Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Laitilassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektiin.

Laitilan paikkakuntaprojekti

Vanhat nimet Untamala, Uittamala

• Laitila suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Laitila
• Letala på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Letala
• Laitila in English https://en.wikipedia.org/wiki/Laitila

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kodisjoki, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mutainen, Nästi, Niemi, Pahajoki, Palttila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyä, Torre, Untamala, Vahantaka, Vaimaroinen, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=272&TYPE=HTML...

Historia

Laitila Oli Untamalan kappelina kunnes Laitilan uuden kirkon rakentamisen myötä 1468 Untamalalle jäi kappelin rooli Laitilan toimiessa emäseurakuntana. Isonvihan jälkeen Untamala toimi enää rukoushuonekuntana. Vuonna 1639 erotettiin Pyhämaa eri seurakunnaksi. Hinnerjoen kappeli perustettiin 1724 ja erosi 1864 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Lisäksi Laitilaan kuuluvat Kodisjoen ja Soukaisten saarnahuonekunnat, joista jälkimmäinen mainitaan jo 1500-luvun loppupuolella.

- Kirkko ja osa kirkonarkistoa paloi 1785. Kirkko sekä kellotapuli paloivat salamaniskusta 10/4 1793. Keväällä 1879 paloi jälleen kirkon katto ja tornin yläosa, mikä tarkoittanee 1/5 1880 Laitilan kirkon ja kellotapulin paloa, jossa palo saatiin ajoissa sammutetuksi, ulkokatto ja osa inventaariota tuhoutui. Kirkon palosta on olemassa arkkiveisu: G. W. Gustafsson: Kaksi Surullista Laulua. Ensimmäinen: "Laitilan kirkon hirweästä palosta, joka tapahtui Toukokuun 1 p:nä 1880. Toinen: "Iniön kirkon palosta, jonka tuhwaksi tasotti Maaliskuun lopulla 1880". (Tampere 1880, Turku 1880.) Untamalan kirkko on palanut yhä uudelleen, viimeksi 1780. Tuli tuhosi 11/4 1943 kellotapulin yläosan. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys V sekä VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). Kirkollisten rakennusten kokopalot. Genos 5(1935)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=272&TYPE=HTML...

Lähteet

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Laitilassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Laitilan paikkakuntaprojekti

Vanhat nimet Untamala, Uittamala

• Laitila suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Laitila
• Letala på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Letala
• Laitila in English https://en.wikipedia.org/wiki/Laitila

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Ensimmäiset asutuksen merkit Laitilasta ovat viiden tuhannen vuoden takaa, Leinmäeltä ja Nästistä, kalastajien ja hylkeenpyytäjien asuinpaikkoja kampakeraamiselta kivikaudelta. Puolet nykyisestä Laitilasta oli silloin meren alla. Pronssikaudella (noin 1500-500 eKr.) alueella liikkui skandinaavista väkeä, mikä voidaan päätellä yli 200 hiidenkiukaasta ja kahdesta pronssikirveestä.

Pysyvä kyläasutus sai alkunsa ajanlaskun alun jälkeen, jolloin sokkeloinen merenlahti ulottui Laitilan keskiosiin. Syntyivät mm. Untamalan, Laitilan, Valko-Soukaisten, Salon ja Kodjalan kylät (pääosa Kodjalaa kuului Kalantiin vuoteen 1917 asti). Nykyisin kyliä on yli 40, ja ne olivat kaikki syntyneet 1500-luvulle tultaessa. Rautakauden merkittävimpiä löytöjä ovat Soukaisten juomasarvi 300-luvulta ja Salon kylästä löydetty provinssiroomalainen viinikauha. Laitilasta on merkitty muistiin kalevanpojista kertovia tarinoita, ja Untamalan kirkkomaalla seisoo Kalevanpojan viikatteentikku.

Neljä kyläkirkkoa

Muinaisesta merenlahdesta kuroutui vähitellen Valkojärvi, joka on 1900-luvulla kuivatettu pelloksi. Laitila on maamme vanhimpia kristillisiä alueita: Untamalaan, Valkoon, Laitilaan ja Kodjalaan rakennettiin pienet kirkot jo varhaiskeskiajalla. Kodjalan kirkko hävisi uudelle ajalle tultaessa. Laitilan Pyhän Mikaelin kirkko holvimaalauksineen valmistui 1483, Untamalassa on puinen, Pietarille pyhitetty kyläkirkko vuodelta 1785 ja alun perin Valkoon rakennettu kirkko on sijainnut Soukaisissa jo yli 200 vuotta (Perttelin kirkko). 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa vaikuttaneen, laitilalaissyntyisen piispa Eerik Sorolaisen patsas on Kirkkopuistossa (Jussi Vikainen 1968).

Turusta Raumalle vievä tie on kautta vuosisatojen ristennyt Laitilassa Uudenkaupungin suunnasta Hämeeseen johtavan tien kanssa. Risteyskohdassa olevasta Laitilan kylästä kehittyi vähitellen pitäjän hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Laitilan kunta on perustettu vuonna 1868 ja kaupunkina se on ollut vuodesta 1986 alkaen. Kaupungintalo on vuodelta 1988 (Veijo Martikainen).

Agraarinen menneisyys

Laitilalaisten pääelinkeinona oli 1960-luvulle asti maa- ja metsätalous. Keskiajalta 1800-luvulle Laitilassa ja naapurikunnissa valmistettiin ammattimaisesti monenlaisia puuastioita, joista pääosa laivattiin ulkomaille. Osuustoiminta oli 1900-luvun alusta lähtien voimaperäistä, mm. maan suurimpiin lukeutuvia olivat meijeriosuuskunta ja munanmyyntiosuuskunta. Hieno muisto Laitilan agraarisesta menneisyydestä on vuodesta 1975 museona toiminut Kauppilan umpipiha, jonka rakennukset ovat alkuperäisellä paikallaan. Untamalan kylänraitin varrella on kyläkirkon lisäksi Sarkin talonpoikaismuseo ja rautakauden kalmistokumpuja.

Laitila ei ole kuulunut kartanoalueeseen; pitäjän kolmesta kartanosta kaksi on edelleen olemassa, Kaukola ja Palttila. 1600-luvun puolivälissä Laitila oli osa Vaasaporin kreivikuntaa. 1700-luvun jälkipuoliskolla suuri osa Laitilan talonpojista oli Männäisten ruukin vallan alla.

Kanat ja virvoitusjuomat

Kanataloudestaan pitkään tunnetun Laitilan vaakunassa on kukko, joka pitelee oikeassa jalassaan kovelia symbolina alueen vuosisataisesta ammattimaisesta puuastiateollisuudesta. 1950-luvulta alkaen Laitilan kunta alkoi panostaa teollisten työpaikkojen luomiseen ja asuntotuotantoon. Kunnan väkiluvun dramaattiselta laskulta vältyttiin rakennemuutoksen vuosina: asukkaiden määrä on vaihdellut 8400:sta 9300:een, tällä hetkellä se on noin 8500. Suurin teollinen työnantaja on Pilkington Laminon lasitehdas. Yritysmaailman lippulaivoja ovat jatkuvasti uusia markkinoita valloittava Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja kananmunatuotteita jalostava Munax Oy.

Uraauurtavaa kulttuuritoimintaa

Laitilan Seppälässä syntyneen teollisuusneuvos Kustaa Hiekan lahjoituksen turvin Laitilaan valmistui 1937 Suomen maaseudun ensimmäinen kirjastotalo, joka palvelee nykyisin musiikin ja kuvataiteen opetusta. Kirjasto sai ajanmukaiset tilat vuonna 2006. Maamme tiettävästi vanhin seurantalo on vuonna 1886 rakennettu raittiusseura Walon talo, jonka Laitilan Kulttuuriseura Walo on kunnostanut kulttuurikäyttöön.

Kaivolan vireä kesäteatteri (1961) on maamme vanhimpia lajissaan. Laitilan Munamarkkinoita viikkoa ennen juhannusta on järjestetty yli 40 vuotta. Tammikuinen Kustaa Hiekka –kulttuuriviikko tarjoaa laadukasta sisältöä sydäntalveen. https://www.laitila.fi/laitila-info/historia/

Kuva: Untamala village in Laitila, Finland Proper, Finland, Untamalan kylänraittia Laitilassa, 24 August 2013, Source Own work, Author Urjanhai, Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported, GNU Free Documentation License, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Untamala_raitti_cropped.jpg

Kylät

Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kodisjoki, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mutainen, Nästi, Niemi, Pahajoki, Palttila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyä, Torre, Untamala, Vahantaka, Vaimaroinen, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=272&TYPE=HTML...

Laitilan kylien varhaisvaiheet http://www.lailanet.fi/kylahistoria/index.htm
Laitilan talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/laitila.htm

Historia

Laitila Oli Untamalan kappelina kunnes Laitilan uuden kirkon rakentamisen myötä 1468 Untamalalle jäi kappelin rooli Laitilan toimiessa emäseurakuntana. Isonvihan jälkeen Untamala toimi enää rukoushuonekuntana. Vuonna 1639 erotettiin Pyhämaa eri seurakunnaksi. Hinnerjoen kappeli perustettiin 1724 ja erosi 1864 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Lisäksi Laitilaan kuuluvat Kodisjoen ja Soukaisten saarnahuonekunnat, joista jälkimmäinen mainitaan jo 1500-luvun loppupuolella.

- Kirkko ja osa kirkonarkistoa paloi 1785. Kirkko sekä kellotapuli paloivat salamaniskusta 10/4 1793. Keväällä 1879 paloi jälleen kirkon katto ja tornin yläosa, mikä tarkoittanee 1/5 1880 Laitilan kirkon ja kellotapulin paloa, jossa palo saatiin ajoissa sammutetuksi, ulkokatto ja osa inventaariota tuhoutui. Kirkon palosta on olemassa arkkiveisu: G. W. Gustafsson: Kaksi Surullista Laulua. Ensimmäinen: "Laitilan kirkon hirweästä palosta, joka tapahtui Toukokuun 1 p:nä 1880. Toinen: "Iniön kirkon palosta, jonka tuhwaksi tasotti Maaliskuun lopulla 1880". (Tampere 1880, Turku 1880.) Untamalan kirkko on palanut yhä uudelleen, viimeksi 1780. Tuli tuhosi 11/4 1943 kellotapulin yläosan. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys V sekä VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). Kirkollisten rakennusten kokopalot. Genos 5(1935)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=272&TYPE=HTML...

Digitoidut lähteet

Varsinais-Suomen kirjastojen kotiseutukokoelmia Laitila

Lähteet

Laitilasta on kirjoitettu kolme paikallishistoriaa:

• Olavi Koivisto: Laitilan historia II (1976)
• Kari Alifrosti-Jukka Vehmas: Laitila 1900-luvulla (2002). Nopea ja lyhyt katsaus Laitilan historiaan

Profiilikuva: Coat of arms of Laitila, Laitilan vaakuna, Letala vapen, Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen, oikeassa jalassaan hopeista kovelia. On red field a silvery, golden armoured cock holding in his right leg a silvery scribe. 30 December 2007, Own work, Author Pesasa, Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Laitila_vaakuna.svg

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Laitilassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektiin.

Laitilan paikkakuntaprojekti

Vanhat nimet Untamala, Uittamala

• Laitila suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Laitila
• Letala på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Letala
• Laitila in English https://en.wikipedia.org/wiki/Laitila

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kodisjoki, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mutainen, Nästi, Niemi, Pahajoki, Palttila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyä, Torre, Untamala, Vahantaka, Vaimaroinen, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=272&TYPE=HTML...

Historia

Laitila Oli Untamalan kappelina kunnes Laitilan uuden kirkon rakentamisen myötä 1468 Untamalalle jäi kappelin rooli Laitilan toimiessa emäseurakuntana. Isonvihan jälkeen Untamala toimi enää rukoushuonekuntana. Vuonna 1639 erotettiin Pyhämaa eri seurakunnaksi. Hinnerjoen kappeli perustettiin 1724 ja erosi 1864 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Lisäksi Laitilaan kuuluvat Kodisjoen ja Soukaisten saarnahuonekunnat, joista jälkimmäinen mainitaan jo 1500-luvun loppupuolella.

- Kirkko ja osa kirkonarkistoa paloi 1785. Kirkko sekä kellotapuli paloivat salamaniskusta 10/4 1793. Keväällä 1879 paloi jälleen kirkon katto ja tornin yläosa, mikä tarkoittanee 1/5 1880 Laitilan kirkon ja kellotapulin paloa, jossa palo saatiin ajoissa sammutetuksi, ulkokatto ja osa inventaariota tuhoutui. Kirkon palosta on olemassa arkkiveisu: G. W. Gustafsson: Kaksi Surullista Laulua. Ensimmäinen: "Laitilan kirkon hirweästä palosta, joka tapahtui Toukokuun 1 p:nä 1880. Toinen: "Iniön kirkon palosta, jonka tuhwaksi tasotti Maaliskuun lopulla 1880". (Tampere 1880, Turku 1880.) Untamalan kirkko on palanut yhä uudelleen, viimeksi 1780. Tuli tuhosi 11/4 1943 kellotapulin yläosan. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys V sekä VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). Kirkollisten rakennusten kokopalot. Genos 5(1935)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=272&TYPE=HTML...

Lähteet