Tämä projekti on Suojärven Evanniemen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Evanniemen kyläkartta (linkki tulossa)
• Evanniemen asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Evanniemeläisiä sukuja
• Evanniemeen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Evanniemen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Evanniemen kylään suomeksi

Evanniemen maarekisterikylä on saanut asukkaansa läheisen suuremman asukastaajaman laajentuessa ja myöhemmin 1900-luvulla taas sulautunut läheiseen suurkylään. Evanniemestä käytettiin ennen rinnan nimeä Jaakkola. Se sijaitsi Suojärven koillisrannalla, Lusmanlahden länsipuolella Evanniemen lähellä. Kylään kuljettiin tietä joka erkani Turhanvaaran Havun taloryhmän kohdalla rannan suuntaan.
Evanniemen kylän muodostuessa 1700-luvun puolivälin jälkeen, kylän alueeksi laskettiin myös myöhemmin Akimistona tunnettu alue. Akimisto sijaitsi Lusmanlahden itärannalla Jaakkolaa vastapäätä ja on saanut todennäköisesti nimensä Akima Laurenteinpojasta. Isojaon aikaan kylä laajeni käsittämään myös Kaitajärven tien alkupään alueet Valeinkylään saakka.

Vuoden 1805 kartassa Evanniemellä oli seitsemän taloa ja Akimiston alueella kolme taloa. Evannimen taloluku pysyi koko 1800 -luvun alle kymmenessä. Vuoden 1818 henkikirjassa vain kaksi Hämysen tilaa eivät olleet uudisrakennuksia. Evanniemessä ei ollut omaa tsasounaa eikä koulua. Hautausmaa sijaitsi Hevonniemessä.

Evanniemen kylän nimi juontaa Iev (Ijev) -nimien miehen nimestä, ehkä Happo-suvun 1600-luvulla Hukkalassa eläneestä Iev Karpanpojasta. Vuoden 1722 henkikirjassa myös mainittu Ewa Kiroson (s.1677) on mahdollinen alueelle asettunut henkilö.

Jaakkola -nimen kylä sai ehkä Jakov Vasilinpojan (s.1677) mukaan. Hänet mainitaan jo vuoden 1722 henkikirjassa Savva Michailinpojan veljenpoikana. Jakovilla oli ainakin neljä poikaa: Vasili, Andrei, Fotei ja Danila, joka oli kuollut jo vuoden 1737 rippikirjan mukaan. Andrei pysyi ilmeisesti poikamiehenä, eikä Vasililla ollut kylässä jälkeläisiä. Fotein pojanpojan, vanhauskoisen Konstantin Kononinpojan Memnon-pojan jälkeläiset ottivat sukunimekseen Memonen. Memosia asui 1900-luvulla Kaitajärven tien varrella. Foma Konstantinpojalle tuli vävy Hantsakanniemeltä, Konstantin Antoninpoika Kostjala. Hänen Arhippa -poikansa jälkeläiset ottivat sukunimekseen Mämmi.

Ivan Foteinpojan pojanpoika Artemei Vasileinpojan perheen nimi oli Turhanen, joten kyseinen Jaakko lienee kuulunut Turha-sukuun. Turha-suvun jäseniä eli Varpakylän alueella jo 1620-1630 -luvulla. Ivan Foteinpojalla oli toinenkin poika, Pimen Ivaninpoika, jonka jälkeläiset elivät Turhanvaaralla sukunimenään Turha, Mara tai Piminäinen.
Semen Danilanpoika muutti jo 1700-luvulla Kokonniemen Niemistenkylään ja hänen jälkeläisillään esiintyy sukunimet Vuona ja Turhanen. Turhanen nimeä on muutettu Tauronvaaraksi.

Jaakolla oli setä, Kalin Mihailinpoika (Kirjoittajan huom. vai veli Kalina Vasileipoika?), jolla oli pojanpojat Andrei Nikitanpoika ja Artemei Nikitanpoika. Artemei Nikitanpoika muutti Vegarukseen vuoteen 1764 menessä. Andreilla oli ainakin kaksi poikaa: Petr ja Laurenti.

Hämysten esi-isä oli Ivan Andreipoika, jonka pojilla Rodion Ivaninpojalla ja Ivan Ivaninpojalla oli Evanniemen vanhimmat tilat.[ Mihail Ivaninpoika Hämynen Mihaili] ja Savva Ivaninpoika käyttivät sukunimenään Hämy-Hämynen. Isojaon myötä Hämysiä muutti Kaitajärven tien varrelle ja Mihail Jevseinpoika Hämynen muutti Hautavaaran Maljan kotivävyksi. Rodionin pojanpoika Feodor Vasileinpoika käytti sukunimeä Vaza ja hän eli Niemistenkylässä. Jegor Rodioninpoika lähti töihin Annantehtaalle ja otti nimekseen Kuismala.

Kylässä eli 1800-luvun puolella Petr Andereinpojan jälkeläisistä Ivan Petrinpoika Truhponen, jonka Artemei-niminen poika pääsi kasvattipojaksi Hantsakanniemeen.

1860 -luvulta alkaen Evanniemeen laskettiin kuuluvaksi myös Valeinkylä, joka sai nimensä Törisjiästä asumaan asettuneen Falalei Terentipoika Kanervon mukaan. Kylässä asui myös yksi Aunuksen retkikunnan jälkeen vuonna 1922 pakolaiseksi joutunut Porajärveläinen perhe. Jegor Leontinpoika Korgatseff, myöhemmin Korkatsu, kirjoittautui pakolaiseksi Suojärvelle vuonna 1928. Hänen vaimonsa oli kotoisin Varpakylästä.[1]

Maanmittaushallituksen kartta vuodelta 1940 löytyy sivulta: https://www.discusmedia.com/maps/karelia/9330/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.