Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Saarenpään kylän kyläprojekti.
Perustettu 9.2.2019
Koivusaari eli Koiviston saari oli eteläisin ja pinta-alaltaan saarista suurin.
Koivusaaren kyliä olivat: Eistilä, Ingerttilä, Jaakkola, Patala, Hyttölä ja Saarenpää.
Saarenpää ja Hyttölä Koivusaaren eteläosassa Koiviston salmen rannalla muodostivat kyläyhteisön. Yhteisöön kuului myös Harilainen. 1600-luvun lopulla Saarenpää oli Koiviston suurin kylä. Hyttölästä tuli erillinen kylä 1800-luvun alkuun mennessä. Ennen sotia Hyttölässä oli 49 taloa ja Saarenpäässä 159 taloa. Asukkaita niissä oli yhteensä 1202. Kalastus, merenkulku, kaupankäynti ja laivanrakennus olivat tärkeitä ammattialoja.
Hyttölässä toimi vuodesta 1924 Viipurin Osuusliikkeen sivumyymälä. Kylässä oli oma laivalaituri sekä yksityinen sekatavarakauppa. Hyttölän laivanrakentajista oli kuuluisin Matti Passoja, joka rakensi yli 70 laivaa.
Kalastusta harjoitettiin varsinkin talvella saaren länsipuolella selkämerellä. Siellä asuttiin putkissa, ja kaloja markkinoitiin Viipuriin sekä kauppalaan. Niitä myös jalostettiin Saarenpäässä. Vuonna 1906 perustettu Saarenpään Osuuskauppa perusti vuonna 1934 silakkasuolaamon ja savustamon. Vuonna 1936 osuuskauppa osti matkustajalaiva s/s Saarenpään. Osuuskauppa toimi myös kalojen ostajana sekä jälleenmyyjänä. Osuuskaupan lisäksi Saarenpäässä oli Viipurin Osuusliikkeen sivumyymälä sekä yksityinen sekatavarakauppa. Kylässä oli myös saha, mylly, paja sekä osuuskaupan laivalaituri. Posti tuotiin kauppalasta Saarenpäähän s/s Saarenpään iltapäivävuorolla.
Itärajan sulkeuduttua ja Pietarin kaupan loputtua monien saarelaisten piti hankkia uusi ammatti. Monet kävivät ansiotyössä kauppalassa joko Hollmingin sahalla tai satamassa. Maanviljelystä alettiin kehittää. Vuonna 1930 aloitettiin työllisyystöinä Suursuon kuivatus. Uutta peltoalaa saatiin yli 300 ha , ja siitä isoa osaa voitiin viljellä. Koiviston maamiesseuran Koivusaaren piiri perustettiin, ja sen tehtävänä oli antaa neuvoja ja ohjeita maanviljelyyn. Myös puutarhanhoitoa ja vihannesten viljelyä kehitettiin.
Virolaisten kanssa käytiin edelleen ns. seprakauppaa Seiskarin kautta. Koivistolaiset vaihtoivat silakkansa virolaiseen viljaan ja perunoihin.
Saarenpään koulupiiri perustettiin vuonna 1903 ja silloin aloitti toimintansa kylän kansakoulu. Alakansakoulu perustettiin vuonna 1921. Saarenpäässä toimi myös raittiusseura. Koiviston nuorisoseura ylläpiti kylässä lukutupaa. Voimistelu- ja urheiluseura Saaren Pojat rakensivat komean ja korkean seurantalon, jossa harrastettiin talvisin suosittua pyramidi- ja rekkivoimistelua sekä järjestettiin ohjelmallisia iltamia. Seura joutui 30-luvun pula-aikana taloudellisiin vaikeuksiin ja talo luovutettiin vuonna 1938 suojeluskunnan kyläosastolle, joka teki siinä täydellisen remontin. Talo oli vielä vuonna 1944 sotilaiden käytössä.
Saarenpäähän oli perustettu vuonna 1909 Kalastajain avustusseura. Se ylläpiti Kiilin meripelastusasemaa. Siellä oli 28 metriä korkea tähystystorni ja kalastajaloisto sekä jäissä kulkemiseen varustettu moottorivene. Kalastajien hevosia varten oli 25 hevosen talli. Pelastusaseman kahvilassa pidettiin kirjaa jäällä liikkuvista kalastajista sekä kuunneltiin radiosta säätiedotukset.
1800-luvun lopulla sai laestadiolainen herätysliike vakiintuneen jalansijan Saarenpäässä, josta kehittyi vuosien kuluessa huomattava laestadiolaiskeskus. Etenkin juhannuksena järjestettyihin suuriin seuroihin kokoontui väkeä aina Kuolemajärveltä ja Uudeltakirkolta asti. Herätysliike säilyi elinvoimaisena loppuun saakka ja monet veivät sen mukanaan uusille asuinseuduilleen.
Saarenpään linnake valmistui vuonna 1922 Kiilinniemeen, kylästä etelään ja se otettiin heti sotilaskäyttöön. Kantahenkilökuntaa siellä oli perheineen noin 80 henkeä. Kasarmina toimi usean vuoden ajan puurakennus, jossa oli vain yksi iso tupa. Keittiö-ja ruokalarakennus oli erikseen. Kantahenkilökuntaa varten oli viisi asuinrakennusta, niistä yksi sijaitsi Pitkäniemessä. Uusi tiilestä rakennettu 3-kerroksinen kasarmi valmistui vuonna 1937 ja vanha kasarmi kunnostettiin sotilaskodiksi.
1930-luvulla koulutettiin linnakkeella suurin osa patteriston varusmiehistä. Kasarmialueelta johti noin neljän kilometrin pituinen kapearaiteinen, linnakkeen huoltotarkoituksia palveleva rautatie Lehtiniemen laiturille. Sotilaiden ja siviilien välit olivat aluksi Saarenpäässä melko kireät, mutta paranivat huomattavasti 30-luvun puolivälin jälkeen. Saarenpään linnake valvoi koko Koiviston salmen ilmatilaa ja osallistui voimakkaasti talvisodan sekä jatkosodan taisteluihin.
Teksti lainattu: Suomen Koivisto-seura ry Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
1§
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari