Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Penttilä (Bengtilä), Koivisto, Finland

view all

Profiles

  • Judit Yrjöntytär Kaukiainen (1859 - 1861)
    Koiviston seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1842-1859, jakso 228: 1859; Kansallisarkisto: / Viitattu 10.2.2024
  • Matti Kaarlo Johanp Gustafsson (1908 - 1909)
    Syntymä 27.1.1908 ; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:10 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1898-1910, jakso 265, sivu 530-531: Syntyneet 01/1908; Kansallisarkisto: / Viitattu 16.5.2023. Kuolema ...
  • Martta Kustava Augustintytär Gustafsson (1905 - 1907)
    Syntymä 27.10.1905 ; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:10 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1898-1910, jakso 210, sivu 418-419: Syntyneet 10/1905; Kansallisarkisto: / Viitattu 16.5.2023. Kuolema...
  • Werner William Wilhelminanpoika Wenström (1897 - 1901)
    Syntymä Koiviston Penttilässä; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:9 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1888-1898, jakso 310, sivu 661-662: 1897 elokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.6.2022. Koiv...
  • Viktor Richard Esaiaksenpoika Mannonen (1883 - 1905)
    Syntymä 15.11.1883; Koiviston seurakunnan arkisto - I C:8 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1887, jakso 110, sivu 220-221: 1883 marraskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.5.2022. Koiviston se...

Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Penttilän (Bengtilä) kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019

Pieni Penttilän kylä oli Koiviston salmen rannalla, kauppalasta viitisen kilometriä etelään. Salmen toisella puolella Koivusaaressa oli Saarenpään kylä. Penttilässä tiedetään olleen asutusta jo 1600-luvulla. Juuri ennen sotia siellä oli 166 asukasta ja 28 taloa, jotka sijaitsivat lähekkäin kyläkujasten varrella, kauppalasta Humaljoelle kulkevan tien eteläpuolella. Rautatie kauppalasta Humaljoelle ja sieltä edelleen Pietariin kulki maantien pohjoispuolella. Oma rautatieseisake kylään saatiin vuonna 1939.

Ranta oli paikoin kivikkoista, mutta oli myös hiekkaisia uimarantoja. Kylän leiripaikat tulivat aikoinaan monille koivistolaisille tutuiksi. Myös tsaari Nikolai II vieraili Penttilän rannassa vuonna 1907. Kylän alueella oli myös koivistolaisittain korkea kohta, Korvenkankaan harju oli 68,3 metriä merenpinnasta. Viljelyskelpoista maata oli vähän, mutta karjaa kasvatettiin ja vastalypsettyä maitoa toimitettiin aamuisin hevoskyydillä kauppalaan suoraan asiakkaille. Puutarhan ja kasvimaan tuotteita käytiin myymässä kauppalan torilla. Koiviston satama ja merimiesammatit työllistivät miehiä, ja kauppalan erilaiset palveluammatit olivat suosittuja.

Penttilässä toimi vapaaehtoinen palokunta, mutta muuhun järjestötoimintaan osallistuttiin kauppalassa toimivissa yhdistyksissä. Kylässä oli yksityinen sekatavarakauppa, johon myös posti tuotiin kauppalasta. Jokainen haki itse postinsa kaupalta.

Penttilässä ei ollut omaa kansakoulua, useimmat lapset kävivät koulua Kotterlahdessa ja jotkut Humaljoella. Suomen Koivisto-seura ry

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Suomi ja Karjala

Uusimaa ja Kymenlaakso

Karjalankannas

Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari