Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Pihlajaveden Ryönänkosken talonhaltijat ja aiemmat torpparit

view all

Profiles

  • Maria Tuomaantytär Koskinen (1875 - 1906)
    Tuomaan ja Vilhelmiinan Matti-poika Maria vaimonsa kanssa jatkoi hetken aikaa 1896 - noin 1898 vanhempiensa jälkeen Ryönänkosken torpan hoitoa näiden muutettua viereiseen Valkeajärven kylään. Koskinen ...
  • Matti Tuomaanpoika Koskinen, Ryönänkoski (1867 - 1936)
    Tuomaan ja Vilhelmiinan Matti-poika Maria vaimonsa kanssa jatkoi hetken aikaa 1896 - noin 1898 vanhempiensa jälkeen Ryönänkosken torpan hoitoa näiden muutettua viereiseen Valkeajärven kylään. Koskinen ...
  • Liisa Wilhelmina Juhantytär Koskinen, Ryönänkoski (1842 - 1903)
    Liisa Vilhelmiina Juhontytär ja miehensä Tuomas Mikonpoika Koskinen. Tämä Alavudelta lähtöisin oleva pariskunta asui Ryönänkoskessa 16 vuotta, 1884 – 99 . Pariskunta avioitui vuonna 1864 ja he elivät a...
  • Tuomas Mikonpoika Koskinen, Ryönänkoski (1840 - 1906)
    Syntymä 1840. Stenkulla, Alavus noin 1880 – 96 Tuomas Mikonpoika Koskinen ja vaimonsa Liisa Vilhelmiina Juhontytär. Tämä Alavudelta lähtöisin oleva pariskunta asui Ryönänkoskessa 16 vuotta, noin 18...
  • Hedvig Kustaantytär Huutoniemi (1825 - 1910)
    Ryönänkosken ja Välimäen torpan emäntä Pihlajavedellä. Töysä Syntynyt / Kastettu 1.9.1825 4.9.1825 Kylä / Talo Huutoniemi Isä Torp. Gustav Ericss. Äiti Susanna Henr.d:r 25-30 Lapsi...

Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!

Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä.

Kömin (nro 7) Kalliojärven ja Valkeajärven torpat perustettiin 1780-luvun paikkeilla. 1830-luvun lopulla taloon kuului Kivimäen ja Valkeajärven torpat. Kömin Ryönänkosken torppa mainitaan ensi kertaa vuoden 1842 kirkonkirjoissa. Valkeajärven torppa oli tuolloin edelleen Kömin hallinnassa, mutta Kivimäki oli siirtynyt Koivumäen omistukseen. 1850-luvulla torppa siirtyi Valkeajärven uudistilan alaisuuteen. Ryönänkoski oli asuttu torpparikauden loppuun saakka ja se on edelleen olemassa.

1847 – 51

Ryönänkosken ensimmäiset asukkaat olivat Juho Simonpoika ja Maria Heikintytär. He muuttivat paikalle vuonna 1847 lähellä sijaitsevasta Lehtomäen Suojärven torpasta, jossa olivat asuneet vuodesta 1830 lähtien. Tätä ennen perhe asui Marian vanhempien luona Valkeajärven torpassa. Juhon ja Marian Samuel-poika jatkoi Suojärven torpparina vanhempien muutettua Ryönänkoskelle. Pariskunta toimi Ryönänkosken torppareina 17.2.1851 saakka, jolloin he muuttivat ruotuvaivaisina Aittolammen torppaan Aapo-poikansa luokse. Aittolampi sijaitsi todennäköisesti Martinjärven rannalla Ryönänkoskesta vähän matkaa etelään.

  • Juho Simonpoika, s. 6.4.1779 Keuruu, Simon Haukkaniemen torppa, k 20.6.1854 Pihlajavesi, Kömin Aittolammen torppa
  • Maria Heikintytär, s. 20.7.1788 Pihlajavesi, Kömin Valkeajärven torppa, k. 30.6.1867 Pihlajavesi, Kömin Aittolammen torppa

1851 - 54

Juhon ja Marian jälkeen Ryönänkosken torppareina toimi Juho Kustaa Esanpoika ja Maria Salomonintytär. Juho Kustaa oli talonpoika Alavuden Sulkavankylältä ja Maria talontytär Töysän Sorilasta. Nuoripari muutti Pihlajavedelle Töystästä vuonna 1849 Marian kotitalosta. Juho Kustaa työskenteli alkuun renkinä Lamminmäen talossa, josta he muuttivat vuonna 1851 torppareiksi Ryönänkoskelle. Kolme vuotta myöhemmin 2.12.1854 Juho Kustaa ja Maria muuttivat perheineen Ähtäriin ja sieltä edelleen Töysään Eteläahon torppaan.

1854 - 58

Ryönänkosken kolmas torpparipariskunta oli Kustaa Kustaanpoika ja Liisa Erkintytär. He tulivat Pihlajavedelle Alavuden kirkonkylän Särkelän torpasta, jossa Kustaan isä toimi torpparina. Liisa oli Alavuuden Mannisen talon tytär. Kustaa kuoli keuhkokuumeeseen 29-vuotiaana Ryönänkoskella asuessaan. Liisa jäi asumaan Ryönäkoskelle miehensä kuoleman jälkeen.

  • Kustaa Kustaanpoika (1854-58), s. 4.6.1828 Alavus, kirkonkylä, k. 21.2.1858 Pihlajavesi, Valkeajärven Ryönänkosken torppa
  • Liisa Erkintytär, s. 27.1.1825 Alavus, Manninen, k. 5.11.1862 Pihlajavesi, Valkeajärven Ryönänkosken torppa

1859 - 63

Pari vuotta Kustaan kuoleman jälkeen Liisa avioitui keuruulaisen Heikki Heikinpojan kanssa (13.11.1859). Heikki oli tuolloin vain 21-vuotias. Pariskunta jatkoi Ryönänkosken torpan pitoa aina Liisan hukkumiskuolemaan saakka. Liisan kuoltua Heikki muutti takaisin Keuruulle pienen tyttärensä kanssa. Kustaan ja Liisan tytöt muuttivat lähitaloihin.

1863 – 68

Erkki Joosepinpoika ja Hedvig Kustaantytär olivat Ryönänkosken viidennet torpparit. He olivat kumpikin lähtöisin Töysästä, Erkki Kuivilasta ja Hedvig Huutoniemestä. Ryönänkoskeen pariskunta muutti vuonna 1863 Ähtärin Mandilosta. Ryönänkoskesta perhe muutti läheiseen Kömin Välimäen torppaan vuonna 1868 ja sieltä Ähtäriin 13.2.1869. Erkki ja Hedvig kuitenkin palasivat pian takaisin Pihlajavedelle ja asuivat vuodet 1871-75 Kömin Kivimäen torpassa ja siitä eteenpäin jälleen Kömin Välimäen torpassa.

1871 – noin 1880

Erkin ja Hedvigin jälkeen Ryönänkoskea ryhtyivät hoitamaan Juho Tuomaanpoika ja Sofia Eliaantytär. Myös he olivat syntyjään Alavudelta. Juho oli Röyskön Kujalan torpan poika ja Sofia Pukkilan talontytär. Sofialla oli avioton Henrik-poika mennessään naimisiin Juhon kanssa vuonna 1867. Neljä vuotta avioitumisensa jälkeen vuonna 1871 pariskunta muutti Ryönänkoskelle. Ei ole tietoa mihin päin Pihlajavettä perhe muutti Ryönänkoskelta vuoden 1880 paikkeilla. Juhon kuollessa neljä vuotta myöhemmin Sofialle jäi kuusi pientä lasta elätettäväkseen.

noin 1880 – 96

Aiempia pidempiaikaisempi torppari Ryönänkoskella oli Tuomas Mikonpoika Koskinen vaimonsa Liisa Vilhelmiina Juhontyttären kanssa. Tämä Alavudelta lähtöisin oleva pariskunta asui Ryönänkoskessa 16 vuotta. Pariskunta avioitui vuonna 1864 ja he elivät alkuun Alavuden Nästen Suomulan torpassa yhdessä Tuomaksen vanhempien kanssa. Vuonna 1880 he muuttivat Ryönänkoskelle.

1896 - noin 1898

Tuomaan ja Vilhelmiinan Matti-poika Maria vaimonsa kanssa jatkoi hetken aikaa vanhempiensa jälkeen Ryönänkosken torpan hoitoa näiden muutettua viereiseen Valkeajärven kylään. Koskinen nimi juontaa juurensa tältä ajalta. Maria muutti 21-vuotiaana Matin luo Ryönänkoskeen, jonne perheen esikoinen syntyi. Myös Matti ja Maria muuttivat Valkeajärvelle.

noin 1898 – noin 1930

Ryönänkosken viimeisin ja pitkäaikaisin torpparipariskunta oli Kalle Aino Matinpoika ja hänen vaimonsa Anna Loviisantytär. Kalle oli lähellä sijaitsevan Isokömin Tuliniemen torpan poika. Anna syntyi Keuruun Liesjärven Kutinlahdessa. Heidän kaikki lapsensa syntyivät Ryönänkoskella. Ryönänkoski tuli perheen omistukseen 1920-luvulla torpparikauden päätyttyä, mutta he joutuivat myymään tilan myöhemmin ja muuttivat Kallen syntymäkotiin Tuliniemeen Matti Tuliniemen luo. Kun Tuliniemi myytiin, muuttivat Kalle ja Anna Valkeajärven verkatehtaan tiloihin.

Jos haluat täydentää Ryönänkosken talon tai aiemman torpan tietoja, liity mukaan projektiin.

Lähteet:

  • SSHY: Alavuden, Keuruun, Pihlajaveden, Soinin ja Töysän kirkonkirjat
  • Digihakemisto: Vaasan läänin henkikirjat