Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Humaljoen kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Humaljoki oli pinta-alaltaan Koiviston suurin kylä. Se sijaitsi kunnan kaakkoisosassa Humaljoen lahden rannalla. Kylän pituus oli pohjois-eteläsuunnassa noin kahdeksan kilometriä ja lännestä itään noin viisi kilometriä. Kylänosia oli yhteensä 27: Mutamaa, Varsamäki, Turvikinmäki, Maantieristi, Kyytsenmäki, Soininmäki, Ratiamäki, Roimäki, Pöllönmäki, Jokela, Tuhkala, Alamäki, Rokanmäki, Hovimäki, Ylipuoli, Asemanseutu, Risukko, Kirjo-oja, Kellonalue, Niemenkylä, Kitula, Syrjälänmäki, Hentula, Kivikkomäki, Patterintie, Isonsuonreuna ja Pästyväinen. Ennen talvisotaa Humaljoella oli 246 taloa ja 1371 asukasta.
Kylän läpi virtasi Humaljoki ja joen ranta oli aikoinaan oivallinen paikka purjelaivojen rakentamiseen. Puutavara saatiin kylän omista metsistä. Kylässä olikin paljon laivoja, jotkut yhden talon, mutta monet useamman talon yhteisomistuksessa. Maanviljelys ja karjanhoito olivat kyläläisten pääelinkeino. Kylässä oli peltoa toistatuhatta hehtaaria, siitä oli osa salaojitettua. Perunan viljelyala lisääntyi, kun 1930-luvulla perustettiin Viipurin lähelle perunajauhotehdas. Ja sokerijuurikastakin viljeltiin jo ennen sotia. Karjanhoitoa kehitettiin, perustettiin sonniosuuskunta ja karjantarkastusyhdistys sekä maidonmyyntiosuuskunta. Pieniä kanaloita oli useita. Munanostajat markkinoivat sekä munia että kanoja kauppalaan ja Viipuriin. Maamiesseura toimi vilkkaasti, samoin maatalouskerho. Naisväki kokoontui Martta-yhdistyksen piirissä järjestäen kutoma- ja keittokursseja.
Monet miehet kävivät kesäisin lastaustöissä Makslahden ja Koiviston satamissa, ja talvella oli tarjolla metsätöitä. Humaljoella oli raamisaha, jossa sahattiin myös vientitavaraa. Sahan yhteydessä toimi kunnan alueen ainoa vehnämylly.
Kalastusta harjoitettiin ympäri vuoden. Kalastajien avustusseura ylläpiti Hietapohjan pelastusasemaa, jonka kalusto ja varastorakennus olivat jo vuosia ennen talvisotaa vanhentuneita ja heikkokuntoisia. Kylässä toimi vapaaehtoinen palokunta, jolla oli oma kalustovarasto, palokaivo sekä moottoriruisku.
Suuressa kylässä toimi useita kauppoja: Humaljoen Osuuskauppa Yritys, jolla oli sivumyymälä kylän eteläosassa sekä Rautasen Tetriniemessä, lisäksi oli neljä yksityistä sekatavarakauppaa sekä Viipurin Osuusliikkeen kaksi sivumyymälää. Posti saapui junalla asemalle joka päivä ja sieltä se jaettiin kauppoihin, joista kyläläiset sen itse noutivat. Humaljoella oli kunnan ensimmäinen osuuskassa, joka oli perustettu vuonna 1912. Puhelinkeskuksessa oli 16 tilaajaa.
Kansakoulu oli perustettu vuonna 1888, ja se oli perustamisestaan lähtien oppilasmäärältään Koiviston suurin koulu. Alakansakoulu aloitti vuonna 1921. Humaljoen nuorisoseura perustettiin vuonna 1907, ja oma talo valmistui talkoilla vuonna 1913. Seura esitti joka vuosi jonkin näytelmän, jonka ohjaajana oli joku teatterin ammattilainen. Kylässä oli myös raittiusseura sekä työväenyhdistys, mutta kannatuksen vähetessä työväentalo myytiin Viipuriin 1930-luvun lopulla. Suojeluskunnalla oli oma ampumarata sekä poikaosasto. Myös Lotat toimivat kylässä vilkkaasti. 1930-luvun loppupuolella Humaljoelle rakennettiin rukoushuone.
Humaljoen linnake sijaitsi kylän eteläosassa Ruonanniemessä. Sen olivat venäläiset aikoinaan rakentaneet. 1930-luvulla linnakkeelle rakennettiin betoninen tulenjohtotorni. Toinen teräsrakenteinen tähystyslavalla varustettu torni oli patterin lähellä ja valonheitinasema konehuoneineen sijaitsi Liekkiniemessä. Majoitusolot linnakkeella olivat koko ajan puutteelliset. Kasarmina oli puurakennus, jossa oli kaksi suurta tupaa. Linnakkeella koulutettiin alokkaita ja reserviläisiä. Humaljoen linnakkeella oli suuri merkitys talvisodan puolustustaistelussa. Suomen Koivisto-seura ry
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari