Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Merimasku, Varsinais-Suomi, Suomi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Maria Eufrosyne Lehtonen (1842 - d.)
    Kaarina > rippikirja, 1868-1877 > 73: Kausla Wähätalo Nummenpää, Friberg, Grönlund, Mäenpää Torp. Barnaläraren Lehtonen, Åman , Gedda AP I Aa:18, sivu 73:
  • Carolina Styf (1831 - d.)
  • Henric Styf (1829 - d.)
  • Johanna Styf (1825 - d.)
  • Eva Johansdotter (1778 - 1819)
    20.4.1778 21.4.1778 Lempis Kalaniemi t. sad. v. reservdrag. drg. på Willnäs Johan Simonsson qv. p. Cath. Andersd:r Ewa alkup - ALKUPKOMM: o. ä. Askainen - rippikirja, 1794-1804 (AP I Aa:3) > 10: si...

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Merimaskussa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektiin.

Merimaskun paikkakuntaprojekti

Merimaskun historia

Merimaskun kylistä mainitaan Koveri jo 1300-luvulla, jolloin Paimion kirkkoherra Nikolaus Ripsa vaihtoi tiluksia piispa Hemmingin kanssa. Koverin mainitaan tuolloin sijainneen Maskun pitäjässä. 1600-luvulla kruunu jakeli läänityksiä aatelille, joista Merimaskussa vaikuttivat varsinkin Lempisaaren, Louhisaaren ja Kankaisten kartanot. Talonpojat joutuivat vuokraviljelijöiksi eli lampuodeiksi.

1680-luvulla rukattiin Ruotsin sotalaitosta ja maahan muodostettiin ruotusotilaille torppia ja upseereille sotilasvirkataloja eli puustelleja. Merimaskuun muodostettiin 3 puustellia: everstin virkatalo oli Lukkarainen, korpraalin virkatalo oli Karjalainen ja ratsumestarin puustelli oli Uusikartano.

Merimasku itsenäistyi vuonna 1865 ja liitettiin Naantalin kaupunkiin 1.1.2009.

Nimikin jo kertoo, että Merimaskulla on alun perin ollut tekemistä Maskun kunnan kanssa. Ennen kuin Merimaskusta tuli itsenäinen kunta se kuului Maskun hallintopitäjään. Varhaisimmat kirjalliset tiedot ovat vuodelta 1556. Kirkollisesti Merimasku kuului Naantalin emäseurakuntaan, hallinnollisesti Maskun hallintopitäjään ja oikeudenhoidollisesti 1600-luvulta lähtien Rymättylän käräjäkuntaan.

Vuonna 1865 yleisen kunnallislain yhteydessä Merimaskusta tuli itsenäinen kunta. Noiden alkuvuosien jälkeen on eri hallintokuntia syntynyt alkuperäisen kolmen lisäksi lähes parikymmentä aina sairausvakuutuspiiristä aluehälytyskeskukseen. Nykyään Merimasku kuuluu muun muassa Raision kihlakuntaan, Turun työvoimapiiriin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Suuri osa Merimaskusta sijaitsee Otavan saarella, mihin on vuodesta 1970 ollut kiinteä maayhteys Naantalin Luonnonmaalle Särkänsalmen sillan kautta. Lokakuussa 2002 on valmistunut toinen silta vanhan lossin tilalle Kirkonsalmen yli. Merimaskun pinta-ala on 101 neliökilometriä, josta lähes puolet on vettä. Kuntaan kuuluu 94 saarta, joista kuudella on ympärivuotista asutusta.

Väestöntiheys on ollut viime vuosina nouseva. Vuonna 1910 Merimaskussa oli noin tuhat asukasta ja väestö oli vähenemään päin. Vasta vuonna 1975 tavoitettiin muuttoliikkeen aallonpohja, kun asukkaita oli 648. Tämän jälkeen väestö lähti jälleen kasvuun osittain sillan ja Hellemaan palstoituksen ansiosta. Tänä päivänä Merimaskun asukasluku on jo 1600 ja lukumäärä kasvaa edelleen. Kesäisin asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat mökeilleen.


Kallioiset mäet ovat tyypillistä Merimaskua ja yleensä kaikki niiden väliin jäävä alavampi maa on aikanaan raivattu viljelyksille. Leuto ilmasto mahdollistaakin vaativien ja pitkän kasvukauden tarvitsevien lajien, kuten sokerijuurikkaan, kurkun ja varhaisperunan viljelyn. Pitkä ja lämmin syksy ja Otavan saaren sopiva sijainti lintujen muuttoreiteillä houkuttelee lukuisia lintulajeja pysähtymään muuttomatkoillaan Merimaskuun Köylijärvelle ja etenkin Taattistenjärvelle. https://www.naantali.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museot-ja-kulttuuriperinteet/historia/merimaskun-historiaa

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Akkola, Heikkola, Hirvoinen, Horja, Iskola, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Kaukalo, Koveri, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Lieranta, Liettistenmaa (Lietisten saaret), Liiamaa, Lukkarainen, Mälsälä, Pohjalainen, Rautuinen, Riittonpää, Sannainen, Taattinen, Tammisaari, Tanskila, Tärkkinen, Uusikartano. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=331&TYPE=HTML&LANG=FI

Naantalin talonhaltijaluetteloja (Sisältää Merimaskun) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/naantali.htm


Lähteet

  • Merimasku- Seura: Myötätuulta Merimaskussa lehdet 1992- pdf muodossa:

http://www.merimasku.fi/My%C3%B6t%C3%A4tuulta/

  • Sanna Kupila: Merimaskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 4. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1996
  • Visa Auvinen: Merimaskun kirkko vuosien saatossa. Kirkon ja sen esineistön historiaa neljän vuosisadan ajalta kuvin ja tekstein kerrottuna. Omakustanne. New Print Oy, Raisio 2019
  • Saariston tietopankki
  • Pekka Pitkälä: Merimaskun maamiesseurantalo 75 vuotta. Merimaskun maamiesseurantalon kannatusyhdistys. Mynäprint Oy, Mynämäki 2007
  • Wikipedia, viitattu 30.11.2019