=====

Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon kirkonkylässä eli Kirkkojärvellä asuneiden henkilöiden profiileille.

Uudenkirkon kyläprojektit

Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirjavala | Kirkkojärvi | Kirstinälä | Kitula (ja Tirttula) | Kuujärvi | Lahdenperä (Jukka) | Leistilä | Lempiälä | Linkka | Makula | Mesterjärvi (ja Mustaruukki, Joenkylä) | Metsäkylä (ja Vanhasaha) | Mäkienmäki | Neuvola | Peippola | Piispala (Rumpula) | Putrola (ja Sinkkola) | Sortavala | Tarkkala | Toivola | Uiskola (Kolila) | Uskila | Vammeljärvi (Airikkala ja Myttyniemi) | Vammelsuu | Vihmala | Vitikkala (Karastila) | Vohnala

Kanneljärven kyläprojektit (kuuluivat vuoteen 1925 asti Uuteenkirkkoon)

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kirkkojärveen monesti mukaan lasketusta Linkan kylästä on oma projektinsa.

Kymmenen kilometriä pitkän Kirkkojärven kylän osia olivat Kirksilta, Linkka, Rämpsälä, Kirkonkylän keskusta, Mai, Itkumäki, Pitkälehto ja Suvenoja. Maasto oli erittäin vaihtelevaa järvien, jokien, mäkien ja soiden keskellä. Seudun korkein mäki oli Mäkienmäki, jonka korkein kohta Kokkomäki nousi 102 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle.

Kirkkojärven alueella kasvoi monia jalopuita, kuten tammia, saarnia, jalavia, vaahteroita ja pähkinäpensaita. Niiden väleissä kukkivat valkovuokot, orvokit, päivänkakkarat, tervakukat, ruiskaunokit ja monet muut Kannaksen kukat.

Uudenkirkon kirkko oli tuhoutunut moneen kertaan vuosisatojen saatossa. Viimeisin vihittiin käyttöön vuonna 1807 ja se korjattiin perusteellisesti vuonna 1903. Kirkko poltettiin talvisodan evakuoinnin yhteydessä joulukuussa 1939.

Kirkonkylässä toimivat myös muun muassa osuuskauppa sekä Tuovisen, Kuntun, Vikströmin ja Holmströmin sekatavarakaupat, H. Kolin Lyhyttavara, Kareksen kirjakauppa, Saaren valokuvausliike, Nybergin valokuva- ja kelloliike ja Veholan leipomo. Kylältä löytyivät myös lääkäri, hammaslääkäri, apteekki, kirjasto, räätäli, suutari, muurareita, Kuisman ja Ikosen parturi-kampaamot, poliisin ja nimismiehen toimistot, taksiautoilija Lauri Vikström, puuseppä Kirjavainen ja teurastaja Ilonen.

Kunnan jälkeen suurimpia työllistäjiä olivat kylän ulkopuolella sijainneet Kuntun ja Summan sahat ja Helsilän nahkatehdas. Vapaa-ajantoimintaa harjoittivat muun muassa aktiivinen nuorisoseura sekä urheiluseura Uudenkirkon Terävä, jonka urheilijoita olivat esimerkiksi keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen, maratoonari Mikko Hietanen ja keskimatkanjuoksija Eero Riikonen. Urheilukenttä sijaitsi kauniilla harjanteella Närhijärven, Rautalammen ja Kiiskijärven muodostamassa kolmiossa.

Kirkkojärvellä toimivat myös kansakoulu, maamies- ja kotitalouskoulu ja ortodoksinen kirkko.

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kirkkojärvellä=

1 Moisio, Hovi

• Simo Juhananpoika Kirjonen n 1695-1761 lampuoti

2 Kappalaisenmaa

• Henrik Erkinpoika Borenius n 1719-1781 kappalainen

3 Parkkarila

• Mikael Toijonen n 1700-1788
• Juho Jaakonpoika Parkkari n 1694-1769 lampuoti

4 Pajula

• Mikko Simonpoika Paju n 1707-1762

5 Pousula

• Anders Asp n 1711- entinen nimismies
• Matths Juhonpoika Coskelain n 1724-1799 lampuoti

6 Magge

• Matti Martinpoika Nikkanen n 1705-1764

7 Filppula

• Kaarlo Hoberg n 1722-1764 lukkari
• Abram Johansson Häckinen n 1717-1765 lampuoti, suntio

8 Linkka

(myös omana kyläprojektinaan)

• Katarina Mikaelsdotter Bäck n 1705-1777 kirkkoherran leski

9 Kirkkoherranmaa

• Jakob Johan Matiasson Europaeus n 1721-1758 kirkkoherra

Asukkaat ja kartat noin 1940

Kirkkojärven asukkaat, Kirkkojärven pohjoisosan kartta, Kirkkojärven eteläosan kartta (Linkka mahdollisesti kyläprojektissa Linkka)