Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Kiiskilän eli Inkilän kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Viipurinlahden puoleisella rannalla sijaitsivat: Römpötti, Makslahti, Hoikkala, Kurkela, Kiiskilä ja Vatnuori.
Kiiskilä sijaitsi Koiviston niemen koillisrannalla ja sitä vastapäätä oli Revonsaari, joka kuului Johannekseen. Kylän ohi kulki 7 metriä syvä laivaväylä Makslahden satamaan. Kylän osat olivat: Siikapaasi, Kirpunkylä Keskikylä ja Mäenkylä. Kiiskilässä oli ennen sotia 77 taloa ja yhteensä 367 asukasta. Kuten muissakin rantakylissä Kiiskilässäkin olivat mereen liittyvät ammatit tavallisia.
Koska maanviljelys ei tuottanut tarpeellista toimeentuloa, niin lisätuloja hankittiin mereltä ja merestä. Kylässä oli jo kauan harjoitettu veneen- ja laivanrakennusta, purjehdittu omilla ja vieraan laivoilla sekä kotimaan vesillä että kaukana ulkomailla.
Puulaivojen aikakaudella Kiiskilässä oli laivanvarustajia sekä laivanrakentajia. Kerrotaan, että joka kolmannella Kiiskilän isännällä oli pää- tai sivuammatti, joka liittyi merenkulkuun. Myöhemmin iso joukko miehiä kävi kesäisin lastaustöissä Makslahden ja Uuraan satamissa. Myös oman kylän rannassa lastattiin onkariin pyöreää puutavaraa. 1930-luvulla kylässä oli vielä 8 nuottakuntaa ja niillä oli yhteensä 18 apajapaikkaa, joten kalastus oli ilmeisen tärkeä elinkeino.
Kurkelasta Härkälään kulkeva maantie kulki osittain Kiiskilän kylän halki. Siitä erkani kylän länsipuolella Vatnuoriin johtava tie, jota kutsuttiin Taivaantieksi. Vatnuorin postinkantaja toi postin arkipäivisin osuuskaupalle, joka toimi postin jakopaikkana. Kyseessä oli Härkälän Osuuskaupan sivumyymälä, joka oli avattu Kiiskilässä vuonna 1915.
Kyläniemessä oli laivalaituri, jossa yöpyi Viipuriin liikennöivä matkustajalaiva Louhi. Kyläniemi oli aikoinaan toiminut laiva- ja veneveistämönä. Toinen laituri sijaitsi Siikapaadenniemellä, ja sen omisti puolustuslaitos. Sitä käytettiin Härkälän linnakkeen huoltolaiturina.
Kiiskilään perustettiin oma kansakoulu vuonna 1908, sitä ennen lapset kävivät koulua Härkälässä, johon oli matkaa nelisen kilometriä. Oma koulutalo valmistui 1911 ja alakansakoulu saatiin vuonna 1934. Koululla kokoontui mm. Merimieslähetyksen ompeluseura ja samaan aikaan pidettiin kuoroharjoitukset. Koululla pidettiin myös hartaustilaisuuksia. Kylän raittiusseuralla oli paljon toimintaa. Sillä oli sekakuoro, soitinyhtye ja opintokerho sekä kirjasto. Vuonna 1907 perustettu työväenyhdistys omisti oman talon ja yhdistys toimi erittäin vilkkaasti kansalaissotaan asti. Punakaartin lakkauttamisen jälkeen toiminta laantui ja työväentalo otettiin koko kylän yhteiseen käyttöön. Nuorisoseura Säde järjesti kesäjuhlia ja sen piirissä oli opintokerho ja urheiluharrastusta. Nuorisoseuran toiminta hiljeni 20-luvun lopulla, mutta 30-luvun jälkipuoliskolla se oli taas vireää: harjoiteltiin näytelmiä, joita esitettiin iltamissa työväentalolla. Myös Kiiskilän suojeluskunnan kyläosaston, marttayhdistyksen sekä maatalouskerhon toiminta oli vilkasta.
Lisää Kiiskilästä ja Koivistolaisista perinteistä: Virtuaali-Kiiskilä
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari