Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki

view all

Profiles

  • Frank Kamula (bef.1900 - d.)
    Täten saan surulla ilmoittaa ANTTI KAMULA, sairastottuaan 8 vuorokautta kruhkokuunirtta kuoli 2 p. helmikuuta 1919 Miamissa, Arlz. Vainaja oli .syntynyt O. 1. Limingan pitäjässä, Lumijoen kylassä. Oli...
  • Kaarlo Grekelä (bef.1900 - d.)
    Onko samaa sukua Suomessa oleva Juho Jaakonpoika Grekelä Juho Jaakonpoika Grekelä Amerikkaan menneet Jaakko ja Kaarlo Grekelä? Jacob Grekelä ja Kaarlo Grekelä HALUTAAN TIETOJA (lehti-ilmoitus ulkoma...
  • Jacob Grekelä (bef.1900 - d.)
    Onko samaa sukua Suomessa oleva Juho Jaakonpoika Grekelä Juho Jaakonpoika Grekelä Amerikkaan menneet Jaakko ja Kaarlo Grekelä? Jacob Grekelä ja Kaarlo Grekelä HALUTAAN TIETOJA (lehtiilmoitus ulkomai...
  • Matti Kallio (1901 - 1918)
    Tulen saamme sukulaisille ja tuttaville suruna ilmoittaa, että poikamme MATTI KALLIO tapaturmaisestl joutui ennenaikaisen kuoleman uhriksi. Vainaja oli syntynyt Lumijoella, Limingan -pitäjssä, Oulun lä...
  • Isak Lehto, Kyrö (deceased)
    Paikkakunnalta ja ympäristöllä. Mrs. Sofia Lehto kuoli 23 p. tätä kuuta sairastettuaan pitemmän ajan Halwanstautia. Wainaja oli syntynyt Lumijoella ja oli kuollessaan 73 wuoden Manha ja awioliitossa Ni...

Suomesta on lähdetty siirtolaisiksi eri puolille maailmaa, Amerikkaan, Ruotsiin, Norjaan, Venäjälle ja Neuvostoliittoon sekä muihin kaukaisiin maihin.

Voit lisätä projektiin Lumijoelta lähteneet siirtolaiset ja myös ne, jotka ovat myöhemmin jostain syystä palanneet takaisin.

Arkisto
Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902.

Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin

Ensimmäiset Amerikkaan muuttaneet suomalaiset kuuluivat ruotsalaisiin retkikuntiin, jotka jo 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla perustivat "Uuden Ruotsin" siirtokunnan Delaware-joen varrelle, nykyään saman nimisessä osavaltiossa. Yhteensä sinne muutti 500-600 suomalaista pääasiassa Ruotsin ja Norjan metsäseuduilta. Näiden jälkeläisiä oli pennsylvanialainen John Morton (1725-1777), joka oli yksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista vuonna 1776. Hänen isänisänsä Mårten Mårtensson, joka Värmlannista muutti Amerikkaan, oli joidenkin lähteiden mukaan syntynyt Suomessa. Seuraavat Yhdysvaltoihin tulleet suomalaiset olivat lähinnä merimiehiä ja kullankaivajia.

Varsinaisen siirtolaisuuden Amerikkaan katsotaan alkaneen vuonna 1864, jolloin neljä siirtolaisryhmää, jotka olivat muuttaneet Norjan kautta, asettui asumaan pääasiassa Minnesotaan. Pian tämän jälkeen saapuivat ensimmäiset siirtolaiset Michiganin kaivosalueille. Tässä osavaltiossa on eniten suomalaisten jälkeläisiä. Jo 1870-luvulla oli kysymys massamuutosta. Yhdysvaltoihin asettuneet suomalaiset houkuttelivat luoksensa yhä enemmän väkeä aikaisemmilta kotiseuduiltaan, saman aikaisesti kun kaivosyhtiöiden ja varustamoiden agentit suostuttelivat ennen kaikkea nuoria miehiä ja naisia muuttamaan uuteen maahan.

Suurinta siirtolaisuus oli vuosina 1899-1913, jolloin enimmillään tuli yli 20.000 siirtolaista vuodessa. Siirtolaisuus väheni vuoden 1923 jälkeen, kun Yhdysvaltain viranomaiset alkoivat säännellä maahanmuuttoa. Euroopasta muutti noin 40 miljoonaa ihmistä Pohjois-Amerikkaan. Tähän nähden suomalaissiirtolaisuus oli mitätöntä:

Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin vuosina 1821-1929 oli 350.000 (henkilöiden lukumäärä)
(Kero 1996, s. 55)

Suomalaisten siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi Pohjois-Suomesta ja levisi sieltä etelään. Vuosien 1870-1914 aikana oli maastamuutto suurimmillaan (65,9 % koko määrästä), ja jakson muuttajista kokonaista 52 % oli Pohjanmaalta. Muita huomattavia maastamuuttoalueita olivat Lappi, Oulun läänin länsiosa ja Ahvenanmaa.
(Kero 1996, s. 59)

Suurin osa siirtolaisista asettui asumaan kapealle alueelle aivan Kanadan rajan eteläpuolelle. Ensimmäisiä asuinalueita olivat New Yorkin ja Massachusettsin osavaltiot itärannikolla sekä Suurten Järvien luona olevat osavaltiot Michigan ja Minnesota. Vähitellen asutus levisi länteen Montanaan, Kaliforniaan, Oregoniin ja Washingtoniin. Suomalaisista tuskin ketkään asettuivat etelävaltioihin.

Siirtolaiset valitsivat asuinpaikkansa usein aikaisemman ammattinsa mukaan. Suuri osa siirtolaisista hakeutui uudessa kotimaassaan tiettyihin ammatteihin, koska niissä työvoiman tarve oli suuri. Suomalaiset hakeutuivat 1800-luvun alussa itärannikon kaupunkeihin. Räätälit ja myös muut käsityöläiset työskentelivät New Yorkissa, Bostonissa (Massachusetts), Clevelandissa (Ohio) ja Chicagossa (Illinois). Merimiehistä tuli 1860- ja 1870-luvuilla usein rakennustyöläisiä satamakaupunkeihin, kun taas sadoittain työläisiä päätyi Mainen kivilouhimoihin. Suomalaisperäiset metsätyöläiset olivat yleisiä pohjoisissa osavaltioissa, ja Fitchburg (Massachusetts), Detroit (Michigan) sekä Chicago (Illinois) tarjosivat työtä teollisuustyöntekijöille. Osasta tuli kalastajia Washingtonin ja Oregonin osavaltioissa, suomenruotsalaisista lähinnä Washingtonissa. Kaivosteollisuus oli suurimpia työnantajia; kuparikaivospaikkakuntia olivat Calumet, Hancock, Marquette, Ishpeming, Negaunee ja Ironwood Michiganissa, Etelä-Dakotassa oli kulta- ja hopeakaivoksia ja Montanassa ja Wyomingissa hiilikaivoksia. Kaliforniassa suomalaisia työskenteli kultakentillä tai hedelmäviljelyksillä. Naisille oli tarjolla varakkaiden perheiden kotiapulaisen paikkoja sekä työtä mm. tekstiiliteollisuudessa.

Yleisesti sanottiin, että Amerikka oli paratiisi naiselle, mutta helvetti miehelle ja hevoselle. Vähitellen useista raskaissa metsä- ja kaivostöissä olleista tuli maanviljelijöitä keskilänteen. Vuonna 1920 sai noin 25 % suomalaisista toimeentulonsa maataloudesta. He omistivat silloin noin 15.000 tilaa, joista noin 75 % oli Minnesotassa, Michiganissa ja Wisconsinissa ja noin 17 % Tyynen Valtameren rannikolla. Saksalaisten (140.000), ruotsalaisten (60.000) ja norjalaisten (50.000) tilojen määrään verrattuna oli suomalaisia tiloja varsin vähän.

Suomesta muutti vuosina 1860-1940 noin 400 000 suomalaista Yhdysvaltoihin. Michiganissa luonto ja ympäristö muistuttivat suomalaisia kotikontuja ja alueella tarvittiin runsaat määrät koviin olosuhteisiin tottuneita metsä- ja maataloustyöläisiä. Myös kaivosteollisuus kukoisti ja kullankaivuukin houkutteli suomalaisia tuon ajan pohjoisiin osavaltioihin. Leveämmän leivän ohella Venäjän sortotoimet ja asevelvollisuuslaki olivat Suomesta pois työntäviä voimia.

Finlandia-yliopisto perustettiin vuonna 1896 Suomi Collegena ja Teologisena Seminaarina suomalaisten maahanmuuttajien toimesta, jotka halusivat kouluttaa lapsiaan kehittyvässä amerikkalaisyhteiskunnassa paremmin pärjääviksi. Pelkona oli myös suomaisseurakuntien toiminnan tyrehtyminen pappien puutteessa, ja siksi haluttiin pitää huolta pappiskoulutuksesta, kertoo Finlandian 125-vuotisjuhlasivu.

Juhlasivuston mukaan vaatimattomista oloista tulevien opiskelijoiden ravinnon saantia avitettiin alkuvuosina pitämällä yliopistolla omaa lehmää tuoretta maitoa ja voita varten. Paikallisia maanviljelijöitä pyydettiin myös lahjoittamaan lehmälle rehua ja opiskelijoille maatilojen tuotteita ruuaksi.

Sivustolla kerrotaan myös, että vuonna 1895 Hancockiin saapunut pastori ja yksi yliopiston ensimmäisistä opettajista, Jooseppi Riippa, olisi säveltäntänyt usein kansansävelmäksi merkityn Kotimaani ompi Suomi -laulun. Alkuperää selvitettiin Suomi-Seuran Suomen silta lehdessä vuonna 1983.

Michiganissa ja muissa pohjoisissa osavaltoissa asuu edelleen paljon suomalaissiirtolaisten amerikkalaistuneita jälkeläisiä, joista osa on hyvin kiinnostuneita suomalaisjuuristaan. Tätä kuvaa muun muassa se, että amerikansuomalaisten osallistuminen jokakesäiseen Finnfest-tapatumaan jatkuu yhä vilkkaana. Tulevana kesänä Finnfestit järjestetään Minnesotan Duluthissa.
Yli satavuotiaan viimeisen suomalaissiirtolaisten perustaman korkeakoulun taival USA:ssa päättyy https://yle.fi/a/74-20020944
Amerikansuomalaiset https://ulkosuomalaiset.net/2020/04/04/amerikansuomalaiset/
Amerikansuomalaiset https://fi.wikipedia.org/wiki/Amerikansuomalaiset

*Arkistojen Portti Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille

Lumijoen projektit

Projekti perustettu 14.10.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.