Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Mannola, Koivisto, Finland

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Anton Pettersson Mannonen (1851 - d.)
    Lähteet Koiviston seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1842-1859, jakso 113: födde 1850-1851; Kansallisarkisto: / Viitattu 15.5.2022 Koiviston seurakunnan arkisto - I Ab:4...
  • Tilda Esaiantytär Mannonen (1888 - d.)
    Syntymä 26.6.1888; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:9 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1888-1898, jakso 15, sivu 24-25: 1888 kesä-heinäkuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.5.2022. Koiviston se...
  • Amanda Adolfina Esaiantytär Mannonen (1886 - d.)
    Syntymä 6.1.1886; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:8 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1887, jakso 180, sivu 360-361: 1886 tammikuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.5.2022. Koiviston seura...
  • Maria Matintytär Hoikkala (1758 - 1835)
    Koiviston seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1741-1762 (I C:1), jakso 46: 1758 maalis- toukokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 17.1.2022 Koiviston seurakunnan arkisto - Pää- ja ...
  • Helena Sipintytär (1770 - 1834)
    Vihitty 25.4.1793 (Hiskissä 25.3.1793): Koiviston seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1791-1804 (I C:3), jakso 81: Wigde 1793, 1794; Kansallisarkisto: / Viitattu 22.9.2020 kuol...

Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Mannolan kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019

Mannolan kylä sijaitsi Koiviston niemellä, Koiviston salmen rannalla noin viisi kilometriä kauppalasta pohjoiseen. Asutusta oli rannan tuntumassa kulkevan tien molemmin puolin. Ennen sotia Mannolassa oli noin 400 asukasta. Mannolaan luettiin virallisesti kuuluvaksi myös edellä mainittu pieni Putuksen kylä.

Mannolassakin pellot olivat pieniä, karjanhoito ja puutarhakasvien viljely kuitenkin olivat tuottoisia. Maitoa toimitettiin päivittäin osuuskaupalta hevoskyydillä kauppalaan. Sinne markkinoitiin myös puutarhatuotteita.

Miehet kävivät kesäisin lastaustöissä Koiviston satamassa, ja näin maataloustyöt jäivät monesti naisväen tehtäviksi. Talvella miesväki teki metsätöitä ja keväisin riitti pyöreän puutavaran kuorimista ja varastoimista rannoilla. Kalastusta harjoitettiin sekä kesällä että talvella. Kalat myytiin kauppalan torilla tai vietiin Viipuriin joko laivalla tai autolla. Koska kylässä ei ollut laituria, tavarat piti viedä veneillä laivaan.

Mannolan nuorista miehistä saattoi parisenkymmentä olla yht’aikaa seilaamassa kauppalaivoissa maailman merillä. Tästä suuresta merimiesten määrästä ehkä johtui se, että monet muuttivat Amerikkaan varsinkin vapaussodan jälkeisinä aikoina.

Mannolasta löytyi myös itsenäisiä yrittäjiä: kylässä oli neljä turkiseläintarhaa, joista suurimman omisti Koiviston ja sen lähikuntien ainoa eläinlääkäri. Siellä oli myös iso kauppapuutarha, useampia taksiautoilijoita sekä kalanvälitystä, rakennusurakointia, puutavarakauppaa ja laivanvarustusta harjoittavia miehiä sekä yksi yksityinen sekatavarakauppa. Toinen kauppa kylässä oli Osuusliike Torkkelin sivumyymälä. Vatnuorin postinkantaja huolehti myös Mannolan kylän postinkuljetuksesta.

Mannolan kansakoulupiiri perustettiin ja opetus aloitettiin vuonna 1903. Koulupiiriin kuuluivat myös Tervahartialan lapset. Koulutalon laajennus ja peruskorjaus tehtiin 30-luvun puolivälissä ja silloin kylään saatiin myös alakansakoulu.

Mannolaan oli vuonna 1903 perustettu nuorisoseura Aurankukka, jolle valmistui oma talo vuonna 1912. Talo oli ahkerassa käytössä. Marttayhdistys, maanviljelysseura, maito-osuuskunta ja sonniosuuskunta sekä maatalouskerho olivat muita Mannolassa toimivia yhdistyksiä.

Pesäpalloa pelattiin kesällä Mannolanniemellä, Sikapetäjikön kohdalla olevalla tasaisella nurmikentällä. Talvella hiihdettiin ja laskettiin mäkeä Laikonmäellä. Kesäisin se oli suosittu juhlapaikka.

Mannolan merisuojeluskunnan toimintaan osallistuivat kylän kaikki miehet sosiaalisesta asemasta riippumatta. Myös Lotta-järjestön kyläosasto toimi vilkkaasti.

Putuksen kylässäkin suojeluskunta ja Lotat toimivat erittäin vilkkaasti. Talkoovoimin oli rakennettu ampumarata kylän metsään. Lotat toimivat poikien huoltojoukkoina.

Suomen Koivisto-seura ry

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Suomi ja Karjala

Uusimaa ja Kymenlaakso

Karjalankannas

Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari