Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Jaakkolan kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Koivusaari eli Koiviston saari oli eteläisin ja pinta-alaltaan saarista suurin.
Koivusaaren kyliä olivat: Eistilä, Ingerttilä, Jaakkola, Patala, Hyttölä ja Saarenpää.
Koivusaaren pohjoisosan kyliä olivat Eistilä, Ingertilä, Jaakkola ja Patala. Eistilä, Ingerttilä ja Jaakkola muodostivat kiinteän kyläyhteisön, jossa oli yhteensä 95 taloa ja 450 asukasta. Kyläyhteisön alueeseen kuuluivat myös Kirkkosaari, Petäjäsaari ja Susisaari (joka kauppalan perustamisen yhteydessä liitettiin virallisesti kauppalaan). Koiviston kirkko ja hautausmaa sijaitsivat vuoteen 1706 asti Kirkkosaaressa. Susisaaressa sijaitsi vartioitu hiilivarasto, josta Koiviston satamassa käyneet höyrylaivat täydensivät polttoainevarastonsa.
Eistilän kylän nimi viittaa vanhoihin suhteisiin Viroon, Ingerttilän taas Inkerinmaalle. Meren yli on kuljettu jo vuosisatoja sitten.
Jaakkolan kylä käsitti aikoinaan vain yhden, papistolle kuuluneen tilan. Kun venäläiset polttivat kirkon ja pappilan vuonna 1706, papit jäivät edelleen asumaan saareen. Uusi väliaikainen kirkko rakennettiin tuolloin mantereen puolelle. Myöhemmin pappilatkin rakennettiin mantereelle. Ennen sotia Jaakkolassa oli neljä taloa. 20- ja 30-luvuilla Kirkkosaaressa järjestettiin juhannusjuhlia yhteiskoulun hyväksi.
Koko saariston ensimmäinen kansakoulu, jonka virallinen nimi oli tuolloin Saariston kansakoulu, perustettiin Eistilään vuonna 1889. Alakansakoulu perustettiin vuonna 1923. Eistilässä kävivät koulua myös Ingerttilän ja Jaakkolan lapset.
Laivanrakennus oli hyvin tärkeä elinkeino. Melkein jokainen kyläyhteisön ranta toimi laivanrakennuspaikkana. Kuuluisimpia laivanrakentajia olivat Anton Wahlqvist, Kaarlo Pulli ja August Mannonen. Viimeisin ja eniten mainetta saanut laiva on varmasti kuunari Koivisto, joka laskettiin vesille keväällä 1944 Ingerttilän Taipaleen rannassa, mistä se hinattiin täydessä evakuointilastissa Raumalle. Siellä se valmistui vuonna 1946.
Merelliset ammatit olivat asukkaille luonnollinen valinta. Sekä kesällä että talvella kalastettiin. Eistilässä oli kalansavustamo Wahlqvistin rannassa sekä kalajauhotehdas Laurinniemessä. Telakat tarjosivat runsaasti työpaikkoja ja monet työskentelivät merivartiostossa tai kävivät töissä Koiviston satamassa.
Päivittäin pääsi laivalla osuusliikkeen laiturista kauppalaan, eikä matka ollut pitkä vaikka omalla veneellä soutaen. Talvella kuljettiin hiihtäen, potkukelkalla tai hevosella, ellei salmeen ollut avattu railoa.
Eistilässä toimi Keskisaaren Osuusliikkeen sivumyymälä ja Ingerttilässä oli yksityinen kauppa. S/s Tähti kuljetti postin Eistilään ja Ingerttilään. Kummassakin kylässä oli laivalaituri.
Eistilässä ja Ingerttilässä toimi yhteinen raittiusseura ja vapaaehtoinen palokunta. Raittiusseuralla oli oma talo, jota myös VPK käytti. Koululla kokoontui opintokerho ja lapsille oli järjestetty pyhäkoulu. Urheilua harrastettiin ympäri vuoden.
Teksti lainattu: Suomen Koivisto-seura ry Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari