Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Penttilä (Bengtilä), Koivisto, Finland

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Viktor Richard Esaiaksenpoika Mannonen (1883 - 1905)
    Syntymä 15.11.1883; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:8 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1887, jakso 110, sivu 220-221: 1883 marraskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.5.2022. Koiviston se...
  • Aleksanteri Matinpoika Lohman (1869 - d.)
    hyväksytty sotaväenotossa, arpa n:o 2 vuonna 1891 Koiviston seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1860-1879, jakso 85: Syntyneet 1869 marras-joulukuu; Kansallisarkisto: / Vi...
  • Kristiina Matintytär Hyypiö (1825 - 1826)
    Koiviston seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1805-1830, jakso 101: Födde och döpte Syntyneet ja kastetut 1825 elo-lokakuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 19.6.2022 Koivisto...
  • Beata Matintytär Hyypiö (1795 - 1826)
    Beataa ei löydy syntyneiden luettelosta. Koiviston seurakunnan arkisto - I Aa:5 Pää- ja rippikirjat, Pappila - Ingertilä 1799-1810, jakso 56, sivu 53: Kiskilä No 1 Kirppu; Kansallisarkisto: / Viitattu...
  • Matti Juhonpoika Lohman (1800 - 1850)
    Rippikirjoissa syntymävuosi 1799. syntymä Koiviston seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1791-1804, jakso 54: Födda och döpta Syntyneet ja kastetut 1800 tammi-toukokuu; Ka...

Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Penttilän (Bengtilä) kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019

Pieni Penttilän kylä oli Koiviston salmen rannalla, kauppalasta viitisen kilometriä etelään. Salmen toisella puolella Koivusaaressa oli Saarenpään kylä. Penttilässä tiedetään olleen asutusta jo 1600-luvulla. Juuri ennen sotia siellä oli 166 asukasta ja 28 taloa, jotka sijaitsivat lähekkäin kyläkujasten varrella, kauppalasta Humaljoelle kulkevan tien eteläpuolella. Rautatie kauppalasta Humaljoelle ja sieltä edelleen Pietariin kulki maantien pohjoispuolella. Oma rautatieseisake kylään saatiin vuonna 1939.

Ranta oli paikoin kivikkoista, mutta oli myös hiekkaisia uimarantoja. Kylän leiripaikat tulivat aikoinaan monille koivistolaisille tutuiksi. Myös tsaari Nikolai II vieraili Penttilän rannassa vuonna 1907. Kylän alueella oli myös koivistolaisittain korkea kohta, Korvenkankaan harju oli 68,3 metriä merenpinnasta. Viljelyskelpoista maata oli vähän, mutta karjaa kasvatettiin ja vastalypsettyä maitoa toimitettiin aamuisin hevoskyydillä kauppalaan suoraan asiakkaille. Puutarhan ja kasvimaan tuotteita käytiin myymässä kauppalan torilla. Koiviston satama ja merimiesammatit työllistivät miehiä, ja kauppalan erilaiset palveluammatit olivat suosittuja.

Penttilässä toimi vapaaehtoinen palokunta, mutta muuhun järjestötoimintaan osallistuttiin kauppalassa toimivissa yhdistyksissä. Kylässä oli yksityinen sekatavarakauppa, johon myös posti tuotiin kauppalasta. Jokainen haki itse postinsa kaupalta.

Penttilässä ei ollut omaa kansakoulua, useimmat lapset kävivät koulua Kotterlahdessa ja jotkut Humaljoella. Suomen Koivisto-seura ry

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Suomi ja Karjala

Uusimaa ja Kymenlaakso

Karjalankannas

Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari