Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Alvattilan kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Piissaari oli pohjoisin Koiviston suurista saarista. Piissaaressa sijaitsivat:
Alvatti, Keskisaari, Kiurlahti ja Soukka
Saaren pohjoisosassa, sen länsirannan tuntumassa, mutta kuitenkin suojassa kylmiltä merituulilta, sijaitsi Alvatti. Kylän talot oli rakennettu pienelle alueelle lähelle toisiaan. Kylän osia olivat: Kolkanpää, Keskikylä eli Putuksen mäki, Kesonpää, Suovii ja Alakylä eli Patasiinkylä. Alvatissa oli ennen sotia 32 taloa ja 166 asukasta. Keskisaari sijaitsi vähän etelään Alvatista, saaren itärannalla. Talot sijaitsivat nauhamaisina rykelminä kylätien varrella lähellä rantaa. Keskisaaren kylänosia olivat: Simonpää, Hantunmäki, Juonuksenmäki ja Sutelanpää. Taloja oli ennen sotia 50 ja asukkaita 225.
Alvatille ja Keskisaarelle olivat yhteisiä mm. kansakoulu, osuusliike, osuuskassa, laivalaituri ja kalastajaseura.
Näidenkin kylien pääelinkeinot olivat kalastus ja merenkulku. Vain muutama perhe sai elantonsa maanviljelyksestä. Kalastusta harjoitettiin ympäri vuoden ja laajamittaisempaa se oli talvella, jolloin kesäisin merillä purjehtivat miehet olivat myös mukana. Nuotta-apajia oli sekä saaren itä- että länsipuolella. Talvikalastusta harjoitettiin usein kaukana ulkomerellä ja asuttiin putkissa. Saalis myytiin jäällä rahtimiehille eli raasseleille, jotka kuljettivat sen hevosilla Viipuriin. Sulan veden aikaan Viipurin Kalakaupan alukset Ella ja Tähti keräsivät myytävät kalat ja toivat niistä saadun hinnan jo palatessaan Viipurista samana tai seuraavana päivänä. Hinta määräytyi markkinoiden mukaan.
Keskisaaren Osuusliikkeellä oli Lompkan rannassa kalansavustamo ja -suolaamo. Keskisaaressa toimi myös Viipurin Kalakaupan savustamo. Piissaareen tuli 1900-luvun alussa Virosta taitavia kalansavustajia, jotka jäivät sinne asumaan. Kyläläisten raha-asiat hoiti Keskisaaren Osuuskassa, joka perustettiin vuonna 1926.
Tsaari Nikolai II teki syyskuussa 1905 metsästysretken pohjoiseen Piissaareen, ja hänellä oli mukanaan kaksi tytärtään. Saaliiksi hän sai ketun ja teeren, jotka sitten ikuistettiin puuhun veistettyinä Koiviston kirkon keisariurkujen koristelussa.
Venäläiset rakennuttivat ennen I. maailmansotaa Alvatin kohdalle saaren itärannalle suuren laivalaiturin, Lompkan rykin. Sieltä oli tarkoitus rakentaa leveä huoltotie ns. Ruununtie saaren poikki sekä Alvatin selkärannalle2-tykkinen patteri torjumaan mahdolliset vihollisen hyökkäykset. Mutta sitten tuli vallankumous ja rakentaminen keskeytyi. Maailmansota keskeytti myös Alvatin ja Keskisaaren laivureitten ansiot, he ehtivät seilata Piissaaren rannoilta ja kivikkosyrjiltä tuhansia laivalasteja kiviä ja hiekkaa Pietariin ja Kronstadtiin rakennusaineeksi. Kun kauppayhteydet Pietariin katkesivat, kyläläisten toimeentulo romahti ja laivat piti myydä pilkkahinnalla. Vasta 30-luvun puolivälissä kylien talous alkoi elpyä. Hankittiin nykyaikaisia kalastusvälineitä, maata raivattiin lisää ja merimiesammatit tarjosivat taas runsaasti työtilaisuuksia. Kaikki nämä toivat vaurautta saareen.
Liikenneyhteydet mantereelle hoiti kesäaikaan Viipurin Kalakaupan omistama s/s Tähti. Laiva lähti Tiurinsaaresta ja kulki Koiviston salmen kautta Viipuriin kuljettaen matkustajia, kaloja ym. tarvikkeita. Lauantaisin se kulki kauppalaan toripäiville.
Kesäsunnuntaisin osuusliikkeen moottori Haaksi vei kyläläisiä kirkkoon.
Puhelimia oli Alvatissa yksi ja Keskisaaressa kaksi. Posti haettiin kauppalasta neljästi viikossa, ja postinkantaja liikkui moottoriveneellä, suksilla tai potkukelkalla säästä ja vuodenajasta riippuen.
Alvatin ja Keskisaaren kalastajilla oli yhteinen Keskisaaren-Alvatin kalastajaseura, jossa vuonna 1938 oli 60 jäsentä. Kylissä toimivat myös nuorisoseura Merehinen, Keskisaaren-Alvatin marttayhdistys, raittiusseura sekä Keskisaaren työväenyhdistys. Työväentalo oli kylien asukkaiden yhteisessä käytössä.
Vuonna 1938 Puolustusvoimat rakennutti Alvatinniemeen merivartioaseman, jossa oli 30 metriä korkea betonitorni. Se oli sotilaallisesti hyvin merkittävä, ikään kuin portti Koiviston salmen suulla, ja sieltä voitiin sulkea laivaliikenne salmeen.
Teksti lainattu: Suomen Koivisto-seura ry Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari