Follow
Tämä projekti on Koiviston pitäjän, myöhemmin Koiviston maalaiskunnan Vatnuorin kylän kyläprojekti.
Perustettu 10.2.2019
Viipurinlahden puoleisella rannalla sijaitsivat: Römpötti, Makslahti, Hoikkala, Kurkela, Kiiskilä ja Vatnuori. Vatnuorin kylä sijaitsi Koiviston niemen pohjoiskärjessä ja sitä ympäröi kolmelta suunnalta meri. Kyläyhteisö muodostui viidestä kylänosasta: eteläisimpänä, niemen itärannalla sijaitsi Kaaliala ja siitä pohjoiseen, niemen kapeimmalla kohdalla oli Körinkylä. Köristä länteen, Koiviston salmen puolella oli Maisala. Edelleen pohjoiseen mentäessä oli niemen itärannalla Vatnuori, ja niemen kärjessä sijaitsi Pullinniemi.
Kylän länsiranta oli kivistä, meri oli vuosisatojen kuluessa huuhtonut pois hiekan. Itärannalla sen sijaan hiekkaa piisasi: ranta oli matalaa hiekkarantaa Kaalialasta niemen nokkaan asti. Vatnuorin kylän maasto oli alavaa, hiekkakankaalla kasvoi petäjiä. Siellä täällä oli myös lehtoja ja lähteitä. Kylän alueella oli yksi järvi, Suurjärvi nimeltään. Sen pituus oli 1250 metriä ja suurin leveys 280 metriä . Lähistöllä oli 150 metriä pitkä Pullinlampi, sekä kolme suota. Kallioperää ei ollut missään näkyvissä. Peltoa kylän pinta-alasta oli vain 14 %.
Maatalouden kehittämiseksi kylään perustettiin 1930-luvun alussa Koiviston maamiesseuran Vatnuorin piiri sekä vähän myöhemmin sonniosuuskunta. Kuitenkin vain perunaa ja juurikasveja kasvatettiin yli oman tarpeen, ja ne vietiin laivalla Uuraaseen ja Viipuriin. Myyntiin riitti myös voita sekä lihaa. Viipuriin vietiin myytäväksi myös metsän antimia: metsämarjoja, sieniä ja muurahaisenmunia.
Kylän pääelinkeinoja olivat merenkulku, puutavaran lastaustyöt ja kalastus. Merimiesammatit olivat suosittuja. Kymmenittäin miehiä kävi kesäisin satamatöissä Uuraassa. Kalastusta harjoitti talvisin 13 nuottakuntaa, kesäisin pyynti oli vähäisempää. Myös kalat myytiin Viipuriin tai Uuraaseen. Kylässä oli lisäksi eri alojen käsityöläisiä sekä kaksi kotitarvemyllyä ja pärehöylää.
Vatnuorin Osuuskauppa oli perustettu vuonna 1908 ja sen sivumyymälä Kaalialaan vuonna 1934. Osuuskauppojen lisäksi Vatnuorissa oli myös yksityinen sekatavarakauppa. Kummallakin osuuskaupalla oli rannassa pitkä laivalaituri: Vatnuorin laituri oli lähes 190 metriä pitkä ja Kaalialan laituri oli sitäkin pidempi. Kylästä pääsi laivalla joka aamu Uuraaseen ja Viipuriin ja illalla takaisin. Yhteydet meritse itään päin olivat kehittyneet ensin ja vasta sitten maayhteydet Koiviston kirkonkylään ja kauppalaan. Kylän oma postinkuljettaja haki postin kauppalasta joka arkipäivä. Hän kulki joko hevosella, polkupyörällä tai myöhempinä aikoina myös autolla. Samalla reissulla hän hoiti kyläläisten asioita ja jakoi tullessaan kaikkien tien varrella olevien kylien postin.
Vatnuorin kansakoulu perustettiin vuonna 1904 ja oma koulutalo valmistui vuoden päästä Körille. Alakansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1929. Nuorisoseuratoiminta kylässä alkoi vuonna 1905 ja oma nuorisoseurantalo Körille valmistui 1922. Liikunta, urheilu ja näytelmäkerhotoiminta sekä iltamat kuuluivat nuorisoseuran ohjelmaan. Työväenyhdistys toimi Vatnuorissa muutaman vuoden, toiminta loppui vuonna 1923. Suojeluskunta, Lotta Svärd -järjestö, marttayhdistys, raittiusseura, maatalouskerho ja Vatnuorin VPK olivat muita merkittäviä yhdistyksiä kylässä. 1930-luvulla rakensi Koiviston maamiesseuran Vatnuorin piiri Kaalialaan tanssilavan, tämä Lemmenlaani oli suosittu huvittelupaikka.
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :
1§
Suomi ja Karjala
Uusimaa ja Kymenlaakso
Karjalankannas
Viipurin kaupunki
Viipurin maalaiskunta
Johannes
Kuolemajärvi
Säkkijärvi
Virolahti
Lavansaari
Seiskari