Metsäkangas (o.s. Iso-Pietilä) (1872-1918)
Vesivehmaa 4: Pietilä/Söyrilä
* Aatami/Adam Söyrilä (1740-1779) & * Maria Matintytär (n. 1741-1817)
* Yrjö Söyrilä (1772-1838) & * Helena Tuomaantytär (1773-1858)
* Antti Pietilä (1794-1892) & * Anna Juhontytär (1797-1864)
* Taavetti Iso-Pietilä (1832-1917) & * Ulriika Antintytär (1830-1912)
* Juho Vihtori Iso-Pietilä (1870-1941) & * Adolfiina Erikintytär (1872-1944)
Vesivehmaa 5: Sihvola
* Juho Sihvola (1694-1766)
* Sipi Sihvola (1724-1784) & * Anna Aatamintytär (1729-1778)
* Matti Sihvola (1757-1824) & * Valpuri Olavintytär (1759-1833)
Vähälä
* Juho Fredrik Vähälä (1821-1889)
Vesivehmaa 6: Kopposela
Vesivehmaa 7: Tullimies
Vesivehmaa 8: Mierola
* Kalle Kustaa Helminen (1853-1934) & * Wilhelmiina Helminen (o.s. Perhe) (1854-1930)
Vesivehmaa 9: Eskola
Takapolvi
* Antti Kustaa (Arvela) (1830-1898) & * Sere Päärilä (Jaakkola) (1851-1926)
* Antti Kustaa Laitinen (1875-1953) & * Matilda Laitinen (o.s. Helminen) (1882-1960)
* Paavo Laitinen (1918-1993)
Vesivehmaa 10: Heikkilä
Vesivehmaa 11: Arvela
Vesivehmaa 12: Aakala
* Yrjö Aakala (1740-1808)
* Adam Aakala (1771-1835) & * Katariina Sipintytär (o.s. Sihvola)
Vesivehmaa 13: Vostila
Vesivehmaa 14: Helkala
* Juho Laurinpoika Helkala (n. 1708-1774) & * Valpuri Yrjöntytär (1704-1773)
* Antti Juhonpoika Helkala (1767-1839) & * Liisa Aatamintytär (o.s. Söyrilä) (1768-1836)
Vesivehmaa 15: Ruukala
Vesivehmaa 16: Päärilä
Vesivehmaa 17: Yrjölä/Vähälä
* Antti Tuomaanpoika Vähälä (n. 1690-1745)
* Tuomas Antinpoika Vähälä (n. 1719-1786) & * Maria Kallentytär (1720-1806)
* Tuomas Tuomaanpoika Vähälä (1753-1832) & * Hebla Erkintytär (1751-1826)
Vesivehmaa: Käsityöläisiä

------------------------------------------------------

Muikkula kylä

SAY:ssä Muikkula on muodossa Muickula ja Muikula. Asikkalan historiassa kerrotaan, että vuosien 1484 ja 1501 välisenä aikana mainintoja lautamies Pekka Rekonpojasta Muikkulasta sekä 1488 Peko Muikolaisesta. Muikkulan kylän rajoja ei kuitenkaan mainita missään papereissa, joten oletetaan kylän olleen yksittäistila Vesivehmaan vierellä. Sitäpatsi keskellä Muikkulan kylää Vesivehmaan talo Aapeli eli Mattila ja päinvastoin Muikkulan Ilola on Vesivehmaan puolella. Suurin osa jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita on vesivehmaalaisille ja muikkulalaisille yhteistä kuten: koulu, osoite, seuratoiminta ja aikaisemmin posti ja kaupat.
Maakirjat alkavat 1539 ja silloin taloja oli Muikkulassa 4 kpl. Taloluvut Muikkulassa 1630 - 1910 välisenä aikana maakirjojen mukaan 1630 3 kpl ; 1670 7 kpl ; 1691 5 kpl ; 1731 - 1771 7 kpl ; 1790 16 kpl ; 1850 25 kpl Talolukujen lisääntyminen 1700 -luvun lopupuolella johtuu jakamisesta isojaon aikaan. Jako Muikkulassa suoritettiin kolmessa osassa: 1779 - 82 J.Chulanderin, 1878-81 J.F.Heleniuksen ja 1883-87 M. von Zansenin toimesta.
Kun 1600 -luvulla suunniteltiin ruotuväkilaitos eli sotamiehen ylläpito tuli talokohtaiseksi, niin Asikkalan komppanian 1695 laaditussa ruodutusluettelossa Muikkulan kylän osuus oli 2 1/3 sotamiestä. Rykmentin kokoontumis- ja harjoituspaikka oli Vesivehmaalla nykyisen lentokentän paikkeilla.

Talot ja torpat

Muikkula 1: Vasikka/Seppälä
* Vilppu Vasikka (n. 1595- )
* Mauri Vasikka (n. 1615- )
* Heikki Vasikka (n. 1640- ) isäntänä 1666-94
* Jaakko Vasikka (n. 1670-) isäntänä 1697-n. 1713
* Mikko Vasikka (n. 1702-1777) & * Leena Pertuntytär (n. 1704-1762)
* Juho Vasikka (n. 1736-1811) & * Valpuri Sipintytär (1736-1793)
Muikkula 2: Upola
1. Vilppu Erkinpoika tilan isäntänä 1621 - 1662 psoMarketta Markuntytär
2. Yrjö Vilpunpoika isäntä 1662 - 1689 pso Kerttu
Heikki Vilpunpoika isäntä 1690 - 1696 pso Liisa
3. Matti Yrjönpoia, edellisen veljenpoika 1696 - 1706 pso Liisa
4. Yrjö Matinpoika isäntä 1706 - 1736 pso Brita
5. Arvi Yrjönpoika isäntä 1736 - 1755 pso I Saara II Liisa Kustaantytär
Kustaa Yrjönpoika isäntä 1755 - 1781 pso Beata
6. Antti Arvinpoika, edellisen veljenpoika isäntä 1781 - 1800 pso Kaisa Antintytär
7. Antti Antinpoika isäntä 1812 - 1841
pso Anna Klauntytär emäntä 1841 - 1849
8. Antti Juho Antinpoika isäntä 1849 - 1868
pso Helena Kaapontytär emäntä 1868 1889
9. Henriikka Vilhelmiina Antintytär
pso Daavid Juhonpoika 1889 - 1899
10. Juho Kustaa Daavidinpoika Upola 1899 - 1944 pso Tyyne Maria Ahonen
11. Aimo Arvo Juhonpoika Upola 1944 - 1980 pso Hilkka Lyyli Vuorela
Muikkula 3: Komppula
* Juho Heikinpoika Komppula (1700-1760) & * Kaisa Vilpuntytär, (1698-1761)
* Kustaa Juhonpoika Komppula (1739-1795) & * Maria Yrjöntytär (1751-1821)
* Israel Kustaanpoika Komppula (1772-1846) & * Maria Eliseuksentytär (1777-1860)
* Juho Israelinpoika Komppula (1803-1856) & * Anna Kaisa Kustaantytär (1802-1854)
Niemelä
* Erik Johan Niemelä (1827-1876) & * Eeva Adamintytär Niemelä o.s. Markkola (1831-1904)
* Robert Niemelä (1853-1944) & * Olga Niemelä o.s. Piekkola (1868-1950)
* Hjalmar Niemelä (1898-1960) & * Hilma Niemelä o.s. Kaarela (1904-1973)
Muikkula 4: Anttila
* Yrjö Anttila (1694-1774) & * Valpuri Yrjöntytär o.s. Anttila (-1763)
Ilola
* Mikko Ilola (1739-1818) & * Maria Yrjöntytär (1739-1803)
* Gabriel Ilola (1766-1823) & (2. vmo) * Helena Heikintytär (1773-1826)
* Malakias Ilola (1796-1868) & * Katariina Matintytär (1794-1850)
* Matti Ilola (1818-1897) & (1. vmo) * Heta Kristiina Malakiaantytär (1825-1860)
* Juho Ilola (1855-1920)
Muikkula 5: Markkola
Iso-Markkola
Vähä-Markkola
* Juho Vähä-Markkola (1770-1836) & * Valpuri Antintytär o.s. Anttila (1770-1838)
Muikkula: Käsityöläisiä

------------------------------------------------------

Lähteitä, kirjallisuusviitteitä ym.

• Mäkelä-Alitalo, Anneli: Vesivehmaan seudun kylien historia I, Gummerus 2005.
  
• Husar, Reijo: Vesivehmaan seudun kylien historia II, Gummerus 2005.
  
• Marko Tikka : Iskusäveliä , Suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria
• SAY eli Suomen asutuksen yleisluettelo