Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Hämeen ratsurykmentti (1917 - 1944)

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all

Profiles

  • Eevert Hirvonen (1924 - d.)
  • Valde Verner Seppälä (1902 - d.)
    Valde-setä sai Edlalta Seppälä-tilan Montarista, jonka pitämisestä hän ei kuitenkaan ollut kiinnostunut ja lähti Lappeenrantaan. Hänestä tuli ratsuväen kersantti. / Valio Alarannan haastattelu 31.3.2019
  • Eino Oskari Karjalainen (1909 - 1994)
    Parikkala > syntyneet, 1907-1913 > Sivu 204 107: Joulukuu 1909 /viitattu 19.2.2021Suvilahti, KollaaJatkosota: Rajataistelut, sitten en saa selvää, Laatokan?, Kannas, Siiranmäki, Punnus, Salmenkaita, Äy...
  • Jaakko Pääkkönen (1908 - 1989)
    Muutto Suonenjoelta 24.11.1910 Haapakoski, PieksämäkiVARUSMIESPALVELUSJaakko Pääkkönen (JP) oli kutsunnoissa 20.9.1927 ja määrättiin palvelukseen Hämeen Ratsurykmenttiin (4/HRR) Lappeenrantaan. JP astu...
  • Jalmari Pitäjämäki (1917 - 1942)
    Kummit: Torppari Antti Kautiainen ja vaimo Iida. Aino Kautiainen ja Eemil Siekkinen. Kastoi Salminen.Osallistui Talvisotaan (HRR) ja Jatkosotaan (Jääkäripataljoona 7 / Konekiväärikomppania.) Kaatui Jat...

Projektiin voi liittää rykmentin toimintaan osallistuneiden ammattisotilaiden sekä asevelvollisten profiileita.

Hämeen ratsurykmentti 1919 - 1944

sekä sitä edeltänyt

Karjalan ratsujääkärirykmentti 1917-1918






photos.geni.com/p13/ef/d5/4a/64/5344485d07741d63/1_original.jpgHei, hoplaa! Paul Pihl vuonna 1925. finna.fi

Nimi vaihtui aluksi tiuhaan

  • Karjalan ratsujääkärirykmentti, maaliskuun alussa 1918
  • Karjalan Ratsujääkärirykmentti No:3 (KRjR no.3), 1. syyskuuta 1918
  • Karjalan Ratsurykmentti (KRR), 13. joulukuuta 1918
  • Hämeen Ratsurykmentti (HRR), 11. maaliskuuta 1919

Hämeen ratsurykmentti (HRR) sekä sitä edeltänyt Karjalan ratsujääkärirykmentti oli suomalainen ratsuväkirykmetti, joka osallistui Suomen sisällissotaan (osana valkoisten itäarmeijaa), talvisotaan ja jatkosotaan.

Komentajat

Ratsuväkiprikaati

Sisällissodan jälkeen rykmentti kuului Lappeenrantaan sijoitettuun Ratsuväkiprikaatiin (Hämeen ratsurykmentti + Uudenmaan rakuunarykmentti)

Prikaatin komentajat olivat

Rykmentti lyhyesti

Hämeen ratsurykmentti oli alun perin Suomen sisällissodassa Viipurin valtaukseen osallistunut Karjalan ratsujääkärirykmentti, jonka sijoituspaikkoina olivat olleet Kuopio ja Lappeenranta ennen kuin se vakiintui Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa sen komentajana toimi everstiluutnantti Veli Gunnar Bogislaus von Hohenthal, joka oli palvellut Venäjän keisarikunnan armeijassa. Hämeen ratsurykmentin perinnepäivä oli 1. syyskuuta 1917 tapahtuneesta jääkäripataljoona 27:n Liepajassa tapahtuneen Melderreiter-kurssin perustaminen. Vasta myöhemmin suomalaisen ratsuväen perinnepäiväksi vakiintui 7. syyskuuta. Vuonna 1921 HRR siirrettiin Lappeenrantaan ja toimii nykyisin nimellä Rakuunaeskadroona. Talvisodassa Hämeen ratsurykmentti kuului sodan alussa Karjalankannaksen suojajoukkotaisteluissa II armeijakunnan Uudenkirkon ryhmään.

Rykmentin varuskunnat

Rykmentti oli sisällissodan jälkeen sijoitettuna mm. Kuopioon (nimellä Karjalan ratsujääkärirykmentti). Se ehti myös olla muutaman vuoden sijoitettuna Hämeenlinnan keskustaan (nyt nimellä Hämeen ratsurykmentti), mistä se jo vuonna 1921 siirrettiin Lappeenrannan varuskuntaan.

Karjalan ratsujääkärirykmentti sisällissodassa

Karjalan ratsujääkärirykmentti perustettiin Joensuussa maaliskuun alussa 1918 ja sen kantajoukkona oli Saksassa koulutuksensa saaneet jääkärit, joista ylipäällikkö nimitti vahimman upseerin rykmentin kokoajaksi ja komentajaksi (Sven Weckström). Ylipäällikkölle oli henkilökohtaisesti merkityksellinen tehtävä tämän ensimmäisen Suomalaisen ratsuosaston järjestäminen. Rykmentin järjestäytyminen ei onnistunut mutkitta, vaan esimerkiksi hevosia piti haalia laajaltakin alueelta ja yksittäiset sotilaat joutuivat hankkimaan hevosensa omin rahoin ostamalla. Rykmentin miehistö oli poikkeuksellisen nuorta osin jopa alaikäistä seikkailunhaluista miesainesta. Sodan alussa rykmentin antama sotilaskoulutus perustui jalkaväkikoulutukseen hevosten vähyyden johdosta. Myöhemmin sotasaalishevosten myötä rykmentti ryhtyi antamaan myös ratsastusopetusta, joka sisälsi ainoastaan marssiharjoituksia. Koulutuksessa painopistealueita olivat tiedustelu, marssivarmennus ja etuvartiotoimi.

14. huhtikuuta ratsujääkärirykmentin sotilaat teloittivat Joensuussa 99 Raudun taistelussa vangittua venäläissotilasta, jotka oli siirretty kaupunkiin Sortavalan kautta. Kyseessä oli muutaman upseerin omavaltainen teko, jolla kuitenkin oli rykmentin vt. komentajana toimineen jääkäriluutnantti Edvard Skarpin lupa.

Sisällissodan jälkeen rykmentin nimi vaihtui tieheään tahtiin. Ensin sen nimi vaihdettiin Karjalan Ratsujääkärirykmentti No:3:ksi (KRjR no.3) 1. syyskuuta 1918 ja edelleen Karjalan Ratsurykmentiksi (KRR) 13. joulukuuta 1918 ja viimein 11. maaliskuuta 1919 alkaen Hämeen Ratsurykmentiksi (HRR). Myöhemmin Karjalan Ratsujääkärirykmentiltä vapautuneen nimen otti Viipurissa toimiva Suomen Rakuunarykmentti, joka sai nimekseen Karjalan Ratsujääkärirykmentti N:o 2. Tätä rykmenttiä ei pidä sekoittaa Karjalan ratsujääkärirykmentin perinteisiin, sillä ne jatkuvat Hämeen Ratsurykmentissä.

Karjalan ratsujääkärirykmentin organisaatio sisällissodan aikana

Esikunta

1. eskadroona

  • Eskadroona oli koottu vapaaehtoisista ja asevelvollisita. Eskadroona siirrettiin Joensuusta rintamalle 17. huhtikuuta 1918, jonne se saapui junakuljetuksena Kiviniemeen, josta se suoritti partiomatkoja Valkjärven rintamaosalle. Tässä vaiheessa eskadroonan oli ylivahvuinen, käsittäen 172 jääkäriä.
  • 1. eskadroona oli alistettu Ausfeldin ryhmään Viipurin valloituksessa. Sen komentajana toimi
  • Joukkueenjohtajia olivat
    • jääkäriluutnantti Ture Brommels (3. joukkue),
    • jääkärivänrikki Reino Bernhard Ericsson (komennettiin kuitenkin välittömästi lähettiupseeriksi 6. jääkärirykmentin esikuntaan),
    • jääkärivaravääpeli Väinö Henrik Keränen,
    • kornetti Frans Toivo Maunu Lihtonen,
    • jääkärivääpeli Väinö Armas Linnanlahti,
    • jääkärivänrikki Into Erkki Salmio ( Selin) (toimi 4. toukokuuta alkaen Terijoen ratsuväestä muodostetun vartioston päällikkönä).
  • Eskadroonassa palvelleet Saksan jääkärit:
    • jääkärivänrikki Taito Juho Nurminen (komennettiin 5. huhtikuuta lähettiupseeriksi 5. jääkärirykmentin esikuntaan),
    • varajoukkueenjohtajana jääkärivaravääpeli Uuno Emil Piirainen.

2. eskadroona

  • Eskadroona oli koottu vapaaehtoisista ja asevelvollisista. Eskadroona siirrettiin rintamalle 19. huhtikuuta 1918 Antreaan, josta se siirtyi marssien Kuparsaaren kautta Heinjoelle. Eskadroonan vahvuus oli tässä vaiheessa 124 jääkäriä ja 121 hevosta.
  • Eskadroonan komentajana toimi
  • Eskadroonassa palvelleet Saksan jääkärit olivat sen

3. eskadroona

  • Komentajana toimi
  • Eskadroona siirrettiin Joensuusta vajaalukuisena rintamalle 24. huhtikuuta 1918 Rahikkalaan. Tällöin eskadroona käsitti vain 50 jääkäriä ja se alistettiin suoraan
    • kenraalimajuri Wilkmanille.
  • Rahikkalasta eskadroona siirrettiin ratsain Säiniölle, jossa se otti rintamavastuun rykmentin 2. eskadroonalta. Myöhemmin eskadroona oli jaettu neljään joukkueeseen ja sen vahvuus oli 140 miestä. Eskadroonan joukkueenjohtajat oli valittu jääkärikaaderista ja olivat arvoiltaan upseereita tai aliupseereita, sitä vastoin ryhmänjohtajat täytyi ottaa miehistön riveistä ja jokin verran eskadroona sai myös Vöyrin-koulun käyneitä. Sodan alussa eskadroona oli suurelta osin jalkautettu hevosten vähyyden johdosta, mutta Karjalaan suuntautuneen marssin aikana miehistö sai ostettua (omin varoin) hevosia käyttöönsä.
  • Eskadroonan rintamapalvelus käsitti sotatoimia Karjalankannaksella ja se osallistui Viipurin valtaukseen Wilkmanin ryhmälle alistettuna. Karjalan Ratsujääkärirykmentin eskadroonat taistelivat Suomen sisällissodassa omina erillisyksiköinään.
  • Sodan jälkeen eskadroonan nimi muutettiin Hämeen Ratsujääkärirykmentin 3. eskadroonaksi.
  • Eskadroonassa palvelleita Saksassa jääkäripataljoona 27:ssä sotilaskoulutuksensa saaneista jääkäreitä:

Rykmentissä palvelleet Saksan jääkärit

  • Jääkäriyliluutnantti Aksel Falkenberg (siirrettiin jo Seinäjoelta Saksaan Saksan Itämeren divisioonan esikuntaan) .

Lappeenrantaan

Rykmentti siirtyi jo vuonna 1921 Kappeenrannan varuskuntaan.


photos.geni.com/p13/9c/1f/52/9a/5344485d07541601/1_original.jpgToukokuun paraati vuonna 1925 Lappeenrannan satamatorilla

Lappeenrannan rakuunat - hienoja nettisivuja!

photos.geni.com/p13/b7/38/bc/82/5344485d075415f5/1_original.jpg1900-luvulla oli sekä vakinaisella väellä että asevelvollisilla rakuunoilla ja ratsumiehillä tämä asu: harmaa takki jossa ns. luurankokoristeet sekä punaiset housut joiden sivussa kaksi keltaista pystyraitaa. Kuvan asut vuosimallia 1922, finna.fi.

photos.geni.com/p13/f5/de/e2/bc/5344485d07741555/hameen_ratsurykmentin_original.jpgHämeen ratsurykmentin tunnus. Nämä olkapäillä pidettävät pienet metalliset tunnukset, eli armeijan kielellä satiaiset, olivat lähes ainoat joista saattoi erottaa Uudenmaan rakuunat Hämeen ratsumiehistä.

Soittokunta

Musiikkiperinnettä pidetään vieläkin yllä. Rakuunasoittokunta toimii nykyisin jopa vahvistettuna Lappeenrannassa.

Ratsastavien rakuunoiden poistuttua kiertää Lappeenrassa ainakin kesäisin muutamia "värvättyjä rakuunoita" turisteja viihdyttäen. Kaupunki on myös panostanut Ratsuväkimuseoon ja nettisivustoon.

Lisätietoa