Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Kirstinälän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.

Kylästä käytetty myös nimiä Kunttila ja Päätilä.

Uudenkirkon kyläprojektit

Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirjavala | Kirkkojärvi | Kirstinälä | Kitula (ja Tirttula) | Kuujärvi | Lahdenperä (Jukka) | Leistilä | Lempiälä | Linkka | Makula | Mesterjärvi (ja Mustaruukki, Joenkylä) | Metsäkylä (ja Vanhasaha) | Mäkienmäki | Neuvola | Peippola | Piispala (Rumpula) | Putrola (ja Sinkkola) | Sortavala | Tarkkala | Toivola | Uiskola (Kolila) | Uskila | Vammeljärvi (Airikkala ja Myttyniemi) | Vammelsuu | Vihmala | Vitikkala (Karastila) | Vohnala

Kanneljärven kyläprojektit (kuuluivat vuoteen 1925 asti Uuteenkirkkoon)

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Rieskjärven itäpuolella sijaitseva Kirstinälä sijaitsi noin kuuden kilometrin päässä Uudenkirkon kirkonkylästä. Lähin rautatieasema oli yhdeksän kilometrin päässä ollut Mesterjärvi. Kylän osia olivat Kujasiinsuu, Kunttila, Kuoppamäki, Tuittula, Ihantala, Kultala, Kolkkala, Pysö ja Päätilä. Kyläläiset kutsuivat Kirstinälä Ristaliksi, ilmeisesti kylässä aikoinaan sijainneen lasitehtaan takia.

Kirstinäläiset elivät pitkälti maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. Perunaa viljeltiin runsaasti ja jonkin verran tattaria sekä pellavaa. Kylällä oli Juho Pusan mylly ja pärehöylä sekä suutari Ville Lempiäinen, Ristalin Ville. Nuorisoseura kokoontui Rieskjärven rannassa omalla talollaan, jossa oli iso sali ja näyttämö. Talolla järjestettiin myös tanssiaisia, iltamia, kesäjuhlia, häitä ja urheilukilpailuita.

Päätilän kylänosassa sijaitsi paljon venäläisiä datshoja, jotka olivat peräisin Suomen sodan 1808-09 jälkeisestä venäläisasutuksesta. Alueella oli myös Venäjän tsaari Nikolai II:n henkilääkärin professori Botkinin huvila. Huvilanomistajat järjestivät syksyisin metsästysretkiä, joihin kylän pojat pääsivät mukaan riistanajajiksi.

Kirstinälä sai oman kansakoulunsa vuonna 1899. Sen opettajana toimi vuosisadan alussa tunnettu kansatieteilijä Samuli Paulaharju.

Kansan suussa on liikkunut tarina, jonka mukaan Kirstinälän asukkaista kaikki yhtä lukuun ottamatta tapettiin 1700-luvun alun Isonvihan aikaan.

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Rieskjärvellä=

13 Kirstinälä (Annikkala)

• Juho Antinpoika Lempiäinen n 1712-1757
• Risto Viuhko n 1714-1781 yhtiomies

14 Kirstinälä

• Juhana Tahvonpoika Lempiäinen n 1710-1778

15 Kunttila (Kultiala)

• Antti Vesterinen n 1682-1747
• Tahvo Antinpoika Vesterinen n 1718-1763 poika

16 Kunttila (Kultiala)

• Yrjö Sipinpoika Vesterinen n 1673-1751
• Jaakko Yrjönpoika Vesterinen n 1708-1768 poika

17 Päätilä

• Johan Yrjönpoika Westerinen n 1700-1746
• Tuomas Juhonpoika Vesterinen n 1721-1756 poika