Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Kirkkojärvi, Uusikirkko Vl

« Back to Projects Dashboard

view all 651

Profiles

Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon kirkonkylässä eli Kirkkojärvellä asuneiden henkilöiden profiileille.

Uudenkirkon kyläprojektit

Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirjavala | Kirkkojärvi | Kirstinälä | Kitula (ja Tirttula) | Kuujärvi | Lahdenperä (Jukka) | Leistilä | Lempiälä | Linkka | Makula | Mesterjärvi (ja Mustaruukki, Joenkylä) | Metsäkylä (ja Vanhasaha) | Mäkienmäki | Neuvola | Peippola | Piispala (Rumpula) | Putrola (ja Sinkkola) | Sortavala | Tarkkala | Toivola | Uiskola (Kolila) | Uskila | Vammeljärvi (Airikkala ja Myttyniemi) | Vammelsuu | Vihmala | Vitikkala (Karastila) | Vohnala

Kanneljärven kyläprojektit (kuuluivat vuoteen 1925 asti Uuteenkirkkoon)

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kirkkojärveen monesti mukaan lasketusta Linkan kylästä on oma projektinsa.

Kymmenen kilometriä pitkän Kirkkojärven kylän osia olivat Kirksilta, Linkka, Rämpsälä, Kirkonkylän keskusta, Mai, Itkumäki, Pitkälehto ja Suvenoja. Maasto oli erittäin vaihtelevaa järvien, jokien, mäkien ja soiden keskellä. Seudun korkein mäki oli Mäkienmäki, jonka korkein kohta Kokkomäki nousi 102 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle.

Kirkkojärven alueella kasvoi monia jalopuita, kuten tammia, saarnia, jalavia, vaahteroita ja pähkinäpensaita. Niiden väleissä kukkivat valkovuokot, orvokit, päivänkakkarat, tervakukat, ruiskaunokit ja monet muut Kannaksen kukat.

Uudenkirkon kirkko oli tuhoutunut moneen kertaan vuosisatojen saatossa. Viimeisin vihittiin käyttöön vuonna 1807 ja se korjattiin perusteellisesti vuonna 1903. Kirkko poltettiin talvisodan evakuoinnin yhteydessä joulukuussa 1939.

Kirkonkylässä toimivat myös muun muassa osuuskauppa sekä Tuovisen, Kuntun, Vikströmin ja Holmströmin sekatavarakaupat, H. Kolin Lyhyttavara, Kareksen kirjakauppa, Saaren valokuvausliike, Nybergin valokuva- ja kelloliike ja Veholan leipomo. Kylältä löytyivät myös lääkäri, hammaslääkäri, apteekki, kirjasto, räätäli, suutari, muurareita, Kuisman ja Ikosen parturi-kampaamot, poliisin ja nimismiehen toimistot, taksiautoilija Lauri Vikström, puuseppä Kirjavainen ja teurastaja Ilonen.

Kunnan jälkeen suurimpia työllistäjiä olivat kylän ulkopuolella sijainneet Kuntun ja Summan sahat ja Helsilän nahkatehdas. Vapaa-ajantoimintaa harjoittivat muun muassa aktiivinen nuorisoseura sekä urheiluseura Uudenkirkon Terävä, jonka urheilijoita olivat esimerkiksi keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen, maratoonari Mikko Hietanen ja keskimatkanjuoksija Eero Riikonen. Urheilukenttä sijaitsi kauniilla harjanteella Närhijärven, Rautalammen ja Kiiskijärven muodostamassa kolmiossa.

Kirkkojärvellä toimivat myös kansakoulu, maamies- ja kotitalouskoulu ja ortodoksinen kirkko.

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kirkkojärvellä


1 Moisio, Hovi

2 Kappalaisenmaa

3 Parkkarila

4 Pajula

5 Pousula

6 Magge

7 Filppula

8 Linkka

9 Kirkkoherranmaa

Asukkaat noin 1940

http://www.uusikirkko.eu/kirkkoj.pdf