Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Kotterlahden kylän eli Koiviston Kauppalan ja kirkonkylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Suunnitelmat Koiviston kauppalan perustamiseksi olivat vireillä jo vuonna 1916, mutta olosuhteista johtuen asia jäi hautumaan. Kauppala perustettiin sitten 1.1.1927 valtioneuvoston päätöksellä, ja siihen tulivat kuulumaan Kotterlahden kylä kokonaan ja ns. kirkonkylä eli Tervahartialan kylästä Ahtialan kylänosa sekä lisäksi Susisaari ja Petäjäsaari. Osaa Ahtialasta kutsuttiin Käpymäeksi. Uuden kauppalan pinta-ala oli 24,2 neliökilometriä. Asutus oli jo vuosikymmeniä keskittynyt Ahtialaan. Talot oli rakennettu kirkolta Vatnuoriin ja Makslahteen johtavien teiden varsille ja niiden väliselle alueelle. Kotterlahti oli huomattavasti väljemmin rakennettu. Kauppalan lounaisosassa oli Möllikänniemessä noin neliökilometrin suuruinen satama-alue.
Mereltä päin katsottuna näkymää hallitsi Kirkkoniemessä sijaitseva vuonna 1904 punaisesta graniitista rakennettu komea Koiviston kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkon vieressä seisoi vanha kellotapuli vuodelta 1775. Tien toisella puolella oli seurakuntatalo eli entinen pitäjäntupa sekä paloasema. Kirkkoniemessä sijaitsivat myös Hollmingin saha sekä kirkonkylän laivalaituri, johon matkustajalaivat saapuivat. Kauppalasta pääsi laivalla sekä Koiviston saariin että Viipuriin, Uuraaseen ja Makslahteen. Kirkon edustalta lähti rantatie Kotterlahteen, jonne oli matkaa noin 3,5 km , sekä toinen tie kirkkomaan sivuitse kauppalan keskustaan, missä tie erkani Vatnuoriin ja Makslahden kautta Viipuriin johtaviksi teiksi. Urheilukenttä sijaitsi näiden teiden välissä, asutuksen takana. Viipurintien varrella sijaitsivat mm. linja-autoasema, kulkutautisairaala, puhelinkeskus sekä Koiviston maalaiskunnan toimitalo. Sairaalan ja puhelinkeskuksen jälkeen oikealle vievä tie kaarsi kauppatorin kautta rantatielle. Sen varrella olivat kansakoulut, yhteiskoulu, suojeluskuntatalo, molemmat pappilat sekä kauppahalli, kirjasto ja kauppalan toimitalo.
Torilta noin kilometrin verran Kotterlahteen päin lähti tie vasemmalle Koiviston rautatieasemalle. Asematien varrella olivat poliisiasema, seurahuone, elokuvateatteri ja tenniskenttä. Aseman lähellä oli rautatieläisten virka-asuntoja. Elokuvateatterin vieressä oli Rantaravintola, joka oli Koiviston ainoa anniskeluravintola. Muita majoitus- ja ravitsemusliikkeitä olivat: Heleniuksen kahvila, Linja-autoaseman ravintola ja matkustajakoti, Matkustajakoti Menschugin, Ravintola ja matkustajakoti Ahti, Ravintola Mars ja Rossin kahvila. Näiden lisäksi oli Tervahartialassa Koiviston Merikylpylä ja kasino.
Kotterlahdessa oli useita kauppoja, leipomoita, kahviloita, teurastamoja sekä rahtaus- ja laivausliikkeiden konttoreita. Rannalla oli luotsiasema, satamakonttori ja tullikamari. Idempänä sijaitsivat vielä uusi sairaala, Kotterlahden kansakoulu sekä kala- ja säilyketehdas.
Valtio rakensi Kotterlahteen Möllikän vientisataman vuonna 1924. Sen sijainti oli erinomainen: sinne johti 9 metriä syvä väylä, saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sataman sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään. sataman ratapiha oli siihen aikaan Suomen suurin ja rannassa oli 100 metriä pitkä kivinen pistolaituri. Satamaa johti satamakapteeni ja sinne saatiin järjestyneet satamaolot. Koiviston kauppalalle ja kunnalle satama oli elintärkeä, se oli suurin työllistäjä ja toi rahaa paikkakunnalle. Koiviston satamasta kehittyi muutamassa vuodessa Suomen suurin pyöreän puutavaran vientisatama. Suurin osa puutavarasta saapui satamaan rautateitse. Vuonna 1937 alettiin rakentaa aallonmurtajaa, jonka piti suojata satamaa länsituulilta, mutta rakennustyö jäi sodan takia kesken.
Koiviston kauppalassa oli ennen sotia kolmisenkymmentä erilaista kauppaliikettä, apteekki, Alkon myymälä, säästöpankki, osuuskassa, Kansallis-Osake-Pankki, nimismiehen kanslia, Rannan Sanomien sekä Itäranta-nimisen lehden toimitukset, kirjapaino, linja-autoliike, valokuvausliike, puhelinyhtiön konttori, Viipurin läänin merikalastajien liiton toimisto sekä Rannikkotykistörykmentti 2:n esikunta. Siellä asui runsaasti eri käsityöläisammattien edustajia. Toripäivää vietettiin joka lauantai.
Kirkonkylään oli perustettu kansakoulu vuonna 1870, mutta oma koulutalo valmistui vasta 1889. Kotterlahden kansakoulu rakennettiin vuonna 1907. Alakansakoulun toiminta aloitettiin kirkonkylässä vuonna 1924 ja Kotterlahdessa vuonna 1926. Uusi kansakoulurakennus valmistui kauppalaan vuonna 1932. Yhteiskoulun perustamista Koivistolle oli suunniteltu vuodesta 1920 alkaen. Vuonna 1922 valtioneuvosto myönsi koululle perustamisluvan ja Koiviston yhteiskoulu aloitti toimintansa saman vuoden syksyllä. Oma koulutalo valmistui kevätlukukauden alussa vuonna 1925. Heinäkuussa 1939 koulu sai oikeuden laajentua yliopistoon johtavaksi oppikouluksi, mutta sota siirsi lukion perustamisen tulevaisuuteen.
Koivistolle perustettiin kunnan anomuksesta marraskuussa 1907 Koiviston Merimieskoulu, ja se toimi vuoden 1918 kevääseen asti, jolloin lähin merimieskoulu sijoitettiin Viipuriin.
Kauppalassa oli runsaasti vireää seuratoimintaa. Koiviston Nuorisoseura oli perustettu vuonna 1892. Sen toiminta oli hyvin monipuolista: siihen kuuluivat mm. urheilu, laulukuoro, näytelmäkerho, arpajaisten, iltamien, teeiltojen ja kesäjuhlien järjestäminen sekä lukutupien ylläpitäminen Saarenpään, Humaljoen, Kiurlahden, Härkälän ja Kurkelan kylissä. Nuorisoseura keräsi rahaa Uudenkirkon kansanopiston tukemiseksi sekä Mikael Agricolan patsaan pystyttämiseksi Kuolemajärvelle sille paikalle, jossa tämä kuoli vuonna 1557 Venäjältä palatessaan. Oma nuorisoseurantalo valmistui vuosisadan vaihteessa, ja sitä laajennettiin vuonna 1920. Kasvaneen velkataakan vuoksi talo jouduttiin myymään Koiviston suojeluskunnalle vuonna 1938. Koiviston työväenyhdistys perustettiin kesällä 1903, ja huomattava osa sen jäsenistä oli silloin kirkon rakentajia. Työväentalo pystytettiin vuonna 1908, ja vuonna 1925 sai sen piirissä alkunsa urheiluseura Murto. Työväenyhdistyksessä oli myös nais- ja nuoriso-osastot. Kauppalassa toimivat myös Koiviston Raittiusseura, Koiviston Urheilijat, partiopoikalippukunta Rannan Veikot sekä Koiviston Partiotytöt. Suojeluskunnan lisäksi myös Lotta Svärd –yhdistys toimi vilkkaasti. Kirkonkylässä oli vielä toiminnassa vapaapalokunta, mutta kauppalaan perustettiin puolivakinainen palokunta ja paloasema rakennettiin lähelle kirkkoa.
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari