Follow
Tämä projekti on Vehkalahden pitäjän ja kunnan, nykyisin Haminan kaupungin Brakilan eli Rakilan kylän (Braksby) kyläprojekti. Kylän kiinteistörekisteritunnus alkaa numeroilla 75-409-
Tila: 1. Brakila
Rakilan kylä sijaitsee Museotien varrella kahdeksan kilometrin päässä Haminasta itään. Paikalla on ollut asutusta jo 1400-luvulta asti, luultavasti 2-3 taloa. Vuonna 1551 laadittuihin tarkkoihin maakirjoihin kirjattiin Brakilaan 3 isäntää : Lasse Mikonpoika, Ambrosius Niilonpoika ja Sigfrid Heikinpoika Braki. Lasse ja Ambrosius Braki muuttivat jo 1500-luvulla Haminaan ja jäljelle jäi vain Sigfrid Brakin viljelys, joten tila pysyi Brakin suvun hallussa. Se ei ollut vauras, mutta pystyi vuodesta 1630 varustamaan ratsumiehen ja hyväksyttiin näin rakuunatilaksi.
Viipurin vanhalla maantiellä, joka kulki Brakilan maiden ohi, oli monenlaista kulkijaa, joista jotkut häiritsivät tilan elämää. Matkaajat saattoivat kolkutella oville jopa öisin pyytäen ruokaa ja yösijaa. Eniten haittaa oli tiellä kulkevista, ryöstelevistä sotilasjoukoista. Kun sotilaita alkoi tulla paljon, Brakilan väki pakeni metsässä olevaan piilopirttiin. Tilanteen rauhoituttua väki palasi tilalle vahinkoja korjailemaan.
Vehkalahden siirryttyä Turun rauhassa v. 1743 Venäjän alaisuuteen asuminen Brakilassa kävi mahdottomaksi venäläisten sotilasjoukkojen takia. He kulkivat talossa miten tahtoivat ottaen mukaansa tavarat ja rehut. Isännälle ei jäänyt enää sijaa omassa talossaan. Jos hän yritti vastustaa sotilaita, hyökkäsivät he hänen kimppunsa iskuin ja lyönnein. Heikki Samuelinpoika kertoi tästä joutuessaan käräjäoikeuteen vuonna 1747, koska oli hylännyt tilansa. Hänellä ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin muuttaa Haminaan. Brakila jäi autioksi eikä oikeuskaan voinut korjata tilannetta.
Heikki Samuelinpojan jälkeen Brakilan sai haminalainen kauppias Reinhold Böisman. Hänen aikanaan talonpoikaistilasta tehtiin kartano, jonka viljelyksiä hoiti neljä torpparia. Kartanossa oli myös oma kalastaja. Böismannin leski Elisabet Röhling möi tilan everstinna Catherine von Tollille vuonna 1794. 1800-luvun alussa tilan oikeudet annettiin Venäjän armeijassa palvelleelle kenraalimajuri Argunille, joka omisti tiloja myös Mäntlahdessa ja Myllykylän Kartanon.
Kenraalimajuri Argunilta kartano siirtyi 1800-luvulla valtioneuvos Georg Fredrig von Döringin haltuun. Suku lukeutui Baltian maiden sivistyneisiin ja he käyttivät kotikielenään saksaa. Döringien asuessa Brakilassa Brakilan ja Vilniemen kartanoiden herrasväet vierailivat sunnuntaisin toistensa luona.
Valtioneuvokselta tilan peri hänen poikansa Aleksander. Hän oli sekä insinööri että kenraali ja oli mukana Kronstadtin sotasataman rakentamisessa. Hänen jälkeensä kartano siirtyi valtioneuvos Max von Döringenille, joka toimi keisarinna Aleksandran yksityissihteerinä ja rahastonhoitajana.
Suomen itsenäistyttyä von Döringenit muuttivat takaisin Saksaan. Vuonna 1919 he möivät Brakilan kartanon vuorineuvos Lennart Baumgartnerille, jonka suvun hallussa se on edelleen. [Rannantaikaa väki ry]
Vanha Kuninkaantie Viipurista Turkuun kulkee Vitikkavuoren pohjoispuolelta kierron jälkeen Brakilan kylän läpi, kartanon, Rakilanlahden ja Vimpasaaren jäädessä tien eteläpuolelle.
Tietä pitkin '''< edellinen kylä [https://www.geni.com/projects/Kyl%25C3%25A4-M%25C3%25A4ntlahti-eli-M%25C3%25A4ntylahti-Mentelax-Vehkalahti-nyk-Hamina/56671 Mäntlahti], seuraava > kylä [https://www.geni.com/projects/Kyl%25C3%25A4-Vilniemi-Villn%25C3%25A4s-Vehkalahti-nyk-Hamina/56690 Vilniemi]. '''
Perustettu 26.9.2019 / Toni Näppi
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :