Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Härkälän kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Härkälän kylä sijaitsi Koiviston niemessä kymmenisen kilometriä kauppalasta luoteeseen Koiviston salmen rannalla. Asutus oli sijoittunut rantaviivaa seurailevan Vatnuoriin johtavan tien molemmin puolin. Kylän nimi mainitaan jo vuonna 1572 maakirjassa olevassa Koiviston kyläluettelossa. Talojen nimiä olivat: Karvala, Villala, Hilska, Pönni ja Iitti. Asukkaita Härkälässä oli kesällä 1939 yhteensä 305 henkeä.
Kalastus oli erittäin tärkeä elinkeino. Kesällä vedettiin rantanuottaa ja talvella ”väännettiin vorottia” tai harjoitettiin ulkomerellä putkakalastusta. Maanviljelys oli vähäistä pienistä ja kivisistä pelloista johtuen, mutta peruna ja vihannekset kasvoivat
hyvin hiekkaisessa maassa, ja niitä sekä metsämarjoja myytiin läheiseen kauppalaan.
Merenkulku eri muodoissaan tarjosi runsaasti työmahdollisuuksia: laivanrakennus, puutavaran lastaus sekä kaupankäynti. Usealla kylän isännistä oli Itämeren laivurin paperit taskussaan. Pietarin kauppa kukoisti ennen rajan sulkeutumista. Rannoilta laivattiin suuria määriä kiviä Pietariin. Vielä 30-luvulla kylästä vietiin jaaloilla halkoja pääasiassa Helsinkiin.
Härkälään perustettiin kansakoulu jo vuonna 1889. Härkälän koulupiiriin luettiin myös pieni Putuksen kylä, joka sijaitsi Härkälästä etelään, ja varsinaisesti luettiin Mannolan kylään kuuluvaksi. Putuksella harrastettiin puutarhatuotteiden viljelyä ja tuotteet toimitettiin kauppalan torille tai Viipuriin. Kalastus ja merenkulun ammatit olivat tavallisia ansaitsemiskeinoja. Liikemiehiä ja laivaosuuksien omistajiakin oli kyläläisten joukossa.
Härkälän Osuuskauppa perustettiin vuonna 1907, ja sillä oli sivumyymälä Putuksella, Kiiskilässä sekä Revonsaaren Pukinkylässä. Härkälässä oli myös puhelinkeskus, josta oli linjat Kiiskilään ja Vatnuoriin. Vatnuorin postinkuljettaja toi ja myös vei Härkälän postin joka arkipäivä.
Härkälän nuorisoseura Yritys perustettiin vuonna 1902 ja oma talo valmistui vuonna 1926. Toiminta oli vilkasta: oli laulukuoroa, näytelmäkerhoa, iltamia ja retkiä. Usein nuorisoseura järjesti urheilukilpailuja yhdessä Kiiskilän urheiluseuran kanssa.
Merimieslähetystyö oli kyläläisille läheistä. Varoja toimintaan kerättiin pitämällä ompeluseuroja ja myyjäisiä. Marttayhdistys järjesti kylässä keitto- ja kutomakursseja, ja maatalouskerhotyö oli suosittua. Kerhopalsta oli melkein jokaisella lapsella.
Härkälän kylän pohjoisosassa sijaitsi Härkälän linnake. Sen olivat rakentaneet venäläiset ennen I. maailmansotaa. Patterin takana oli puinen tulenjohtotorni ja rannassa oli valonheitinasema konehuoneineen. Kasarmina oli puurakennus, jossa oli kaksi suurta tupaa. 20- ja 30-luvuilla linnaketta käytettiin vartiolinnakkeena sekä asevelvollisten ja suojeluskuntalaisten koulutuspaikkana, jossa suoritettiin myös kovapanosammuntoja.
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari