Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Pihlajaveden Koivumäen talonhaltijat

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Eelis Yrjö Koivumäki (1902 - 1968)
    Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 159: Kömi eli Koivumäki No 7 Pihlajavesi muuttokirjoja 1891-1916 (AP I Jba:6) 27.12.1910 Eemil Abraminpka Koivumäki, vmo Iina Wilhelmina Fredrikintr & 2 lasta (s...
  • N/A
    Iina Vilhelmina Koivumäki (Flink) (1879 - 1947)
    Keuruu kastetut: 14.1.1879 16.1.1879 s.698 Maakauppias Fredrik Flink Hilda 20-25 Ina Wilhelmina (HisKi) Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 159: Kömi eli Koivumäki No 7 Pihlajavesi muuttokirjoj...
  • N/A
    Eemeli Abraminpoika Koivumäki (1873 - 1943)
    Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 159: Kömi eli Koivumäki No 7 Pihlajavesi muuttokirjoja 1891-1916 (AP I Jba:6) 27.12.1910 Eemil Abraminpka Koivumäki, vmo Iina Wilhelmina Fredrikintr & 2 lasta (s...
  • Matti Anton Ruokonen, Koivumäki (Raiski) (1870 - d.)
    Pihlajavesi kastetut:

'Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!

Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala.

Talonhaltijaluettelo

Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen.

1802 – 1808

Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muuttivat Koivumäkeen perheineen Kömin talosta, jossa he työskentelivä palkollisina. Koivumäkeä kutsuttiin heidän aikanaan Kulmalaksi.

1808 – 1830

Tuomaksen kuoleman jälkeen Koivumäki siirtyi Aapo Matinpojan ja Susanna Heikintyttären omistukseen. He muuttivat sinne Ähtärin Majaniemen torpasta. Susanna oli Aapon toinen vaimo. Lapset Aapon molemmista avioliitoista syntyivät Ähtärissä. Aapo oli Moksun talon poika ja Susanna Viitalan talon tytär.

1830 - 1842

Aapon ja Susannan jälkeen Koivumäen pitoa jatkoi Aapon poika Daavid vaimonsa Anna Heikintyttären kanssa. Anna oli Keuruun Suojärven Pynnösen talon tytär. Pariskunnan kaikki lapset syntyivät Koivumäkeen.

1842 – 1856

Vuonna 1842 Koivumäen ostivat ns. vanhettamiskaupalla Esa Tuomaanpoika ja Liisa Heikintytär. Esa oli Kutinlahden talon poika ja Liisa Taipaleen talon tytär. Pariskunta asui alkuun Liisan kotitalossa Taipaleessa, josta he muuttivat Koivumäkeen ensin palkollisiksi. Pariskunnan muut lapset esikoista Mariaa lukuunottamatta syntyivät Koivumäkeen.

1856 – 1879

Kun Koivumäen edellisen isäntäparin Esan ja Liisan tytär Maria tuli naimaikään, avioitui hän talon aiemman isäntäparin Koivumäessä syytingillä olevien Daavetin ja Annan Aapo-pojan kanssa. Heidän kaikki lapsensa syntyivät Koivumäkeen.

1879 – 1885

Aapon ja Marian vanhin poika Hermanni osti Koivumäen vanhemmiltaan vaimosa Hilda Iisakintyttären kanssa vuonna 1879. Hilda oli Valkeajärven talon tytär. Pariskunnan kolme ensimmäistä lasta syntyi Koivumäkeen ja loput Valkeajärven taloon, jonnne he muuttivat vuonna 1885.

1885 – noin 1910

Hermannin ja Hildan Valkeajärven taloon muuton jälkeen Koivumäen pitoa jatkoi Hermannin sisko Miina miehensä Simo Iisakinpoijan kanssa. Simo isännöi alkuun Valkeajärven taloa, mutta talonvaihdon jälkeen muutti Koivumäkeen vuonna 1885.Simon kuoltua Miina avioitui Raiskin talon pojan Matti Aaponpojan kanssa. Miinan kaikki lapset syntyivät Koivumäkeen. Kun Miinan ja Simon vanhin poika Otni Isak alkoi vaatia perintöosuuttaan Koivumäkeen, jouduttiin tila myymään.

Noin 1910-1912

Koivumäki myytiin osakeyhtiö W. Rosenlewille. Miina ja hänen Eemeli-veljensä puolisoineen huolehtivat kuitenkin tilan hoidosta myös tuona aikana.

  • Osakeyhtiö W. Rosenlew ja Aktie bolag

1912 – 1963

Miinan Eemeli-veli hankki vaimonsa Iina Vilhelmiina Flinkin kanssa tilan takaisin Koivumäen sukuun vuonna 1912. Iina oli Keuruun Suolahden kauppiaan tytär. Perheen kaksi nuorinta lasta syntyivät Keuruun Suolahden Soidinmäkeen ja nuorin Koivumäkeen. Eemeli oli liikemies, joka harjoitti kauppaa, oli osakkaana tervatehtaassa jne. Eemelin ja Iidan jälkeen tilan pitoa jatkoi heidän vanhin poikansa Eelis Ida-vaimonsa (os. Töysä) kanssa. Eelis kuoli viljankuivaajan palossa vuonna 1968. Pariskunta oli lapseton.

-

1963 -

Idan kuoleman jälkeen Eelis möi Koivumäen vaimonsa veljen Iines-tyttärelle ja tämän puolisolle Eero Välimäelle. Näiden jälkeen tilan pitoa on jatkanut heidän poikansa Jukka Päivi-vaimonsa kanssa.

  • Eero Väliaho, 1934 -
  • Iines Väliaho (os. Töysä) 1938 -

-

  • Jukka Väliaho, 1961-
  • Päivi Väliaho

Jos haluat täydentää tämän talonhaltijaluettelon tietoja, liity projektiin. Jos haluat keskustella aiheesta, aloita projektikeskustelu.

Lähteet

SSHY: Pihlajaveden, Keuruun ja Ähtärin kirkonkirjat

Digitaaliarkisto: Vaasan läänin henkikirjat

Niinimäki, Reino: Lankkuan suku II. Tietoja Lankkuan suvusta. Otava, 1997.

Rajala, Pekka: Valkeajärven kyläkijra. Asutuksen ja elämisen vaiheita vuoteen 1971. 2003.