Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Kyminkartano (Kymmenegård), Kymi, Karhula, Kotka

Kylä Kyminkartano (Kymmenegård), Kymi, Karhula, Kotka

view all

Profiles

  • Akseli Antinpoika Ahokas (1899 - 1918)
    Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta Osapuoli: Punainen Siviilisääty: naimaton Kieli: suomi Sotilasjärjestö: Punakaarti Aseenkanto: kyllä Lähteet Syntymä: Kymi syntyneet 1898-1904 (MKO158-16...
  • Antti Tanelinpoika Ahokas (1857 - d.)
    Virolahti *21.11.1857 23.11.1857 Säkäjärvi Ahokas Danjel Fredr:sn Maria Eriks:dr 1828 Anders (bb.) kummi: Michel Fredr:sn kummi: Johan Eriksson kummi: Helena Tomas:dr Virolahden seurakunnan arkisto ...
  • Lena Carlsdotter Backman (1806 - d.)
    Lena Carlsdotter [ Husula ] (born at Husula farm in Myrskylä village, Myrskylä , County of Kymi, Province of Kymmenegård , Kingdom of Sweden (now in the Republic of Finland ), 17 August 1806; baptised ...
  • Emil Waldemar Londén (1855 - d.)
    syntymä: Kymi syntyneet 1853-1881 (MKO136-142 I C:6) Sivu 98 ; SSHY / Viitattu 18.06.2022

Tämä projekti on Kymin pitäjän ja kunnan, myöhemmin Karhulan kauppalan ja nykyisin Kotkan Kyminkartanon kylän (Kymmenegård) kyläprojekti. Kylän kiinteistörekisteritunnus alkaa numeroilla 285-405-
Perustettu 30.9.2019 / Toni Näppi

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Tämä projekti on Kymin pitäjän ja kunnan, myöhemmin Karhulan kauppalan ja nykyisin Kotkan Kyminkartanon kylän (Kymmenegård) kyläprojekti. Kylän kiinteistörekisteritunnus alkaa numeroilla 285-405-

Kyminkartanon synty ajoittuu noin vuoteen 1350, jolloin Viipurin linnanpäällikön, ritari Pietari Joninpojan veljenpoika, jaarli Erengisle Sunenpoika hankki omistusoikeuden joihinkin tiloihin Huuman- ja Korkeakoskenhaarojen alueella. Hän luovutti omistuksensa 1370-luvulla Ruotsin valtakunnan drotsille Bo Joninpoika Gripille. Bo Joninpoika laajensi aluetta kuningas Albrekt Mecklenburgilaiselta saamillaan läänityksillä ja ostamalla. Vuonna 1380 Bo Joninpoika lahjoitti Kyminkartanon Vadstenan luostarille. Luostari uskoi kaukana Vadstenasta olevan kartanon paikallisen valvonnan kuitenkin Viipurin linnanpäällikkö Erengisle Niilonpojalle. Linnanpäällikön tehtävänä oli toimittaa kartanon tuotto ja sen lampuotitilojen suoritukset luostarille. Kyminkartanon omistusoikeudet joutuivat Erengisle Niilonpojan linnanpäällikkyyden jälkeen 1390-luvulla kuitenkin kiistanalaisiksi Ruotsin sisäpoliittisista syistä.

Kartanon yhteyteen rakennettiin Pyhtään seurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli noin vuonna 1440, jossa kävivät suorittamassa jumalanpalveluksia ainakin ajoittain vuorotellen Pyhtään ja Vehkalahden kirkkoherrat tai heidän kappalaisensa. Kiistely luostarin ja Viipurin linnan välillä päättyi lopullisesti Kustaa Vaasan aikana. Kustaa Vaasa vieraili kartanossa Suuren Venäjän sodan aikana vuonna 1555, jonka jälkeen hän perusti Kyminkartanosta kuninkaankartanon. Kartanon tarkoituksena oli toimia mallitilana, joka tuottaisi muonaa sotaväen ja sen hevosten tarpeisiin ja toimisi myös sotaväen majoituspaikkana ja karjan ja hevosten kasvatuspaikkana.

Kartanosta tuli vuonna 1556 myös uuden voutikunnan eli Kymenkartanon läänin voutikunnan hallintokeskus. Läänin alueeksi vakiintui 1560-luvulla silloiset Pyhtää (Pyhtää ja Ruotsinpyhtää), Elimäen neljännes (Elimäki ja Anjala), Vehkalahti (Vehkalahti ja Sippola), Virolahti (Virolahti ja Miehikkälä) ja Valkealan lounaisosat. Kyminkartanon toiminta voutikunnan keskuksena loppui 1570. Kymenkartanon lääni muutettiin 1634 kihlakunnaksi.Kyminkartanon ja sen lampuotiläänin maihin kuului 1680-luvulle saakka Kymin pitäjän Kymijoen länsipuolinen alue sekä Hovinsaari, Kolkansaari, Kotkansaari, Mussalo ja useita pienempiä saaria. 1790-luvulla Venäjän valtio lunasti kartanon rakennukset ja suuren osan sen maista Ruotsinsalmen ja Kyminlinnan linnoituksia varten, jonka jälkeen uusi päärakennus rakennettiin Kyminlinnaa vastapäätä Huumanhaaran toiselle puolelle. Kartanon omistajina ovat olleet mm. Wrangel-, Clayhills-, Bruun- ja Naht-suvut.

Kyminlinna on Kotkan kaupunginosa, joka sijaitsee Hovinsaaren pohjoisosassa. Kaupunginosa rajoittuu Kymijoen Huuman- ja Langinkoskenhaaraan ja etelässä valtatiehen 7. Kyminlinnan linnoitus käsittää noin puolet kaupunginosan pinta-alasta. Kyminlinnan alueen asutus on vähäistä, rajoittuen linnoituksen ja Huumanhaaran väliselle alueelle. Kyminlinna kuuluu Korelan kanssa samaan tilastoalueeseen, jonka asukasluku on 809 (31.12.2012) [Wikipedia]

Vanha Kuninkaantie Viipurista Turkuun kulkee Kyminkartanon maiden läpi Kolkansaarella, itäpuolelle jää Kalliokoski ja länsipuolelle Metsäkylä sekä Parikka . 1350-luvulla jo rakennettujen rakennusten päaikalle 1790-luvulla valmistunut Kymenkartano jää tien länsipuolelle Huumanhaaran pohjoisrantaan. Samalla alueella sijaitsivat myös Kymin aiemmat kirkot ja kappeli. Ennen seuraavaa kylää tie ylittää Huumanhaaran Kolkansaarelta Hovinsaarelle.
Tietä pitkin < edellinen kylä Kierikkala, seuraava > kylä Kyminlinna.

Tilat:
1. Kyminkartano
2. Jumalniemi
3. Kotkan tiilitehdas

Perustettu 30.9.2019 / Toni Näppi

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :