Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Lyyli Ester Heinonen (1924 - 2018)
    Kaksonen Heikki-veljen kanssa. Käytti etunimeä Esteri. Sisarentyttären kummitäti, erinomainen käsityöosaaja. Työura Yhtyneissä kuvalehdissä (nyk. Otavamedia). Työpaikka anoi hänelle Suomen Valkoisen Ru...
  • Anna Aline Londén (1846 - 1895)
  • Anton Niklasson Clayhills (1768 - 1840)
    Henkilötiedot Yo Uppsalassa 26.8.1782 Anton Clayhills U880. * Vehkalahdella 20.6.1768. Vht: kruununvouti, hovineuvos Niklas Clayhills 7708 (yo 1753, † 1795) ja hänen 1. puolisonsa Hedvig Katarina...
  • Niklas Julius Clayhills (1793 - 1865)
    4.3.1818 kuvernementinsihteeri Niklas Julius Clayhills 13134. * 20.12.1793. Vht: kruununvouti, hovineuvos Anton Clayhills U880 († 1840) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Mariana Horry. Viipurin metsänh...
  • Sofia Elmina Lehtimaa (1877 - 1899)
    ... ( -- vanhemmat) ... -- lastenkirja -- perheen ulosmuutto Mäntsälästä, s. 821 -- s. "17.5. Mäntsälä", isä Anders Wilhelm Lindgrén 9.9.1848 Kärkölä

Kymin paikkakuntaprojekti

Kymin ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

KYMI

"Kymi (ruots. Kymmene) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa Suomenlahden rannikolla. Kymiin eri aikoina kuuluneet alueet kuuluvat nykyisin pääosin Kotkan kaupunkiin, joka on alun perin erotettu Kymistä. Kunnan keskusta ja kirkonkylä oli Helilä, josta kehittyi myöhemmin myös Karhulan kauppalan keskusta

Kymistä on erotettu itsenäisiksi Suursaaren kunta (1838, kuului Kymiin vuodesta 1817), Kotkan kaupunki (1879), Haapasaaren kunta (1913) ja Karhulan kauppala (1951). Kymi pakkoliitettiin Kotkaan vuonna 1977 yhdessä Karhulan kauppalan kanssa." Wikipedia

Kyliä:
Eskola, Helilä, Hortola, Huruksela, Jäppilä, Juurikorpi, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Koivula, Korkeakoski, Kurittula, Kuutsalo, Laajakoski, Lankila, Marinkylä, Metsäkylä, Mussalo, Parikka, Peippola, Pernoo, Pihkoo, Ruonala, Saksala, Sunila, Sutela, Suulisniemi, Tavastila, Tiutinen, Ylänummi.

Historia

"Pyhtään seurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1642. Pitäjään liitettiin kaikki Kyminkartanon lampuotiläänin kylät, joista suurin osa sijaitsi Pyhtään puolella, mutta Kolkansaarella olevat kylät Vehkalahden puolella. Vehkalahden puolelta pitäjään liitettiin myös Kymijoen suuhaarojen itäpuolella ja saaristossa sijaitsevia kyliä.

Kymin ensimmäinen kirkko rakennettiin Kyminkartanon kappelin paikalle. Tämä puukirkko oli 1720-luvulle tultaessa huonokuntoinen ja uusi puukirkko päätettiin rakentaa Helilään Kyminkartanon alueen sijasta. Helilään rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa helmikuussa 1837. Lähes valmistunut uusi puukirkko tuhoutui tuhopoltossa 21. marraskuuta 1843. Keväällä 1847 senaatti hyväksyi intendentinkonttorin piirustukset, joiden mukaan uusi kirkko oli rakennettava kivestä. Kymin harmaakivikirkko rakennettiin vuosina 1848–1850 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Sisäviistoinen ristikirkko oli tullut suosituksi Carl Ludvig Engelin intendenttikaudella.

1950-luvun alussa Kymi oli suurkunta, jonka hallintoa ja rakennustoimintaa ei pystytty enää hoitamaan maalaiskuntien lainsäädännön mukaan. Vuonna 1951 Kymin teollisuusyhdyskunnista muodostettiin Karhulan kauppala, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin keskeiset alueet; kirkonkylä Helilä sekä Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet." Wikipedia

Kymi Hiskissä

Pappisluettelo

Kymi-seura