Follow
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!
Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihlajavedelle matkaa torpan paikalta on noin 15 km.
1860-1862
Tuliniemen ensimmäiset torpparit olivat Jaakko Kallenpoika ja Heta Justiina Erkintytär. Jaakko oli Alavuden Ansioniemen talon poika ja Heta Justiina Alavuden Jääskän talon tytär. Alkuun pariskunta asui Ansioniemen torpassa, josta muuttivat ensin Keuruulle ja sitten Pihlajavedelle. Asuivat torpparikautensa jälkeen Tuliniemessä irtolaisina vuodet 1862-1866 aina Hetan kuolemaan saakka. Ei ole tietoa mihin Jaakko tämän jälkeen muutti.
Jaakko Kallenpoika s. 23.4.1824 Alavus, Ansioniemi
Heta Justiina s. 20.3.1817 Alavus, Jääskä; k. 10.8.1866 Pihlajavesi, Isokömin Tuliniemen torppa
1862-1868
Jaakon ja Heta Justiinan jälkeen Tuliniemen torpparina toimi Aapraham Hermanni Aaprahaminpoika vaimonsa Vilhelmiina Jaakontyttären kanssa. Aapraham Hermanni oli lähtöisin Isokyrön Tuuralan Tuurasta ja Vilhelmiina Pihlajaveden Sällinlahden Lamminmäen talosta. Myöhemmin Vilhelmiinan perhe muutti Lamminmäen Ranta-ahon torppaan. Aapraham Hermanni asui isänsä kuoleman jälkeen Ala-Tuuran Hietalan torpassa äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Hän avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1848 keuruulaisen Maria Matintytär Hietalan kanssa (s. 9.4.1823). Pariskunta asui Tuurassa ainakin vuoteen 1857 saakka. Tarkempaa tietoa pariskunnan elämästä ei tämän jälkeen ole. Aapraham Hermanni muutti vuonna 1862 Pihlajavedelle eronneena miehenä. Hän toimi vuoden verran Tuliniemen torpparina ennen kuin avioitui Vilhelmiinan kanssa vuonna 1863. Vilhelmiina työskenteli tuohon aikaan piikana Kömin talossa. Pariskunta muutti lapsineen Keuruulle vuonna 1868.
Aapraham Hermanni Aaprahaminpoika s. 9.7.1827 Isokyrö, Tuuralan Tuura
Vilhelmiina Jaakontytär s. 26.8.1835 Pihlajavesi, Sällinlahden Lamminmäki
1872-76
Aapraham Hermannin ja Vilhelmiinan jälkeen Tuliniemi oli nelisen vuotta asumaton. Vuonna 1872 torppaan muutti Ville Aaprahaminpoika vaimonsa Regina Vilhelmiina Erkintyttären kanssa. Ville oli Pihlajaveden Sompin Kolehman talon poika ja Regina Keuruun Liesjärven Ranta-ahon talon tytär. Regina avioitui ensimmäisen kerran kellonsoittajan pojan Karl Ferdinand Gumerin (1832-1855) kanssa. Pian esikoisen syntymän jälkeen Karl Ferdinand kuoli. Naimisiin mennessään vuonna 1859 Ville työskenteli renkinä Isokömillä ja Regina piikana Kömin Sillantaustalla. Alkuun pariskunta asui Isokömillä ja sen jälkeen Sompin Mäenpäällä. Vuonna 1860 he muuttivat Reginan kotitaloon Keuruulle Liesjärven Ranta-ahoon. Vuonna 1871 he palasivat takaisin Pihlajavedelle. Pariskunta asui Tulimäellä vuodet 1872-76, jonka jälkeen he siirtyivät torppareiksi Maso-joen toisella puolella sijaitsevaan Kolehman Jokiahon torppaan. Pariskunta asui Jokiahossa kuolemaansa saakka. Ville kuoli 93-vuotiaana hukkumalla Suojärveen, saatuaan sitä ennen sairauskohtauksen.
Ville Aaponpoika Jokiaho s. 5.4.1837 Pihlajavesi, Sompin Könttäri eli Kolehma; k. 27.9.1926 Pihlajavesi, Jokiaho
Regina Vilhelmiina Erkintytär Jokiaho (os. Ranta-aho) s. 7.6.1834 Töysä, Mutkan Ryssyn torppa (Keuruun Liesjärven Ranta-ahon talontytär); k. 28.8.1907 Pihlajavesi, Jokiaho
1877 – noin 1940
Tuliniemen neljännet ja viimeisimmät torpparit olivat Matti Iisakinpoika ja Liisa Tuomaantytär. Alavuden Pahajoelta lähtöisin olevan Matin isä oli läheisen Valkeajärven talon ensimmäinen isäntä. Liisa muutti lapsena vanhempiensa kanssa Töysän Housusta Pihlajaveden Lehtomäen Vähäverkkomäen torppaan. Matti ja Liisa muuttivat Tuliniemeen heti avioitumisensa jälkeen. Liisa oli tuolloin vasta 16-vuotias. Pariskunta asui Tuliniemen talossa kuolemaansa saakka, jonka jälkeen tila myytiin. Matin Kalle-veli muutti vaimonsa ja Aili-tyttärensä kanssa Tuliniemeen läheisestä Ryönänkosken talosta 1930-luvun vaiheilla. Talvisodan jälkeen Tuliniemessä tiedetään asuneen Karjalan evakoita.
Matti Iisakinpoika Tuliniemi s. 23.8.1849 Alavus, Pahajoen Pukkila (Pihlajaveden Valkeajärven talon poika); k. 12.3.1934 Pihlajavesi, Tuliniemi
Liisa Tuomaantytär Tuliniemi (os. Vähä-verkkomäki) s. 14.4.1860 Töysä, Paavola (Pihlajaveden Lehtomäen Vähäverkkomäen torpan tytär); k. 23.8.1939 Pihlajavesi, Tuliniemi
Jos haluat täydentää Tuliniemen tietoja, liity projektiin.
Lähteet
SSHY: Alavuksen, Isokyrön, Keuruun, Pihlajaveden ja Töysän kirkonkirjat
Digihakemisto: Vaasan läänin henkikirjat
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä!
Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihlajavedelle matkaa torpan paikalta on noin 15 km.
1860-1862
Tuliniemen ensimmäiset torpparit olivat Jaakko Kallenpoika ja Heta Justiina Erkintytär. Jaakko oli Alavuden Ansioniemen talon poika ja Heta Justiina Alavuden Jääskän talon tytär. Alkuun pariskunta asui Ansioniemen torpassa, josta muuttivat ensin Keuruulle ja sitten Pihlajavedelle. Asuivat torpparikautensa jälkeen Tuliniemessä irtolaisina vuodet 1862-1866 aina Hetan kuolemaan saakka. Ei ole tietoa mihin Jaakko tämän jälkeen muutti.
Jaakko Kallenpoika s. 23.4.1824 Alavus, Ansioniemi
Heta Justiina s. 20.3.1817 Alavus, Jääskä; k. 10.8.1866 Pihlajavesi, Isokömin Tuliniemen torppa
1862-1868
Jaakon ja Heta Justiinan jälkeen Tuliniemen torpparina toimi Aapraham Hermanni Aaprahaminpoika vaimonsa Vilhelmiina Jaakontyttären kanssa. Aapraham Hermanni oli lähtöisin Isokyrön Tuuralan Tuurasta ja Vilhelmiina Pihlajaveden Sällinlahden Lamminmäen talosta. Myöhemmin Vilhelmiinan perhe muutti Lamminmäen Ranta-ahon torppaan. Aapraham Hermanni asui isänsä kuoleman jälkeen Ala-Tuuran Hietalan torpassa äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Hän avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1848 keuruulaisen Maria Matintytär Hietalan kanssa (s. 9.4.1823). Pariskunta asui Tuurassa ainakin vuoteen 1857 saakka. Tarkempaa tietoa pariskunnan elämästä ei tämän jälkeen ole. Aapraham Hermanni muutti vuonna 1862 Pihlajavedelle eronneena miehenä. Hän toimi vuoden verran Tuliniemen torpparina ennen kuin avioitui Vilhelmiinan kanssa vuonna 1863. Vilhelmiina työskenteli tuohon aikaan piikana Kömin talossa. Pariskunta muutti lapsineen Keuruulle vuonna 1868.
Aapraham Hermanni Aaprahaminpoika s. 9.7.1827 Isokyrö, Tuuralan Tuura
Vilhelmiina Jaakontytär s. 26.8.1835 Pihlajavesi, Sällinlahden Lamminmäki
1872-76
Aapraham Hermannin ja Vilhelmiinan jälkeen Tuliniemi oli nelisen vuotta asumaton. Vuonna 1872 torppaan muutti Ville Aaprahaminpoika vaimonsa Regina Vilhelmiina Erkintyttären kanssa. Ville oli Pihlajaveden Sompin Kolehman talon poika ja Regina Keuruun Liesjärven Ranta-ahon talon tytär. Regina avioitui ensimmäisen kerran kellonsoittajan pojan Karl Ferdinand Gumerin (1832-1855) kanssa. Pian esikoisen syntymän jälkeen Karl Ferdinand kuoli. Naimisiin mennessään vuonna 1859 Ville työskenteli renkinä Isokömillä ja Regina piikana Kömin Sillantaustalla. Alkuun pariskunta asui Isokömillä ja sen jälkeen Sompin Mäenpäällä. Vuonna 1860 he muuttivat Reginan kotitaloon Keuruulle Liesjärven Ranta-ahoon. Vuonna 1871 he palasivat takaisin Pihlajavedelle. Pariskunta asui Tulimäellä vuodet 1872-76, jonka jälkeen he siirtyivät torppareiksi Maso-joen toisella puolella sijaitsevaan Kolehman Jokiahon torppaan. Pariskunta asui Jokiahossa kuolemaansa saakka. Ville kuoli 93-vuotiaana hukkumalla Suojärveen, saatuaan sitä ennen sairauskohtauksen.
Ville Aaponpoika Jokiaho s. 5.4.1837 Pihlajavesi, Sompin Könttäri eli Kolehma; k. 27.9.1926 Pihlajavesi, Jokiaho
Regina Vilhelmiina Erkintytär Jokiaho (os. Ranta-aho) s. 7.6.1834 Töysä, Mutkan Ryssyn torppa (Keuruun Liesjärven Ranta-ahon talontytär); k. 28.8.1907 Pihlajavesi, Jokiaho
1877 – noin 1940
Tuliniemen neljännet ja viimeisimmät torpparit olivat Matti Iisakinpoika ja Liisa Tuomaantytär. Alavuden Pahajoelta lähtöisin olevan Matin isä oli läheisen Valkeajärven talon ensimmäinen isäntä. Liisa muutti lapsena vanhempiensa kanssa Töysän Housusta Pihlajaveden Lehtomäen Vähäverkkomäen torppaan. Matti ja Liisa muuttivat Tuliniemeen heti avioitumisensa jälkeen. Liisa oli tuolloin vasta 16-vuotias. Pariskunta asui Tuliniemen talossa kuolemaansa saakka, jonka jälkeen tila myytiin. Matin Kalle-veli muutti vaimonsa ja Aili-tyttärensä kanssa Tuliniemeen läheisestä Ryönänkosken talosta 1930-luvun vaiheilla. Talvisodan jälkeen Tuliniemessä tiedetään asuneen Karjalan evakoita.
Matti Iisakinpoika Tuliniemi s. 23.8.1849 Alavus, Pahajoen Pukkila (Pihlajaveden Valkeajärven talon poika); k. 12.3.1934 Pihlajavesi, Tuliniemi
Liisa Tuomaantytär Tuliniemi (os. Vähä-verkkomäki) s. 14.4.1860 Töysä, Paavola (Pihlajaveden Lehtomäen Vähäverkkomäen torpan tytär); k. 23.8.1939 Pihlajavesi, Tuliniemi
Jos haluat täydentää Tuliniemen tietoja, liity projektiin.
Lähteet
SSHY: Alavuksen, Isokyrön, Keuruun, Pihlajaveden ja Töysän kirkonkirjat
Digihakemisto: Vaasan läänin henkikirjat