
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Kirjavalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.
Uudenkirkon kyläprojektit
Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirjavala | Kirkkojärvi | Kirstinälä | Kitula (ja Tirttula) | Kuujärvi | Lahdenperä (Jukka) | Leistilä | Lempiälä | Linkka | Makula | Mesterjärvi (ja Mustaruukki, Joenkylä) | Metsäkylä (ja Vanhasaha) | Mäkienmäki | Neuvola | Peippola | Piispala (Rumpula) | Putrola (ja Sinkkola) | Sortavala | Tarkkala | Toivola | Uiskola (Kolila) | Uskila | Vammeljärvi (Airikkala ja Myttyniemi) | Vammelsuu | Vihmala | Vitikkala (Karastila) | Vohnala
Kanneljärven kyläprojektit (kuuluivat vuoteen 1925 asti Uuteenkirkkoon)
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Kirjavalan kylä sijaitsi Uudenkirkon pitäjän koillisosassa korkean Neuvolanmäen etelärinteellä. Kanneljärveen myöhemmin kuulunut Mustanmäen asema sijaitsi noin viiden kilometrin päässä, kirkonkylään oli matkaa yhdeksän kilometriä. Kirjavala oli varsin tiheään asuttu kylä, jossa sijaitsi vuosisadan alussa myös paljon venäläisiä huviloita.
Kirjavalan kylän osia olivat Kantopelto, Hiekka-aho, Herrala, Tapiola, Kaunola ja Kasemäki.
Maanviljelyksen, metsätalouden ja karjanhoidon lisäksi kirjavalaiset saivat huviloiden eli "taatsojen" kautta leipäänsä myös vossikan ajolla ja kaupankäynnillä. Kirjavalan pellot oli kylästä etelän ja lounaan suuntaan päättyen Vammeljokeen, jonka toisella puolella oli Lempiälän kylä. Taloissa oli puutarhoja, joissa kasvatettiin omenaa, luumuja, kirsikoita sekä monenlaisia marjoja.
Kylästä löytyi myös palveluita kirvesmiehistä seppiin ja ompelijoista hierojiin. Joonas Kakolla oli kylässä päretehdas, joka muutti 1920-luvun lopulla Mustanmäen asemalle. Eemil Seppänen puolestaan perusti Vammeljoen Salokoskeen myllyn Kirjavalan kylän puolelle.
Kirjavalaiset kuuluivat ensin Vammeljärven ja myöhemmin Neuvolan koulupiiriin. Kylässä toimi myös monia yhdistyksiä. Nuorisoseurassa Kirjavalasta käytiin Vammeljärvellä.
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kirjavalassa=
Numerotta
- Paavo Viuhko n 1650-
1
- Juho Rekonpoika Viuhko n 1668-1772