Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 28

Profiles

  • Gabriel Gabrielis Calamnius (1630 - 1672)
    Iin kirkkoherra: Gabriel Calamnius var prästadjunkt i Nykarleby, sedan på Åland och sist i Ijo, dog 1672. Gabriel Calamnius (Gabriel, Petrus Michaelis (Petter), s. 1630, Kalajoki, k. 1673, Iijoki...
  • Johan Casparsson Forbus (1628 - 1678)
    Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot; sl. 1648 Johan Forbus Johannes Caspari, Ostrobotniensis 674. * noin 1628. Vht: oululainen porvari, Iin nimismies Kasper Hansson Forbus († 1682) ja Brit...
  • Zacharias Olai Ulhegius (1643 - 1695)
    Ulhegius, Zacharias Olai (K 1695) Zachris Olofsson / Olsson S ilmeisesti Oulu noin 1643. V Oulun kaupungin porvari, laivanomistaja, raatimies Olof Henriksson / Olavi Heikinpoika Heikola ja Sa...
  • Isak Gerhardsson Snellman (1757 - 1795)
    sl. 1780 Isak Snellman 9776. * Tervolassa 17.2.1757. Vht: Tervolan kappalainen, FK Gerhard Snellman 7140 (yo 1745, † 1771) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Roering. Ylioppilas Uppsalassa 30.10.1778 Isaa...
  • Johannes Henrici Limingius (c.1563 - c.1634)
    Oulun ensimmäinen kirkkoherra ja Iin kirkkoherra Information on the death year (1634) is based on Genealogia Sursilliana's 1971 edition. Vicar Johan Lithovius (Limingius or Corvinius) died 1634...

Projektiin voi liittää paikkakunta Iissä vaikuttaneiden pappien, kirkkoherrojen, ylimääräisten pappien ja kappalaisten henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.

Iin projektit

Huom!

Huom! Ethän poista pappisluettelosta alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen alle.

Pappisluettelo - Ii

Kirkkoherrat

 
  • Henricus Christiani Limingius (1641-46)
  • Henricus Simonis Carlander (1648-50)
  • Samuel Josephi Lithovius (1652-59)
  • Andreas Uhlstadius (1660)
  • Gabriel Gabrielis Calamnius (1669-73)
  • Johannes Caspari Forbus (1674-78)
  • Petrus Johannis Hoffrenius (1678-86)
  • Samuel Samuelis Lithovius (1688-92)
  • Zacharias Olai Ulhegius (1692-95)
  • Christophorus Claudii Alanus (1695-97)
  • Simon Henrici Pechlinius (1698-1708)
  • Johan Stenstrand (1710-35)
  • Gustaf Fabricius (1736-52)
  • Daniel Idman (1753-72)
  • Erik Sinius (1774-91)
  • Henrik Sund (1793-97)
  • Abraham Frosterus (1800-15)
  • Jakob Frosterus (1817-36)
  • Erik Johan Frosterus (1839-47)
  • Karl Gabriel Calamnius (1849-66)
  • Frans Oskar Durchman (1869-75)
  • Johan Fredrik Thauvón (1876-1918)
  • Eino Virkkula (1920-50)

Kappalaiset

  • Mathias (1582)
  • Mansvetus Jacobi Fellman (1616)
  • Josephus Jacobi Björn (1625-27)
  • Henricus Johannis Corvinus eli Alholm (1628-34)
  • Joseph Jacobi Fellman ( )
  • Johannes Caspari Forbus (1649-74)
  • Petrus Johannis Hoffrenius (1678)
  • Simon Henrici Pechlinius (1678-98)
  • Olaus Uhlstenius (1699-1702)
  • Isaacus Antilius (1703-36)
  • Jakob Elfving (1737-50), virka lakkautettiin.
  • Kappalaiset (toinen sarja)
  • Samuel Samuelis Lithovius (1654-86)
  • Jacobus Uhlström (1682-90)
  • Petrus Petri Hoffrenius (1692-1700)
  • Johannes Johannis Forbus (1702-19)
  • Johan Keckman (1720-38)
  • Petter Josephi Calamnius (1740-70)
  • Abraham Frosterus (1772-1800)
  • Abraham Vilhelm Frosterus (1801-09)
  • Gustaf Durchman (1813-37)
  • Johan Fredrik Planting (1840-42)
  • Johan Mikael Stenbäck (1843-1856)
  • August Kranck (1856-71)
  • Karl Alfred Calamnius (1873-77)
  • Frans Alfred Carpén (1878-84)
  • Karl Gustaf Krohn (1884-88)
  • Matti Hiltula (1890-96)
  • Kaarlo Matti Huovinen (1896- )

Apupapit ja armovuodensaarnaajat

  • Daniel Keckman (1725-38)
  • Johan Vervenius (1739-45)
  • Gustaf Arander (1747-50)
  • Kristian Henrik Keckman (1750-64)
  • Sven Olsbo (1765-77)
  • Henrik Enqvist (1778-91)
  • Isak Snellman (1792-95)
  • Gustaf Durchman (1800-13)
  • Lars Herman Laurin (1838)
  • Niklas Durchman (1839-40)
  • Abraham Neuman (1842-43)

Ylimääräiset papit

  • Johan Grönholm, kirkkoherran apulainen (1727-30)
  • Stephan Gisselkors, armovuodensaarnaaja (1737-40)
  • Abraham Frosterus, kirkkoherran apulainen (1765-72)
  • Anders Sinius, kirkkoherran apulainen (1772- )
  • Gabriel Calamnius, kirkkoherran apulainen (1772-78)
  • Jakob Frosterus, kappalaisen apulainen (1783-89)
  • Israel Frosterus, kirkkoherran apulainen (1792- )
  • Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen (1799-1800, 1806)
  • Gustaf Adolf Leinberg, kirkkoherran apulainen (1805-06)
  • Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen (1806-08)
  • Nils Abraham Moliis, kirkkoherran apulainen (1810-11)
  • Krister Johan Castrén, kirkkoherran apulainen (1811-17)
  • Olof Vallin, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja (1811-13)
  • Jakob Justus Frosterus, kirkkoherran apulainen (1817-23)
  • Johan Anders Linfors, kirkkoherran apulainen (1824-34)
  • Erik Frosterus, kirkkoherran apulainen (1829-31)
  • Julius Abraham Vidgrén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1834-39)
  • Josef Vilhelm Durchman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja (1834-38)
  • Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, kirkkoherran apulainen (1840-43)
  • Karl Johan Forsström, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja (1845-47)
  • Karl Fredrik Staudinger, kirkkoherran apulainen (1849-50)
  • Karl Jakob Keckman, kirkkoherran apulainen (1850-53)
  • Karl Alfred Calamnius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1853-69)
  • Johan Vilhelm Murman, kirkkoherran apulainen (1859)
  • August Benjamin Calamnius, kirkkoherran apulainen (1859)
  • Niklas Durchman, kirkkoherran apulainen (1869-70)
  • Gustaf Durchman, kirkkoherran apulainen (1873-74)
  • Viktor Alfred Virkkula, kirkkoherran apulainen (1878)
  • Emil Thauvón, kirkkoherran apulainen (1884-85)
  • Gustaf Emil Durchman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen (1888-89)
  • Emil Vilhelm Siikanen, kirkkoherran apulainen (1904)
  • Eino Wirkkula, kirkkoherran apulainen (1905-06)
  • Toivo Kajava, kirkkoherran apulainen (1909-)

Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=110&TYPE=HTML&LANG=FI

  • Nybyn lasitehtaan seurakunta, jolla oma saarnaajansa 1786-1803

Pappisluettelo - Nyby

Tehtaan saarnaajat

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=531&TYPE=HTML&LANG=FI

Nyby (Ii)

Nyby on pieni maaseudun kylä Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Kylä sijaitsee Ruukinlahden rannalla noin kolme kilometriä Olhavan kylän pohjoispuolella ja noin 19 kilometriä pohjoiseen kuntakeskuksesta. Valtatie 4 kulkee kylän ohitse.
Kylässä toimi vuosina 1783–1885 Nybyn lasitehdas, joka oli 1700-luvun lopulla Suomen merkittävin. Olhava on useissa ruotsin käännöksissä mainittu nimellä Nyby.

Ii

Jo keskiajalla 1300-luvun alkupuolella erotettu Kemistä. Mainitaan 1374 kappeliseurakuntana. Oli jo 1445 omana pitäjänä ja omana kirkkoherrakuntana 1477 alkaen. Ensimmäinen kirkko on sijainnut perimätiedon mukaan Illinsaaressa eli Suutarinniemellä. Kirkko on saattanut sijaita myös Kruununsaaressa eli Satamasaaressa.

Kappeleina ovat Iihin kuuluneet:<br/

  • Simon ja Kellon kappelit mainitaan jo 1488.
  • Haukipudas, perustettu 1630 ja 1858 siirretty Kiimingin kirkkoherrakuntaan.
  • Kuivaniemi, perustettu 1600-luvulla ja 1894 erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi.
  • Alakiiminki, perustettu 1691 ja sai kappelioikeudet 1781 ja 1858 erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi Kiiminki-nimellä.
  • Ylikiiminki, perustettu 1765 kappeliksi ja 1858 erottiin Iistä Kiimingin uuteen kirkkoherrakuntaan kuuluvaksi.
  • Iin osista perustettiin Yli-Iin emäseurakunta 1917, mikä toteutui myöhemmin 1933
  • Etelä-Iin rukoushuonekunta perustettiin 1910
  • Oijärveläiset anoivat 1905 liittämistä Kuivaniemeen, koska Iin kirkkoon oli pitempi ja kalliimpi matka (piti mennä kolmen maksullisen lossipaikan kautta) kuin Kuivaniemelle. Oijärvi liitettiin 1921 Kuivaniemeen.
  • Pudasjärvi, joka erotettiin Iistä vuonna 1639 (virallisesti vuonna 1641) ja siitä erotettiin Taivalkoski vuonna 1858 ja se itsenäistyi vuonna 1879.

- Venäläiset polttivat pappilan ja kirkon 1582, kirkon 1595 ja pappilan 1589. Samoin poltettiin pappila n. 1714, jolloin osa arkistoa hävitettiin. Kirkkoa ryöstettiin ja kirjoja ryöstettiin n. 1714. Pappila paloi ukkosentulesta ennen 1693 ja kirkko sekä kellotapuli ukkosentulesta 12/6 1693. Pappila paloi 30/4 1742. "Maltbastu, stall, foderlada samt 2:ne rior brunno ej". Kirkko ja kellotapuli paloivat salaman iskusta 23/8 1942 perustuksiaan myöden. Ainoastaan alttarivaatteet, ehtoollisvälineet ja yksi kattokruunu sakaristossa pelastettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII: Genos 15(1944)]

Tarkennus Jorma Kakko 21.2.2006: Iin kirkon polttivat venäläiset jo kuudennen kerran vuonna 1595. Pappila lienee poltettu vasta vuonna 1715, jolloin myös kirkko ryöstettiin.

Iin erottaminen Kemistä on vaikea asia ja nyt tekstistä saa sellaisen käsityksen, että Ii olisi ollut Kemin kappeliseurakuntana vuonna 1374. Kuitenkin tältä vuodelta olevassa Andreas Daciukseen kohdistuvassa pannajulistuksessa mainitaan, että Kemi ja Ii olivat molemmat (Pietarsaaren) kappeliseurakuntia (REA 227). Samoin Ii lienee ollut omana kirkkoherrakuntanaan jo ainakin 1400-luvun puolivälistä lähtien. Tässä yhteydessä esitetty tieto pitäjästä ei mielestäni kuulu tähän yhteyteen, sillä eihän pitäjää mainita muidenkaan seurakuntien tietojen yhteydessä.

Ruotsinkielinen nimi Ii

Vanhat nimet Ijo, Ijå Naapuriseurakunnat Haukipudas, Kuivaniemi, Yli-Ii Kylät suomeksi Etelä-Ii, Olhava, Pohjois-Ii

Kylät ruotsiksi Etelä-Ii, Olhava, Pohjois-Ii

Projekti aloitettu 25.07.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.