Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Väinö Häkkänen (1911 - 1987)
  • Georg Hjalmar Grahn (1882 - 1949)
    Kymi, syntyneet 1882-1889 (s. 20.7.1882) Kotka, lastenkirja 1872-1887, s. 442 Kotka, lastenkirja 1888-1899, s. 51
  • Siri Maria Laurent (1877 - 1963)
    Kymi, syntyneet 1853-1881 Kotka, lastenkirja 1872-1887, s. 442 Kotka, lastenkirja 1888-1899, s. 51
  • Keijo Kullervo Kalske (1912 - 1977)
    Ennen filmiuraansa seitsemän vuotta Kotkassa poliisina työskennellyt Kalske oli jo näytellyt satunnaisesti Kotkan näyttämöllä. Urheilullinen Kullervo oli poliisien kymmenottelun Suomen mestari. Myöskin...
  • Johanna (Hanna) Malmgren (1846 - 1908)
    Kotka, rippikirja 1872-1887, s. 442 Kotka, rippikirja 1888-1899, s. 51

Kotkan paikkakuntaprojekti

Kotkan ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

KOTKA

Kotka on kaupunki Kymenlaakson maakunnassa Suomenlahden rannalla. Kotkan nykyiset naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola ja Pyhtää.

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Kymistä erotettiin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala vuonna 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kymi ja Karhula yhdistettiin Kotkan kaupunkiin.

Historia

Venäläiset rakensivat 1790-luvulla Kymin alueelle Ruotsinsalmen–Kyminlinnan kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan. Mantereen puolelle rakennettiin Kyminlinna vanhan Kyminkartanon alueelle paikkaan, jossa Alinen Viipurintie eli Suuri Rantatie ylittää Kymijoen Langinkosken- ja Huumanhaaran.

Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä, kohoten parhaimmillaan noin kahdeksaan tuhanteen. Kymin pitäjän luterilainen väestö käsitti samaan aikaan noin 2 200 henkeä. Linnoitukset menettivät sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa vuonna 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki alkoi tyhjentyä. Krimin sodassa vuonna 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset ja linnoituskaupunki tuhoutui tulipalossa.

Kotkan pelastukseksi koitui sahateollisuus: sen voimakas kasvu 1870-luvun alkupuolella johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen. Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle, koska jokea pitkin oli mahdollista uittaa puutavaraa Päijänteeltä ja Saimaalta asti. Ensimmäisen höyrysahan rakennuttivat Carl Henrik Ahlqvist ja Johan Friedrich Hackman. Vuonna 1871 valmistunutta sahaa alettiin kutsua uusien sahojen rakentamisen myötä Vanhaksi sahaksi. Vuonna 1872 norjalainen yhtiö W. Gutzeit & Co perusti Kotkansaareen sahan, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. Sahaa nimitettiin myöhemmin Norjan sahaksi, koska siellä työkenteli paljon norjalaisia. Gutzeit perusti myös lasitehtaita, konepajoja ja tiilitehtaita. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli yhdeksän höyrysahaa (esim. Norjan saha, Vanha saha, Hallan, Karhulan, Hovinsaaren, Jumalniemen ja Sunilan saha). Teollistumisen ja sitä seuranneen muuttoliikkeen myötä Kymin väkiluku alkoi nousta voimakkaasti.

Vuonna 1879 Kotkansaari ja Hovinsaaren eteläosat irrotettiin Kymin kunnasta ja perustettiin Kotkan kaupunki, joka sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kouvola-Kotka -rautatien valmistuminen vuonna 1890 vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi.

Nopeasti kasvava kaupunki tarvitsi lisää maata ja jo vuonna 1884 Kotkaan liitettiin lähes koko Hovinsaari ja Hietanen. Hovinsaaren pohjoisosa eli Kyminlinna liitettiin Kotkaan vuonna 1948. Vuonna 1954 Kymin länsiosista liitettiin kaupunkiin muun muassa Mussalo sekä Ruonalan, Lankilan ja Sutelan kylät. Vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Karhulan kauppalasta Tiutisen saari. Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913 ja joka oli 1970-luvulla ollut asukasluvultaan Suomen pienin kunta, liitettiin Kotkaan vuonna 1974. (Lähde: Wikipedia)

Kotka Wikipediassa
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kotka_(kaupunki)

Merkittäviä kotkalaisia


  • Toivo Pekkanen (1902-1957)
  • Harmony Sisters: Vera (1914-1997), Maire (1916-1995) ja Raija Valtonen (1918-1997)
  • Veikko Lavi (1912-1996)
  • Juha ”Junnu” Vainio (1938-1990)
  • Onni Vilkas (1910-1999), liikenneneuvos
  • Taisto Sinisalo (1926-2002), poliitikko
  • Arto Tolsa (1945-1989), jalkapalloilija
  • Väinö Riikkilä (1906-1969), kirjailija
  • Raija Siekkinen (1953-2004), kirjailija
  • Timo Pusa (1951-1996), kirjailija
  • Pentti Hämäläinen (1929-1984), nyrkkeilijä ja olympiavoittaja
  • Jooseppi Moilanen (1906-1982), Mannerheim-ristin ritari no. 57
  • Martta Wendelin (1893-1986), kuvataiteilija
  • Birger Brunila (1882-1979), arkkitehti
  • Matti Sippala (1908-1997), keihäänheittäjä ja olympiamitalisti
  • Anna-Liisa Linkola (1914-1999), poliitikko, kansanedustaja, eduskunnan 2. varapuhemies
  • Harry Gullichsen (1902-1954), vuorineuvos ja teollisuusvaikuttaja
  • Oskar Huovinen (1878-1956), rakennusliikkeen omistaja; patruuna ja rakennuttaja
  • Tapani Kansa (1949- ), laulaja
  • Erkki Liikanen (1943-), laulaja, muusikko, näyttelijä