Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Mannolan kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Mannolan kylä sijaitsi Koiviston niemellä, Koiviston salmen rannalla noin viisi kilometriä kauppalasta pohjoiseen. Asutusta oli rannan tuntumassa kulkevan tien molemmin puolin. Ennen sotia Mannolassa oli noin 400 asukasta. Mannolaan luettiin virallisesti kuuluvaksi myös edellä mainittu pieni Putuksen kylä.
Mannolassakin pellot olivat pieniä, karjanhoito ja puutarhakasvien viljely kuitenkin olivat tuottoisia. Maitoa toimitettiin päivittäin osuuskaupalta hevoskyydillä kauppalaan. Sinne markkinoitiin myös puutarhatuotteita.
Miehet kävivät kesäisin lastaustöissä Koiviston satamassa, ja näin maataloustyöt jäivät monesti naisväen tehtäviksi. Talvella miesväki teki metsätöitä ja keväisin riitti pyöreän puutavaran kuorimista ja varastoimista rannoilla. Kalastusta harjoitettiin sekä kesällä että talvella. Kalat myytiin kauppalan torilla tai vietiin Viipuriin joko laivalla tai autolla. Koska kylässä ei ollut laituria, tavarat piti viedä veneillä laivaan.
Mannolan nuorista miehistä saattoi parisenkymmentä olla yht’aikaa seilaamassa kauppalaivoissa maailman merillä. Tästä suuresta merimiesten määrästä ehkä johtui se, että monet muuttivat Amerikkaan varsinkin vapaussodan jälkeisinä aikoina.
Mannolasta löytyi myös itsenäisiä yrittäjiä: kylässä oli neljä turkiseläintarhaa, joista suurimman omisti Koiviston ja sen lähikuntien ainoa eläinlääkäri. Siellä oli myös iso kauppapuutarha, useampia taksiautoilijoita sekä kalanvälitystä, rakennusurakointia, puutavarakauppaa ja laivanvarustusta harjoittavia miehiä sekä yksi yksityinen sekatavarakauppa. Toinen kauppa kylässä oli Osuusliike Torkkelin sivumyymälä. Vatnuorin postinkantaja huolehti myös Mannolan kylän postinkuljetuksesta.
Mannolan kansakoulupiiri perustettiin ja opetus aloitettiin vuonna 1903. Koulupiiriin kuuluivat myös Tervahartialan lapset. Koulutalon laajennus ja peruskorjaus tehtiin 30-luvun puolivälissä ja silloin kylään saatiin myös alakansakoulu.
Mannolaan oli vuonna 1903 perustettu nuorisoseura Aurankukka, jolle valmistui oma talo vuonna 1912. Talo oli ahkerassa käytössä. Marttayhdistys, maanviljelysseura, maito-osuuskunta ja sonniosuuskunta sekä maatalouskerho olivat muita Mannolassa toimivia yhdistyksiä.
Aurankukalla oli/on myös oma lippu.
Pesäpalloa pelattiin kesällä Mannolanniemellä, Sikapetäjikön kohdalla olevalla tasaisella nurmikentällä. Talvella hiihdettiin ja laskettiin mäkeä Laikonmäellä. Kesäisin se oli suosittu juhlapaikka.
Mannolan merisuojeluskunnan toimintaan osallistuivat kylän kaikki miehet sosiaalisesta asemasta riippumatta. Myös Lotta-järjestön kyläosasto toimi vilkkaasti.
Putuksen kylässäkin suojeluskunta ja Lotat toimivat erittäin vilkkaasti. Talkoovoimin oli rakennettu ampumarata kylän metsään. Lotat toimivat poikien huoltojoukkoina.
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari