Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Lasse Arvo Nurmi (1934 - 2012)
  • Lyydia Kristiina Knuutila (1896 - 1997)
    Syntymä: Mynämäki syntyneet 1889-1902 (MKO46-49) 4.1.1896 - 9.2.1896 ; SSHY / Viitattu 09.05.2024 Asuminen lapsuuden kodissa: Mynämäki rippikirja 1891-1900 (AP_I I Aa:24) Sivu 274 Kukola, Laurila ;...
  • Ksenia Aleksandra Sandrantytär Kaskinen (1899 - 1992)
    Syntymä: Karjala syntyneet 1891-1904 (AP I C:8) Sivu 64 1899 ; SSHY / Viitattu 08.05.2024 Mäkilän torpassa äitinsä kanssa: Äidin avioliitto Mäki-Lassilan alustalaisen kanssa:
  • Selma Maria Jalo (1900 - 1986)
    Mietoinen syntyneet 1898-1909 (MKO10-12 I C:6) Sivu 32-33 1900 elokuu ; SSHY / Viitattu 17.01.2024 Mietoinen rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:23) Sivu 123 Kauwainen, Hakala torpp. ; SSHY / Viitattu 17.01...

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karjala Tl:ssa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Karjala Tl. paikkakuntaprojekti

Karjala Tl. (kunta) suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala_(kunta)

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen

Talot

Mynämäen talonhaltijaluetteloja (sisältää Karjalan taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/mynamaki.htm

Historia

Karjala Perustettiin Mynämäen saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla ja tuli kappeliksi 1797 ja sai oman saarnaajan 1798. Vehmalaisten kappeli yhdistettiin vuonna 1860 Karjalaan. Itsenäinen kirkkoherrakunta siitä tuli 1906. Karjalan seurakunta lakkautettiin 1977 ja liitettiin takaisin Mynämäkeen.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=169&TYPE=HTML...

Lähteet

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karjala Tl:ssa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta -projekteihin

Karjala Tl. paikkakuntaprojekti

Pitäjä, kuulunut 1670-luvulle Mynämäen kuntaan, mistä syystä ulkopaikkakuntalaiset sanovat mynämä(enkarjala, mikä koetaan halv. epämiellyttäväksi, itsenäisyyttä loukkaavaksi; käyt. usein ärsyttämismielessä. Hyvin yleisiä myö karjalankorpi, (mynämä(em)mettäkulma, (karjalam)metämpuska (esim. joku kotoisin -metämpuskist), met: Karjalassa suuria metsiä, korpea ja asutus riottautuu sinne tänne metsien keskelle. Ero Mynämäkeen ja Mietoisiin on selvä: nämä ovat entisellä merenpohjalla ja nyk. suurimmaksi osaksi laakeaa peltomaisemaa. Asukkaat: karjalalaiset.

Tasasivuista kolmiota muistuttava Karjalan alue sijaitseen Laajoen ja Mynäjoen latvoilla Varsinais-Suomessa, Turun ja Porin läänissä. Itsenäinen kunta 1869-1976. Oli sitä aikaisemmin osa Mynämäen kuntaa ja liitettiin siihen uudelleen v. 1977 alusta lukien.

Erittäin rikkonainen alue: jos pinta-ala mitataan kunnan ulkoisten rajojen mukaan, saadaan pinta-alaksi yli 200 km2. Todellinen pinta-ala on kuitenkin vain 101,8 km2. Mynämäen ja Mietoisten alueita on rajojen sisällä 103 km2. Vain 5 % näistä kuuluu Mietoisiin. Vastaavasti Karjala Tl:n pikkulohkoja on ripotelty sinne tänne Mynämäen alueen sisäpuolella. Osa karjalalaisten Mynämäen tiloista lohkomista alueista on muutettu Karjalaan kuuluviksi, osa taas on jäänyt Mynämäen haltuun, vaikka sen asukkaat ovat tavallaan karjalalaisia.

Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella: kivikauden esineitä on läydetty yli 30 kpl. Nykyiset kylät (14 oman alueen kylää - Mietoisten ja Mynämäen alueet mukaanluettuna rajojen sisällä on osia 48 kylästä) ovat olleet asuttuja jo 1540-luvulla. Asukkaat ovat tulleet Mynämäeltä ja Mietoisista. Tämä käy ilmi vanhoista asiakirjoista.

Kirkonkylä ja Laajoki ovat nykyiset asutuskeskuset: suurta keskusta ei ole. Asukkaita on ollut koko 1900-luvun runsaat 1 000 henkeä: ennen 1950-luvulla alkanutta laajaa muuttoliikettä asukasluku oli suurimmillaan; nykyään asukkaita on vähän yli 1 000 henkeä.

Asutus on Laajoen soiden vuoksi hyvin suppealla vyöhykkeellä. Se alkaa kaakkoiskulmasta aluetta, jatkuu Laajoen vartta kohti pohjoista; asutuksen uloin keskittymä on Laajoen kylä. Vanhinta asutus on Mynäjoen laaksossa, aivan joen reunamilla. Laajokea ovat reunustaneet suot: siksi väestö ei ole voinut asettumaan aivan joen rantamaille.

Asukkaat: karjalalàise : karjalalàissī

Karjala-nimi on ilmeisesti virolais-lounaissuomalaista alkuperää (ks. Viljo Nissilä: Karjalan nimestä 1962). Virosta ja Lounais-Suomesta löytyy runsas Karja-nimistö jo keskiajan asiakirjoista. Kariala esiintyy lounaissuomalaisena paikannimenä v. 1565 asiakirjoissa. Täältä nimi on sittemmin kulkeutunut itäänpäin - maakunnan nimeksi. Karja-nimistö viittaa karjaan, sen paimentamiseen ja kokoamispaikkoihin.

Varsinaista vesialaa on vähän: 0,6 km2. Monet pienet vesialueet ovat hävinneet soiden ojituksen ja jokien perkaamisen yhteydessä. Peltoa pinta-alasta on yli 20 % ja metsää lähes 60 %.

Alue on erittäin maa- ja metsätalousvaltainen: yli 3/4 saa siitä toimentulonsa (1960-luvun lopulla). Teollisuutta ei ole: teollisuustuotannon bruttoarvo oli 1964 koko Varsinais-Suomen alhaisin. Siitä ei ole sittemmin kohennusta tapahtunut - pikemminkin päinvastoin: vähäinenkin itsenäinen toiminta on lopahtanut. Osa väestöstä saa tosin toimeentulonsa teollisuudesta, mutta käymällä töissä ulkopaikkakunnilla.

Maasto on ollut otollista nimenomaan karjanhoidolle (mihin nimikin siis todennäköisesti viittaa): paljon suoniittyjä, hakoja, jokiniittyjä ja vähän viljan viljelyyn soveltuvaa maata. Soiden kuivatukset ja jokien perkaustyöt ovat toki tuoneet viljanviljelyn ja puun kasvattamisen mahdolliseksi yhä laajemmilla alueilla. Karjankasvatus on vähentynyt ja viljanviljely valtaa täälläkin yhä enemmän alaa. Lampaat ja hevoset ovat saaneet väistyä tekniikan tieltä. Kehitystä jarruttaa kuitenkin pientilavaltaisuus; suuremmat tilat on lohkottu pikkutiloiksi eikä yli 40 ha:n peltoalaa läydy yhdeltäkään tilalta. Pääasiassa tiloilla on viljeltävänä alle 10 ha. Nykynäkymillä kehitys kenties vie suurempiin tilakokoihin, koska yhä harvemmat jäävät maanviljelijöiksi (osin tiedot: Suomenmaa 3, s. 112-115).

Alkuaan Karjala oli Mynämäkeen kuuluva kappeli: se perustettiin saarnahuonekuntana 1600-luvun lopulla. Eri seurakunnaksi se tuli 1906 - nyt jälleen osa Mynämäen seurakuntaa. Ensimmäisen kirkkorakennuksen paikasta oli riitaa karjalalaisten ja vehmalaisten välillä. Ensin kirkkoa alettiin rakentaa Suojoen kylään, mutta mitä päivällä rakennettiin, se yöllä kukistettiin. Arveltiin, että karjalalaiset kuljettivat öisin rakennustarpeet omaan kyläänsä, jonne he kirkon halusivat. Sinne se myös rakennettiin. Vanha kirkko oli rakennettu v. 1801; nykyinen on rakennettu v. 1869 (ks. vanha Suomenmaa, III osa).
http://www.wirmo-seura.fi/wiki/index.php?title=Karjala

Karjala Tl. (kunta) suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala_(kunta)

www.finna.fi/Cover/Show?id=musketti.M012%3AKK4849%3A19&index=0&size=large

Frans Vehanen ajaa postia Mynämäen ja Karjalan välillä. Hevosen rinnan edestä näkyy Vehmalaisten vanha hautausmaa.

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Talot

Mynämäen talonhaltijaluetteloja (sisältää Karjalan TL:n taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/mynamaki.htm

media.geni.com/p13/45/97/29/b4/53444846c88e691d/karjala_tl_original.jpg?hash=0a080eac8655dbf9e0e4be3f1327ed06df9ac07ca6da9960e0c054aace709807.1716188399

Kuva: Talo, mansardikatto Poutvaara Matti, kuvaaja 1966

Lähteet

Wirmo Wiki Karjala http://www.wirmo-seura.fi/wiki/index.php?title=Karjala


Profiilikuva English: Coat of Arms of Karjala, Karjalan vaakuna, Karjala vapen, Punaisessa kentässä kultainen leili. Karjala liitettiin Mynämäkeen 1977. 11 February 2008 Source Own work Author User:Care; Original design by Kaj Kajander. Public Domain
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Karjala.vaakuna.svg

Kuva: Frans Vehanen ajaa postia Mynämäen ja Karjalan välillä Karjala Tl. 1910 Museovirasto - Musketti Kansatieteen kuvakokoelma Karjalan kappeli v. 1910 Mynämän ja Karjalan väliä ajava posti. Frans Vehanen. Hevosen rinnan edestä näkyy Vehmalaisten vanha hautausmaa. CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK4849:19

Kuva: Talo, mansardikatto Poutvaara Matti, kuvaaja 1966 Talo, mansardikatto. Takana tehtaan piippu. Joki padottu talon kohdalla. Karjala Tl. 1966 Museovirasto - Musketti Kansatieteen kuvakokoelma Karjala Tl. Public domain. https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK5079:552

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karjala Tl:ssa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Karjala Tl. paikkakuntaprojekti

Karjala Tl. (kunta) suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala_(kunta)

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen

Talot

Mynämäen talonhaltijaluetteloja (sisältää Karjalan taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/mynamaki.htm

Historia

Karjala Perustettiin Mynämäen saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla ja tuli kappeliksi 1797 ja sai oman saarnaajan 1798. Vehmalaisten kappeli yhdistettiin vuonna 1860 Karjalaan. Itsenäinen kirkkoherrakunta siitä tuli 1906. Karjalan seurakunta lakkautettiin 1977 ja liitettiin takaisin Mynämäkeen.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=169&TYPE=HTML...

Lähteet