Tämä projekti on Suojärven Vuonteleen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Vuonteleen kyläkartta
• Vuonteleen asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Vuontelelaisia sukuja
• Vuonteleeseen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Vuonteleen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Vuonteleen kylään suomeksi

Suojärven pitäjän Vuontelen kylä sijaitsi Vuontelejärven ympärillä ja Salonjärven pohjoisrantamilla sekä Suojärveltä Korpiselkään vievän maantien molemmin puolin. Vuonteleen. Asutusta kylässä oli 1750 alkaen ja ennen sotaa taloja oli 59. [1]

Vuontelenjärvi on isohko järvi, noin neljän kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen. Siihen laskee pohjoisesta Kälkäjoki Kälkälahteen. Neljää saarta järven pohjoisosan länsirannalla Marjaniemen edustalla kutsuttiin Ruutnikkasaariksi, sillä saarissa oli vielä ”ruutnikan” pohjia jäljellä malminnoston ajoilta.

Vuontelejoki lähtee järven eteläkärjestä ja laskee Salonjärveen. Joki on puolitoista kilometriä pitkä ja siinä on puolessa välissä koski, jota kutsutaan Vuonnelkoskeksi tai Mellitsäkoskeksi, Vegarukseen menevän maantien länsipuolella. Koski on saanut nimensä siinä sijainneen vesimyllyn mukaan. [2]

Vuonteleen eri kyläryhmiä 1900-luvulla olivat Rumpusen agja eli Myllysillan kylä, Happolan kylä ja Vuondelsillan kylä. Tikkusen kylällä oli rinnakkaisia nimiä; Pitskasenvaara ja Naukupohja sekä samoin Kuutin kylällä; Kuuttiloinvaara ja Petrisenvaara. Kylmästen kylää kutsuttiin myös Kylmäsienvaaraksi ja Maljalan kylää Maljalaksi. Lisäksi olivat vielä Karppasen ja Pyyn kylä sekä Pöröselkä. [1]

Kylän myllärinä toimii vuonna 1876 Davida Fedotanpoika (Happo) ja sen jälkeen Feodor Happo sekä viime aikoina Pekka Hapon perikunta.

Vuonnelkosken yläpuolella oli ”Myllysilda, Mellitsäsilda eli Kylänsilta” jossa tanssittiin kesäaikaan pyhäiltoina ja praasniekan aikaan.

Vuodesta 1911 vuoteen 1916 kylässä toimi venäjänkielinen Karjalan veljeskunnan koulu. Koululla oli oma tontti ja talo, jossa vuonna 1916 aloitti toimintansa suomalainen kansakoulu tohtorinna Tilma Hainarin keräämillä avustusrahoilla.

Marttayhdistys perustettiin vuona 1929,jonka johtajana toimi Maikki Sorsa. Hän piti myös kylän postitoimistoa ja kauppaa.

Kylässä ei ollut omaa tsasounaa eikä hautausmaata. Muistitiedon mukaan erästä Vuontelejärven saarta kutsuttiin Kalmasaareksi eli Kalmatansaareksi, ja sitä on käytetty hautausmaana. Vielä 1930- luvulla saaressa oli näkyvissä ristejä. [2]

Asukkaat

Perimätiedon mukaan kylän ensimmäiset asukkaat olisivat olleet Koivusia, jotka myöhemmin muuttivat Hautavaaraan. Järven pohjoispuolen asukkaat olivat Atjosia. Nimiarkistosta saadun perimätiedon mukaan kylässä oli alkujaan vain kahden isännän maita. 1700-luvun lopulla kylässä oli edelleen kaksi taloa ja ehkä kolme populia eli tilatonta. Varmuutta ei kuitenkaan ole, onko näillä asukkailla sukuyhteyttä 1800-luvun alussa kylään saapuneisiin ihmisiin. Asutuksen kehittymiseen vaikutta luultavammin malminnoston aloittaminen Salonjärvestä ja Vuontelejärvestä rautatehtaan perustamisen jälkeen.

Pisimpään on kylää asuttanut Happojen suku, jonka Vuonteleeseen muuttanut esi-isä Samson Semeninpoika siirtyi kylään Hukkalasta 1800-luvun vaihteessa. Samson Semeninpoika Hapon vävy Sidor Fokatanpoika Lerssi muutti kylään 1820-luvun alussa Helylänniemeltä

Koivusten esi-isä Anisim (Onessima) Timofeinpoika siirtyi veljensä Marttina Timofeinpojan kanssa Vuonteleeseen Karatsalmelta.

Juppien esi-isä populi Mina Bogdanpoika siirtyi malminnostajaksi kylään 1800-luvun puolivälissä Vegaruksesta. Samaan aikaan muutti myös tilaton Leontei Markinpoika ilmeisesti Korpiselästä. Feodor Timoifeipoika Kyyrösen perhe muutti Varpakylästä 1870-luvun loppupuolella. Hänen isänsä on turhanvaaralainen Timofei Kirilinpoika.

Atjosten perhe muutti kylään 1860-luvun alussa Leppäniemestä.

Vornasten esi-isä Issakka Pedrinpoika asettui kylään 1870-luvun aikana ja samoihin aikoihin myös Liusvaaran Danila Martiskaisen leski Darja Nikitantytär sai muuttokirjan Suojärvelle ja muuttivat Salmijärvellä vietettyjen vuosien jälkeen Vuonteleeseen 1880-luvun puolivälin jälkeen.

Vuonna 1890 Korpiselän puolelta, Tsokin kylästä, muutti Vasili Arteminpoika Bloigu vuontelelaisen vaimonsa Sofia Hapon kanssa kylään. Vasilin pojat käyttivät sukunimeä Kokkonen. Samaan aikaan Ägläjärveltä Grigori Vasilinpoika perhe muutti myös kylään. Laurenti Grigorinpoika toimi Annantehtaan metsänvartijana ja hänen sukunimensä oli Kokora. Heinävaaran metsänvartijana toiminut Feodor Terentinpoika Punju asettui myös Vuonteleen kylään.

Isojako muutti Vuonteleen kylän asukaspohjaa suuresti. Nasarenvaaralainen Sidor Petrinpoika Rumpunen (Rummukainen) muutti Koivusten
tilalle vuosien 1884 ja 1897 välisenä aikana. Feodot Tikku määrättiin muuttamaan Törisijästä Varpakylästä ”Naukupohjan suurelle selälle”. Karppaset ja Maljat muuttivat myös Varpakylästä vuonna 1900. Myös Pöntösenvaaralainen Nazari Kondratinpoika Pyy muutti 1890-luvulla isojaon myötä Vuonteleeseen.

Vielä 1910-luvulla saapui Vuonteleeseen vielä uudisasukkaana Dimitri Alekseinpoika Sorsa Hantsakanniemeltä. [2 ]


Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/vuontele/
Maanmittaushallituksen kartta vuodelta 1939 löytyy sivulta: https://www.discusmedia.com/maps/karelia/9322/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Kuutti Kirsti, Hukkanen Eija. 2006. Vuontelen kyläkartta 1939.
[2] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.