Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Elin Lydia Robertsdotter Kaares (1908 - 1993)
    Uskela syntyneet 1898-1930 (AP I C:2) Sivu 261 ; SSHY / Viitattu 08.05.2024 Uskela rippikirja 1898-1907 (AP I Aa:29) Sivu 227 Karjaskylä, Kollari, Piikoja, Tomander, Soini, Kaares, Kairenius, Rolig, ...
  • Robert Eggert Kaares (1869 - 1946)
    Uskela syntyneet 1868-1884 (MKO67-70) Sivu 7 ; SSHY / Viitattu 22.10.2021 Uskela rippikirja, 1871-1877, s. 300: Storby, Ruoksmäki, Haaroja: Muurla rippikirja 1894-1903 (MKO26-33) Sivu 155 Muurlan k...
  • Karl Gustaf Johansson (1855 - d.)
    Uskela rippikirja 1850-1856 (AP I Aa:22) Sivu 38 Falkila, Ström, Dahlström, Granmarks torp, Nikula Muurla Sandbacka, Björn, Kangari, Lindroos ; SSHY / Viitattu 07.05.2024 - perhe muuttaa Pertteliin 185...
  • Maria Wilhelmina Gustavasdotter (1852 - d.)
    Uskela rippikirja 1850-1856 (AP I Aa:22) Sivu 290 Pukkila, Stolt, Tujulin, Fri ; SSHY / Viitattu 07.05.2024 Uskela rippikirja 1850-1856 (AP I Aa:22) Sivu 38 Falkila, Ström, Dahlström, Granmarks torp,...
  • Johan Wilhelm Gustavasson Lindholm (1849 - d.)
    Uskela rippikirja 1850-1856 (AP I Aa:22) Sivu 290 Pukkila, Stolt, Tujulin, Fri ; SSHY / Viitattu 07.05.2024 Uskela rippikirja 1850-1856 (AP I Aa:22) Sivu 38 Falkila, Ström, Dahlström, Granmarks torp,...

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Uskelassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Uskelan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML...

Uskelan talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.5.2016 http://users.utu.fi/isoi/talot/uskela.htm

Historia

Uskela Perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla, oma pappi ainakin jo 1300-luvun alkupuolella. Seurakuntaan ovat kuuluneet:

  • Halikko ja Perniö, jotka mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1330.
  • Kiikala, mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1332, mutta Uskelaan kuuluvana kappelina ainakin vuosina 1540-1640.
  • Pertteli, perustettu keskiajalla ja erotettu omaksi seurakunnaksi vuonna 1860. Uskelaan 1822 perustettu Kuusjoen rukoushuonekunta liitettiin 1884 Perttelin kappeliksi.
  • Salo, mainitaan kappelina jo vuonna 1325. Lakkautettiin ja liitettiin Uskelaan vuonna 1833 (päätös vuodelta 1800), kun kappelin kirkko purettiin ja emäseurakunnan kirkko rakennettiin sen paikalle. Kirkon ympärille muodostunut asutus erotettiin Salon kauppalaksi vuonna 1891 ja omaksi seurakunnaksi vuonna 1906, mikä toteutui 1914.
  • Muurla, perustettu saarnahuonekuntana Salon kappelin alueelle vuonna 1722 ja muutettu kappeliksi vuonna 1860 ja erotettu 1919.
  • Teijo, Villnäs ja Grabbenböle siirrettiin 1759 Uskelan seurakunnasta Perniöön, jossa ne muodostivat Teijon tehdasseurakunnan.
  • Kirjakkalan kylän Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan ja loput Kirjakkalan talot * Uskelaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Uskelan Kirjakkalan talot Hyvelä ja Lampola siirrettiin 1843 Perniöön mutta palautettiin väliaikaisesti takaisin Uskelaan vuosiksi 1861-73. Tämän jälkeen Kirjakkala lienee kuulunut kokonaan Teijon rukoushuonekuntaan, vaikka hallinnollisesti kylä liitettiin Uskelasta vasta 1911 Perniöön.
  • Uskelan Mutaisten kylän neljä taloa olivat 1840-luvulta lähtien kuuluneet Perniöön ja virallisesti ne liitettiin 1873 Perniöön. Salon kaupunkiseurakunta ja Uskelan seurakunta yhdistyivät vuonna 1951 Salo-Uskelan seurakunnaksi (kunnat vasta 1967).

- Pappilassa oli tulipalo 20/4 1670, joka pääpiirteissään hävitti rakennukset. Maanvieremästä vanha kirkko oli joka hetki kaatumaisillaan jokeen, minkä vuoksi se revittiin maahan jouluaattona 24/12 1825; sitä ennen jo 1770, 1792, 1812 ja 1825 oli se vahingoittunut maanvieremästä. Pappilan tontista vei maanvieremä syks. 1770 noin 2/3 ja oli vaarassa mennä enemmänkin. "Uskela Cappels (St. Bertils) Församblings Skrifte-Book ifrån Anno 1667" säilytettiin ainakin 1930-luvulla Helsingin yliopiston kirjastossa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. [Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML...

Lähteet

  • Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  • Hiekkanen, Marku s: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Uskelassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Uskelan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML...

Talot

Uskelan talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.5.2016 http://users.utu.fi/isoi/talot/uskela.htm

Historia

Uskela Perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla, oma pappi ainakin jo 1300-luvun alkupuolella. Seurakuntaan ovat kuuluneet:

  • Halikko ja Perniö, jotka mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1330.
  • Kiikala, mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1332, mutta Uskelaan kuuluvana kappelina ainakin vuosina 1540-1640.
  • Pertteli, perustettu keskiajalla ja erotettu omaksi seurakunnaksi vuonna 1860. Uskelaan 1822 perustettu Kuusjoen rukoushuonekunta liitettiin 1884 Perttelin kappeliksi.
  • Salo, mainitaan kappelina jo vuonna 1325. Lakkautettiin ja liitettiin Uskelaan vuonna 1833 (päätös vuodelta 1800), kun kappelin kirkko purettiin ja emäseurakunnan kirkko rakennettiin sen paikalle. Kirkon ympärille muodostunut asutus erotettiin Salon kauppalaksi vuonna 1891 ja omaksi seurakunnaksi vuonna 1906, mikä toteutui 1914.
  • Muurla, perustettu saarnahuonekuntana Salon kappelin alueelle vuonna 1722 ja muutettu kappeliksi vuonna 1860 ja erotettu 1919.
  • Teijo, Villnäs ja Grabbenböle siirrettiin 1759 Uskelan seurakunnasta Perniöön, jossa ne muodostivat Teijon tehdasseurakunnan.
  • Kirjakkalan kylän Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan ja loput Kirjakkalan talot * Uskelaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Uskelan Kirjakkalan talot Hyvelä ja Lampola siirrettiin 1843 Perniöön mutta palautettiin väliaikaisesti takaisin Uskelaan vuosiksi 1861-73. Tämän jälkeen Kirjakkala lienee kuulunut kokonaan Teijon rukoushuonekuntaan, vaikka hallinnollisesti kylä liitettiin Uskelasta vasta 1911 Perniöön.
  • Uskelan Mutaisten kylän neljä taloa olivat 1840-luvulta lähtien kuuluneet Perniöön ja virallisesti ne liitettiin 1873 Perniöön. Salon kaupunkiseurakunta ja Uskelan seurakunta yhdistyivät vuonna 1951 Salo-Uskelan seurakunnaksi (kunnat vasta 1967).

- Pappilassa oli tulipalo 20/4 1670, joka pääpiirteissään hävitti rakennukset. Maanvieremästä vanha kirkko oli joka hetki kaatumaisillaan jokeen, minkä vuoksi se revittiin maahan jouluaattona 24/12 1825; sitä ennen jo 1770, 1792, 1812 ja 1825 oli se vahingoittunut maanvieremästä. Pappilan tontista vei maanvieremä syks. 1770 noin 2/3 ja oli vaarassa mennä enemmänkin. "Uskela Cappels (St. Bertils) Församblings Skrifte-Book ifrån Anno 1667" säilytettiin ainakin 1930-luvulla Helsingin yliopiston kirjastossa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. [Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML...

Lähteet

  • Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  • Hiekkanen, Marku s: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.

Profiilikuva Coat of Arms of Uskela, Uskelan vaakuna, Uskela vapen, Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja. Uskela liitettiin Saloon 1967. 5 February 2008 Own work Author User:Care; Original design by Gustaf von Numers. Public Domain https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uskela.vaakuna.svg

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Uskelassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Uskelan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML...

Uskelan talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.5.2016 http://users.utu.fi/isoi/talot/uskela.htm

Historia

Uskela Perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla, oma pappi ainakin jo 1300-luvun alkupuolella. Seurakuntaan ovat kuuluneet:

  • Halikko ja Perniö, jotka mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1330.
  • Kiikala, mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1332, mutta Uskelaan kuuluvana kappelina ainakin vuosina 1540-1640.
  • Pertteli, perustettu keskiajalla ja erotettu omaksi seurakunnaksi vuonna 1860. Uskelaan 1822 perustettu Kuusjoen rukoushuonekunta liitettiin 1884 Perttelin kappeliksi.
  • Salo, mainitaan kappelina jo vuonna 1325. Lakkautettiin ja liitettiin Uskelaan vuonna 1833 (päätös vuodelta 1800), kun kappelin kirkko purettiin ja emäseurakunnan kirkko rakennettiin sen paikalle. Kirkon ympärille muodostunut asutus erotettiin Salon kauppalaksi vuonna 1891 ja omaksi seurakunnaksi vuonna 1906, mikä toteutui 1914.
  • Muurla, perustettu saarnahuonekuntana Salon kappelin alueelle vuonna 1722 ja muutettu kappeliksi vuonna 1860 ja erotettu 1919.
  • Teijo, Villnäs ja Grabbenböle siirrettiin 1759 Uskelan seurakunnasta Perniöön, jossa ne muodostivat Teijon tehdasseurakunnan.
  • Kirjakkalan kylän Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan ja loput Kirjakkalan talot * Uskelaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Uskelan Kirjakkalan talot Hyvelä ja Lampola siirrettiin 1843 Perniöön mutta palautettiin väliaikaisesti takaisin Uskelaan vuosiksi 1861-73. Tämän jälkeen Kirjakkala lienee kuulunut kokonaan Teijon rukoushuonekuntaan, vaikka hallinnollisesti kylä liitettiin Uskelasta vasta 1911 Perniöön.
  • Uskelan Mutaisten kylän neljä taloa olivat 1840-luvulta lähtien kuuluneet Perniöön ja virallisesti ne liitettiin 1873 Perniöön. Salon kaupunkiseurakunta ja Uskelan seurakunta yhdistyivät vuonna 1951 Salo-Uskelan seurakunnaksi (kunnat vasta 1967).

- Pappilassa oli tulipalo 20/4 1670, joka pääpiirteissään hävitti rakennukset. Maanvieremästä vanha kirkko oli joka hetki kaatumaisillaan jokeen, minkä vuoksi se revittiin maahan jouluaattona 24/12 1825; sitä ennen jo 1770, 1792, 1812 ja 1825 oli se vahingoittunut maanvieremästä. Pappilan tontista vei maanvieremä syks. 1770 noin 2/3 ja oli vaarassa mennä enemmänkin. "Uskela Cappels (St. Bertils) Församblings Skrifte-Book ifrån Anno 1667" säilytettiin ainakin 1930-luvulla Helsingin yliopiston kirjastossa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. [Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML...

Lähteet

  • Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
  • Hiekkanen, Marku s: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.