Follow
Lavansaaren (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti
Lavansaaren ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas
Lavansaaren kyläprojekteja
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Suuremmat kokonaisuudet
Johdanto Lavansaareen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lavansaari
Lavansaari (myös nimellä Lavassaari, ven. Мощный, Moštšnyi, "Voimakas", viroksi Lavassaar, ruots. Lövskär, "Lehtisaari", vuoteen 1951 ven. Лавенса(а)ри, Lavensa(a)ri) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta. Nykyään Lavansaari kuuluu Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin. Kuuluessaan Suomeen se oli Seiskarin jälkeen Suomen tiheimmin asuttu maalaiskunta, mutta nykyisin se on täysin autio.
Lavansaari on Suomenlahden ulkosaarista toiseksi suurin, ja suurin saari omassa saariryhmässään, johon kuuluu 22 saarta kokonaisalaltaan 15,9 neliökilometriä. Näistä asuttuja ovat Lavansaari ja Peninsaari (n. 8 km itään Lavansaaresta).
Lavansaari sijaitsee Suomenlahden itäosassa, 70 kilometriä Kotkasta ja noin 60 kilometriä Viron rannikolta. Venäjän Inkerin rannikolle on matkaa noin 30 km. Saari on suurimmaksi osaksi hieta- ja hiekkakangasta. Viljeltyä maa-alaa oli aikanaan noin 150 ha. Saaren metsät ovat pääasiassa kuusi- tai mäntymetsää ja kosteikot ovat joko kuusta kasvavaa korpea tai puuttomiksi soistuneita.
Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat Suursuonmäen kalmistosta ja ne ajoittuvat esiroomalaiselle rautakaudelle (noin 500 eaa. - 0). Vakituisen ruotsinkielisen asutuksen saari sai viimeistään 1300-luvun alkupuolella. Nämä asukkaat karkotti ja tuhosi Ruotsin ja Moskovan Venäjän välisen sodan, pitkän vihan, alkaminen 1570. Uudet, suomenkieliset asukkaat alkoivat muuttaa saarelle 1630-luvun lopulla nykyisen Kotkan ja Viipurin väliseltä rannikolta.
Lavansaarelaiset olivat alkuun kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Pietarin ja Viipurin kaupunkien voimakas rakentaminen sekä saaren erinomainen, suojainen satama tarjosivat mahdollisuuden 1800-luvun loppupuolelta alkaen myös kukoistavaan kauppamerenkulkuun. Lavansaaren kauppalaivastoon kuului enimmillään 132 purjealusta, etupäässä kaljaaseja ja jahteja.
Lavansaari kuului aiemmin Koiviston maalaiskuntaan, josta se erotettiin vuonna 1904 omaksi kunnakseen .
Kylät: Lavansaaren kylät olivat Klausinkylä, Lounatkylä ja Pohjakylä sekä Peninsaari, jossa oli oma kylänsä. Vuonna 1778 Pohjakylässä oli 15 savua, Lounatkylässä (+Klauksenkylä) 22 savua sekä Peninsaaressa 5 savua.
Lavansaaren seurakunta perustettiin 1896 ja se kuului Savonlinnan hiippakunnan Viipurin rovastikuntaan. Oma pappi saarelle tuli 1897. Kirkko Lavansaaressa oli ollut jo 1700-luvulla ja uudempi rakennettiin Pohjankylään 1783, kun vanha oli rapistunut korjauskelvottomaan kuntoon.
Merenkulku on ollut Lavansaaressa tärkeä elinkeino. Tätä on edesauttanut saaren suojaisa luonnonsatama joka mahdollisti laivojen talvisäilytyksen. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat olleet kalastus ja hylkeenpyynti.