Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki

Suomesta on lähdetty siirtolaisiksi eri puolille maailmaa, Amerikkaan, Ruotsiin, Norjaan, Venäjälle ja Neuvostoliittoon sekä muihin kaukaisiin maihin.

Voit lisätä projektiin Lumijoelta lähteneet siirtolaiset ja myös ne, jotka ovat myöhemmin jostain syystä palanneet takaisin.

Arkisto
Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902.

Näihin kaivataan tietoja ja profiilia:

Kuollut Amerikassa
Matti Lassila, Lumijoella, O. L., hukkunut Superior järveen;
Amerikan sanomat1900 15.02.1900 no 7 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2831412?term=...

Kuollut Amerikassa
Frans Oskar Andersson.
synt. Högnäsistä, Alavetelistä, joka loukkaantui Mikadon Mainista ulos tultuaan Canadassa 3 päimä marraSk. 1899 ja kuoli 18 p. joulukuuta Port Arthurin sairaalassa Canadassa 31 vuoden, 7 kuuu ja 3 päivän vanhana. Häntä kaipaamaan jäin minä ja kolme lasta, 2 poikaa ja tyttö, joista vanhempi poika on 8, nuorempi 6 ja tyttö 3 vuotias, sekä vainajan veli Port Arthurissa, viisi veljeä, kaksi sisarta, isä ja äiti Suomessa ja lukuisa joukko sukulaisia ja tuttavia täällä ja Suomessa.
Priita Eliisabet Anderson. o. s. Räppälä (onko oikea Näppälä) , synt. Lumijoelta, O.L.
Amerikan sanomat1900 08.02.1900 no 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2831395?term=...

Kyselyjä ja kaipaamisia.
Aappo Matinpoika Kaakin Oulun Salosta, Astoria, Ore., Pekka Mikkola Lumijoki kysyy häntä. Matti Kustanpoika Lauria kysyy isänsä Kustu Lauri Lumijoella. Termeisct! Kaimataan sinua ja muiste' taan murheella, maikka sinä et muista meitä. John Juhonpoika Rahtula (Nash- Mauk. Minn., Box 263), sinua kysyy sisaresi Reetu Rahtula ja manhemvasi Lumijoella. I. Rahtula lienee mennyt lohikalastuksille.
Amerikan Suometar190826.08.1908 no 35 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2773172?term=Lu...

Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin

Ensimmäiset Amerikkaan muuttaneet suomalaiset kuuluivat ruotsalaisiin retkikuntiin, jotka jo 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla perustivat "Uuden Ruotsin" siirtokunnan Delaware-joen varrelle, nykyään saman nimisessä osavaltiossa. Yhteensä sinne muutti 500-600 suomalaista pääasiassa Ruotsin ja Norjan metsäseuduilta. Näiden jälkeläisiä oli pennsylvanialainen John Morton (1725-1777), joka oli yksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista vuonna 1776. Hänen isänisänsä Mårten Mårtensson, joka Värmlannista muutti Amerikkaan, oli joidenkin lähteiden mukaan syntynyt Suomessa. Seuraavat Yhdysvaltoihin tulleet suomalaiset olivat lähinnä merimiehiä ja kullankaivajia.

Varsinaisen siirtolaisuuden Amerikkaan katsotaan alkaneen vuonna 1864, jolloin neljä siirtolaisryhmää, jotka olivat muuttaneet Norjan kautta, asettui asumaan pääasiassa Minnesotaan. Pian tämän jälkeen saapuivat ensimmäiset siirtolaiset Michiganin kaivosalueille. Tässä osavaltiossa on eniten suomalaisten jälkeläisiä. Jo 1870-luvulla oli kysymys massamuutosta. Yhdysvaltoihin asettuneet suomalaiset houkuttelivat luoksensa yhä enemmän väkeä aikaisemmilta kotiseuduiltaan, saman aikaisesti kun kaivosyhtiöiden ja varustamoiden agentit suostuttelivat ennen kaikkea nuoria miehiä ja naisia muuttamaan uuteen maahan.

Suurinta siirtolaisuus oli vuosina 1899-1913, jolloin enimmillään tuli yli 20.000 siirtolaista vuodessa. Siirtolaisuus väheni vuoden 1923 jälkeen, kun Yhdysvaltain viranomaiset alkoivat säännellä maahanmuuttoa. Euroopasta muutti noin 40 miljoonaa ihmistä Pohjois-Amerikkaan. Tähän nähden suomalaissiirtolaisuus oli mitätöntä:

Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin vuosina 1821-1929 oli 350.000 (henkilöiden lukumäärä)
(Kero 1996, s. 55)

Suomalaisten siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi Pohjois-Suomesta ja levisi sieltä etelään. Vuosien 1870-1914 aikana oli maastamuutto suurimmillaan (65,9 % koko määrästä), ja jakson muuttajista kokonaista 52 % oli Pohjanmaalta. Muita huomattavia maastamuuttoalueita olivat Lappi, Oulun läänin länsiosa ja Ahvenanmaa.
(Kero 1996, s. 59)

Suurin osa siirtolaisista asettui asumaan kapealle alueelle aivan Kanadan rajan eteläpuolelle. Ensimmäisiä asuinalueita olivat New Yorkin ja Massachusettsin osavaltiot itärannikolla sekä Suurten Järvien luona olevat osavaltiot Michigan ja Minnesota. Vähitellen asutus levisi länteen Montanaan, Kaliforniaan, Oregoniin ja Washingtoniin. Suomalaisista tuskin ketkään asettuivat etelävaltioihin.

Siirtolaiset valitsivat asuinpaikkansa usein aikaisemman ammattinsa mukaan. Suuri osa siirtolaisista hakeutui uudessa kotimaassaan tiettyihin ammatteihin, koska niissä työvoiman tarve oli suuri. Suomalaiset hakeutuivat 1800-luvun alussa itärannikon kaupunkeihin. Räätälit ja myös muut käsityöläiset työskentelivät New Yorkissa, Bostonissa (Massachusetts), Clevelandissa (Ohio) ja Chicagossa (Illinois). Merimiehistä tuli 1860- ja 1870-luvuilla usein rakennustyöläisiä satamakaupunkeihin, kun taas sadoittain työläisiä päätyi Mainen kivilouhimoihin. Suomalaisperäiset metsätyöläiset olivat yleisiä pohjoisissa osavaltioissa, ja Fitchburg (Massachusetts), Detroit (Michigan) sekä Chicago (Illinois) tarjosivat työtä teollisuustyöntekijöille. Osasta tuli kalastajia Washingtonin ja Oregonin osavaltioissa, suomenruotsalaisista lähinnä Washingtonissa. Kaivosteollisuus oli suurimpia työnantajia; kuparikaivospaikkakuntia olivat Calumet, Hancock, Marquette, Ishpeming, Negaunee ja Ironwood Michiganissa, Etelä-Dakotassa oli kulta- ja hopeakaivoksia ja Montanassa ja Wyomingissa hiilikaivoksia. Kaliforniassa suomalaisia työskenteli kultakentillä tai hedelmäviljelyksillä. Naisille oli tarjolla varakkaiden perheiden kotiapulaisen paikkoja sekä työtä mm. tekstiiliteollisuudessa.

Yleisesti sanottiin, että Amerikka oli paratiisi naiselle, mutta helvetti miehelle ja hevoselle. Vähitellen useista raskaissa metsä- ja kaivostöissä olleista tuli maanviljelijöitä keskilänteen. Vuonna 1920 sai noin 25 % suomalaisista toimeentulonsa maataloudesta. He omistivat silloin noin 15.000 tilaa, joista noin 75 % oli Minnesotassa, Michiganissa ja Wisconsinissa ja noin 17 % Tyynen Valtameren rannikolla. Saksalaisten (140.000), ruotsalaisten (60.000) ja norjalaisten (50.000) tilojen määrään verrattuna oli suomalaisia tiloja varsin vähän.

Suomesta muutti vuosina 1860-1940 noin 400 000 suomalaista Yhdysvaltoihin. Michiganissa luonto ja ympäristö muistuttivat suomalaisia kotikontuja ja alueella tarvittiin runsaat määrät koviin olosuhteisiin tottuneita metsä- ja maataloustyöläisiä. Myös kaivosteollisuus kukoisti ja kullankaivuukin houkutteli suomalaisia tuon ajan pohjoisiin osavaltioihin. Leveämmän leivän ohella Venäjän sortotoimet ja asevelvollisuuslaki olivat Suomesta pois työntäviä voimia.

Finlandia-yliopisto perustettiin vuonna 1896 Suomi Collegena ja Teologisena Seminaarina suomalaisten maahanmuuttajien toimesta, jotka halusivat kouluttaa lapsiaan kehittyvässä amerikkalaisyhteiskunnassa paremmin pärjääviksi. Pelkona oli myös suomaisseurakuntien toiminnan tyrehtyminen pappien puutteessa, ja siksi haluttiin pitää huolta pappiskoulutuksesta, kertoo Finlandian 125-vuotisjuhlasivu.

Juhlasivuston mukaan vaatimattomista oloista tulevien opiskelijoiden ravinnon saantia avitettiin alkuvuosina pitämällä yliopistolla omaa lehmää tuoretta maitoa ja voita varten. Paikallisia maanviljelijöitä pyydettiin myös lahjoittamaan lehmälle rehua ja opiskelijoille maatilojen tuotteita ruuaksi.

Sivustolla kerrotaan myös, että vuonna 1895 Hancockiin saapunut pastori ja yksi yliopiston ensimmäisistä opettajista, Jooseppi Riippa, olisi säveltäntänyt usein kansansävelmäksi merkityn Kotimaani ompi Suomi -laulun. Alkuperää selvitettiin Suomi-Seuran Suomen silta lehdessä vuonna 1983.

Michiganissa ja muissa pohjoisissa osavaltoissa asuu edelleen paljon suomalaissiirtolaisten amerikkalaistuneita jälkeläisiä, joista osa on hyvin kiinnostuneita suomalaisjuuristaan. Tätä kuvaa muun muassa se, että amerikansuomalaisten osallistuminen jokakesäiseen Finnfest-tapatumaan jatkuu yhä vilkkaana. Tulevana kesänä Finnfestit järjestetään Minnesotan Duluthissa.
Yli satavuotiaan viimeisen suomalaissiirtolaisten perustaman korkeakoulun taival USA:ssa päättyy https://yle.fi/a/74-20020944
Amerikansuomalaiset https://ulkosuomalaiset.net/2020/04/04/amerikansuomalaiset/
Amerikansuomalaiset https://fi.wikipedia.org/wiki/Amerikansuomalaiset

• Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituutti
  
  

*Arkistojen Portti Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille

Lumijoen projektit

• Paikkakunta Lumijoki Paikkakunta Lumijoki
• Lumijoki, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Lumijoki, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat
• Lumijoki, vanhat hautamuistomerkit Lumijoki, vanhat hautamuistomerkit
• Lumijokiset, jotka vaikuttaneet sodissa 1800 - 1900 luvuilla Lumijokiset, jotka vaikuttaneet sodissa 1800 - 1900 luvuilla
• Lumijokiset ammatinharjoittajat Lumijokiset ammatinharjoittajat
• Lumijoki, koululaitos, opettajat, oppilaat Lumijoki, koululaitos. opettajat, oppilaat
• Lumijoki, merkkihenkilöt Lumijoki, merkkihenkilöt
• Lumijoki, kaupat, kauppiaat Lumijoki, kaupat, kauppiaat
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja
• Lumijoen itsenäisten tilojen Talonhaltijaluettelo 1548 - 1939
• Talonhaltijaluettelon on laatinut Markku O. Kuorilehto. Talonhaltijaluettelon syntymisessä ovat avustaneet Keijo Kaukko, Timo Sarkkinen ja Reijo Savola. Talonhaltijaluettelo kirjassa: Lumijoki vuosisatojen saatossa. ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
  • Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, Kirkonkylä - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Kirkonkylä - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, keräyslista 1919 - 1919, adressi Mannerheimille Lumijoki, keräyslista 1919 - 1919, adressi Mannerheimille
• Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki
• Lumijoki syntyneet 1902-1917 Lumijoki syntyneet 1902-1917
• Lumijoki kuolleet 1902-1963 Lumijoki kuolleet 1902-1963
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (1) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (1) Projekti on tiedoiltaan valmis.
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (2) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (2) Projekti on tiedoiltaan valmis.
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (3) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (3
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (4) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (4)
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (5) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (5
• Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/siirtolaisuus...

Löytyykö nämä kaikki Amerikkaan lähteneiden profiilit? Kirjoitusvirheitä on tekstissä (konekäännös) josta osan korjasin ja muutama jäi korjaamatta. Laitan nimistä vielä erikseen lehtileikkestä kuvan niin näkee nimet oikein. Osa lehtileikkeen jutusta:
"Rukoushuoneella pienen joen takana pidimme kokonksen, jossa myös kappalainen Borg puhui. Kansaa oli huone täynnä. Pappilassa wanha suntio, joka oli aikanaan ollut - edustajanakin valtiopäivillä — Tuomikoski muistaakseni — antoi arkvokkaita tietoja Amerikaan menneistä, jotka hän useimmat personallisesti muisti. Mainitsenpa tässä lähteneitten sukunimiä tilattomia: Aho, Alaklaawu, Bildo, Bäkkilä, Elsilä, Eskuri, Granlund (asumat- Calumetissa) Grip, Hauru. Heiskari, Hirvelä, Hyväri (asuu Cent. Heightsissa), Junkkari, Karppinen, littila, Haurala, Kiiskilä Kilpeläinen, Kokko, Kylmänen (Viipurin asemapäällikkö, jonka punaset hirrvittävällä tavalla surmasivat), Käkelä, Lampela, Lastumäki (jättänyt vaimonsa), Lehtola, Lämsä, Maijala, Matinlauri, Mällinen, Niemelä, Paakkonen, Sohlo. Tihinen. Tuorila, Vesala, Toppila, Väg ja tilallisia: Ruotsinoja, Ojanperä, Patttnen. Keihäs y. m., kaikkiaan 244 tilallista, 11 tilatonta, eli 255 yhteensä, joka tekee koko asukasmäärästä 3693 kaikkiaan 6,6 pros. Täältähän lähti m. m. Matti Creus, joka tapaturmaisesti kuoli Wolwerincssa. Hän oli ensimäinen pariskunta, jonka vihin Amerikassa. Eräs neiti E. Korhonen tiedusteli Calumetissa asumaa enoaan Johan Liikasta, yli 60 wuotias; lieneekö elossa? Lumijoella ei ollut rowasti Hiltula kotona, mutta hänen kotimäkensä annisti kirkonkirjoja tutkiessa. Kirkossa, suuri komea kiwikirkko, oli wähän mäkeä ankaran sateen ja arkiillan takia. Neiti Hirtvelä — Jronmoodissa asuman maloknkvaaja Hirmelän sisar — oli urkurina. Kestikietvarin mäki kahmitti minua ja puhuimat suurella rakkaudella Amerikan oloista. He olirnat olleet Ncrn Dark Mllsissä, mutta sitten oli tub lut se moittamaton isänmaan ja kotiseudun ikämä joka ajoi tänne Lumijoelle. Takaisinkin kyllä mies menisi, mutta rnaimo ei tahdo enää lapsijoukon kanssa mattaan lähteä. Lumijoelta on Amerikaan lähtenyt 309 henkeä, 224 tilattomia, 85 tilallisia. Sieltä oli seuraarnanlaisia sukunimiä: Rautio, Helli, Soini, Huhta, Soronen, Maijala, Malo, Antti Friman (asui aikanaan Volmerinessa), Granlund, Grekilä, Greus, Hemmilä, Kaakinen, Ala- Lauri, Jussila, Paavola, Lankinen, Jamius, Kamula, Kauppi, Lahdenperä, Maunu, Oikarinen, Perälä, Pernu, Petäjä, Rautio, Räinä, Sallinen, Sipola, Sutela, Taavettila, Takalo, Tuohine, Ukura, Väisänen, Äijälö y. m. (Jatk.)
Amerikan Suometar 1921 06.10.1921 no 116 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2779564?term=Lu...

Projekti perustettu 14.10.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.