Tämä projekti on Suojärven Kotajärven kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kotajärven kyläkartta (linkki tulossa)
• Kotajärven asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Kotajärveläisiä sukuja
• Kotajärveen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Kotajärven kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Kotajärven kylään suomeksi

Tämä projekti on Suojärven Kotajärven kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kotajärven kyläkartta
• Kotajärven asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Kotajärveläisiä sukuja
• Kotajärveen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Kotajärven kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Kotajärven kylään suomeksi

Kotajärvi ja Papero

Kotajärvi sijaitsi samannimisen järven ympäristössä pitäjän eteläosassa lähellä Suoistamon rajaa. Venäjän rajalle oli linnuntietä vain kuusi kilometriä. Kylään kuljettiin Paperon kohdalta lähtevää kylätietä 10 kilometrin verran. Tie oli vuoteen 1920 asti hevostie, kunnes Kausen sahn rakentaminen toi kunnon tien. Kylänosia olivat Tuutinselkä, Salmoinselkä, Rodinselkä ja Kasarminmäki.
Vanha tšasouna ja kalmisto sijaitsi Kärenniemessä, jota kutsuttiin myös ”Miinan niemeksi” lähiasukkaiden mukaan. Uusi tšasounaotettiin käyttöön 1936 ja se sijaitsi Mellitšänmäellä. Uusi hautausmaa perustettiin 1890 ja sijaitsi Tuutinselällä, Suojärvelle menevän tien suunnalla.

Kylä sai kansakoulun vuonna 1911. Se aloitti aluksi vuokrahuoneistossa ja uusi ajanmukainen koulutalo valmistui vuonna 1935. Samana vuonna ylässä aloitti myös venäläinen yksiluokkainen ministerikoulu, joka toimi vuokrahuoneissa sisäopitona yhden opettajan voimin.

Kylään oli sijoitettu rajavrtiosto kasarmeineen. Sen ansiosta kylään oli puhelinyhteys 1920-luvull. Puhelin toimi myös Ondrei Hattusen kaupassa ja metsänvartijan tilalla Pahkaselässä. Kylän posti haettiin Paperosta ja sen hoiti Feodor Hattusen tytär Taina.

Jegor Hattunen omisti vesimyllyn pärehöylineen. Vuodesta 1924 vuoteen 1936 asti kylässä oli Wihtori Kausen yksiraaminen saha lautatarhoineen ja rullavaunuineen. Marttayhdistys perustettiin vuonna 1938.

Kotajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1753 maakirjassa. Tuolloin kylässä oli kaksi isäntää; kokonniemeläinen Mihei Ignateinpoika ja Isak Vasileinpoika. Rippikirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1787 ja sillon siellä oli jo viis taloutta. Linkolan mukaan kylässä oli kesällä 1914 26 taloa ja tuolloin hänelle kerrottiin, että kylän oli perustanut 150-200 vuotta aiemmin kaksi Kokoniemen kylästä ja Oulun kaupungista saapunutta miestä.

Prohor Miheinpojan vävyn Pedri Antoninpojan jälkeläiset käyttivät 1900 -luvulla Säppi -sukunimeä, joka kirjoitettiin tuolloin Tsäppi. Peterin isä oli Lietteen torppari Anton Ignateipoika.

Samaa Mihaila Ignaitenpojan sukua oli Hattusten, Hautasten ja Kärkien esi-isä. Petr Ignaitenpojan pojanpojan Fadei Alekseinpojan jälkeläiset käyttivät sukunimeä Hautanen ja Pahom Alekseinpojan Kärki -sukunimeä. Filat Petrinpojan jälkeläiset olivat Hattusia. Jegor Petripojan pojantytär Agafija Gavrilintytär avioitui kaipaalaisen Trofim Pateleinpojan kanssa ja heidän jälkeläisensä olivat myös Hattusia.

Pessinen-Pässisten esivanhemmista mainitaan leski Agafia Amosintytär kylässä vuonna 1787 ja hänellä oli kolme poikaa, joista Pedri Feodorinpojan ja Panfil Feodorinpojan jälkeläiset olivat Pessisiä ja rippikirjan mukaan Pässisiä aiemmin. Petr Petrinpojan tytär Jekaterina avioitui kivijärveläisen Trofim Jegorinpojan kanssa ja heidän perilliset käyttivät Kaitainen -sukunimeä.

Vuoden 1787 rippikirjassa mainitaan ensi kerran Kotajärvellä Pörhösten, Parkkisten, Tsikkurien ja Keikkosten esi-isä Issakka Averkeinpoika. Andrei Issakanpojan jälkeläiset ovat sukunimeltään Tsikkureita, Feodor Issakanpojan Pörhösiä ja Fedot Issakanpojan Parkkisia. Ivan Andreinpoika Tsikkurin poika Jegor Ivaninpoika otti käyttöön sukunimen Keikkonen. Mihei Fedotanpoika muutti Hautavaaran kylään 1870-luvulla ja käytti sukunimeä Brelo. Ivan Fedotanpojan poika Varlam Parkkinen avioitui Kuikkaniemen Kurki-sukuun ja muutti sinne 1880-luvulla.
Kylään satiin vävyjä Karjalan pakolaisista ja 1920-1930 -luvun aikana myös sahatyöläisistä, joita saapui Länsi-Suomesta.
Papero

Vanhan rautatieaikataulun mukaan juuri ennen Suojärveä oli Paperon pysäkki, joka otettiin väliaikaiseen käyttöön jo vuonna 1921. Pydäkin ympärille kasvoi pieni teollisuuskylä. Kylässä oli ollut vanhempaakin asutusta. Paperon eli Maltinan kestikievari oli rakennettu noin vuonna 1909 ja se sijaitsi tien välittömässä läheisyydessä 28 kilometriä pitkän, asumattoman Loimola-Papero välin päätepisteenä.

Paperon tärkein rakennus oli kaksikerroksinen asematalo, jonka alakerrassa sijaitsivat toimistohuone ja tavaravarasto sekä yläkerrassa oli asemamestarin asunto. Samaan pihapiiriin kuului vielä asemamiehen asuinrakennus. Lisäksi alueella oli kauppa.[1]



Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/kotajarvi-papero/


Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.

Tämä projekti on Suojärven Kotajärven kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kotajärven kyläkartta (linkki tulossa)
• Kotajärven asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Kotajärveläisiä sukuja
• Kotajärveen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Kotajärven kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Kotajärven kylään suomeksi