Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Lumijoki, kaupat, kauppiaat

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Väinö Sakari Pirjetä (1898 - d.)
    Ylitornio syntyneet 1885-1898 (MKO18-25) Sivu 562 vuosi 1898 ; SSHY / Viitattu 28.05.2021Ylitornio rippikirja 1891-1900 (MKO70-93) Sivu 326 Nro 14, Pirjetä ; SSHY / Viitattu 28.05.2021Ylitornio lastenk...
  • Eino Elias Sarvela (1910 - 2002)
    Syntymätieto : Eino Elias s. 05.12.1910 Karvia, vanhemmat Johan Anselm Sarvela ja vaimo Matilda Suomijärven kylästä. Karvia syntyneet 1909-1911 (MKO36) Sivu 50-51 1910 marraskuu ; SSHY / Viitattu 15.0...
  • Aappo Iivari Aaponpoika Kangas (1893 - 1939)
    Aappo Iivari Kanga (s.Isokangas) (s. 11.11.1893 Tyrnävä, k. 07.11.1939) toimi Osuuskaupan johtajana Lumijoen, Hailuodon, Ylikiimingin Ja Kuusamon paikkakunnilla Kuolinilmoitus lehdessä Tämän kuun (ma...
  • Lauri Veikko Haapala (1903 - 1970)
    Syntymätieto: Lauri Veikko s. 01.04.1903 Lumijoki, vanhemmat tal. Antti Haapala ja vaimo Susanna Sofia. Lumijoki - syntyneet, 1902-1917 (AP I C:1) > 12: sivu ???: 1903; SSHY: / Viitattu 11.8.2021 Haap...
  • Emil Ahonen (1903 - 1986)
    Kuhmoinen - syntyneet, 1891-1903 (AP I C:9) > Sivu 635 323: sivu ???: 05.1903; SSHY: / Viitattu 1.2.2021 (kaksoisveli Teodor)Lumijoen khranvir. virkatod. 11.9.2007; Siikasalon khranvir. virkatod. 16.11...

Tervetuloa Lumijokisten kauppiaiden ja kauppojen henkilökunnan projektin pariin!
Kaikki ovat tervetulleita liittymään projektiin ja lisäämään henkilöitä, tekstiä, kuvia ja dokumentteja. Projektiin voidaan liittää profiileita, jotka ovat toimineet Lumijoella kauppiaina ja kaupan henkilökuntana.
Projektiin emme liitä elossa olevien henkilöiden profiileita.

Huom! On perustettu eri projekti yksittäislle henkilöille, jotka ovat harjoittaneet ammatteja Lumijoella. *Lumijokiset ammatinharjoittajat Lumijokiset ammatinharjoittajat.

Lumijoen projektit

Huom! Laitathan löytämäsi profiilin linkin alkuperäisen nimen alle. Älä poista alkuperäistä nimeä.

Yksityiskauppiaat Lumijoella

Kauppiaitten, kaupan nimet ja sijainnit - lista koottu v. 1994 Lumijokisten muistelujen kautta.

  • Matti Eilevinpoika Rahtu, 1550 - luvulla rautakauppias. Osti Lumijoelta metsäriistaa, oravan ynm riistan nahkoja. Vaihtoi riistan tavaraan Oulun kauppiailta.
  • Kalle Tuhkunen, 1860 - luvulla kauppiiaana Riston talossa.
  • Riitta Riitala. Entisellä meijerin paikalla Kirkonkylässä. Hän piti kauppaa mökissään jossa oli vain yksi huone ja missä hän myös asui.
  • P.W. Pyhälä, kauppias. Vuonna 1873 osti Korvelan tilan, missä harjoitti kauppaliikettä 1882 saakka ja sitten seurasi konkurssi.
    • Ludvig Ahlqvist huuti Korvelan tilan pakkohuutokaupasta. Kauppa ei menestynyt, jälleen tuli pakkohuuto.
    • Georg Mont tuli kolmanneksi kauppiaaksi Korvelan tilalle viidentoista vuoden aikana.
  • Juho Jakku oli kauppiiaana Jakun talossa samoina aikoina.
  • Laukkuryssät, vienankarjalaiset kaupustelivat verhoja, huiveja, ja muista sertinkejänsä.
  • Otto Tuhkanen, 1800 - luvulla, Haarakaupa Lumijoella 1874.
  • P.M. Pyhälä, maakauppias, haarakauppa Ylipäässä Malolla 1875.
    • Karl Adolf Söderberg, kauppakirjuri Raahesta. Kauppa Riston tilalla 1877.
    • Monttiinin kauppaliike Laurilan talossa RN:o 1, 1879.
  • Granlundin yksityimeijeri kävi voikauppaa myös Englantiin saakka.
    • Matti Granlund, kauppias 1890 - luvulla. Osti maalaistuotteita ja vaihtoi tavaraan.
    • Matti Juhonpoika Granlun
    • Herman Haglund tuli kauppiaaksi 1895, teki kaikenlaista kauppaa, osti kalastajilta kalat ja välitti niitä aina Pietariin saakka.
    • Vuonna 1919 Herman Haglund myi kauppaliikkeensä Lumijoen Osuuskaupalle.
  • Janne Lithoviuksen omistama Männistön talossa kirjakauppa 23.08.1927. Kirjakaupan palosta Lisätiedoissa Kohta (2)
  • Jaakko Paavola (Stara Jaakko), kauppias Lapinkylällä.
  • Jaakko Saarela, Saarelan kauppa, kauppa Lapinkylällä.
  • Jalmari Lämsä, kauppa Pikku-Laurilan pikkupuoli.
  • Heikki Saarela, kauppa Ylipäässä Malolla, isolla puolella.
  • Antti Saarela, kauppa Lapinkylällä. Osti myös maalaistuotteita.
  • Hannes Hemmi, kauppa kirkolla. Kirjoitus kaupassa käyneistä varkaista. Sivustolla alhaalla kirjoitus Lisätiedot Kohta (1)
  • Eino Sarvela, kauppa kirkolla.
  • Tuomo Kaakinen, kauppa Ylipäässä.
  • Kaarteenaho, kauppa kirkolla Sanheimin talossa.
  • Sylvi Kaijala, kauppa Varjakassa ja myös Lapinkylällä Haapalassa.
  • Jaakko Saarela, Nahulassa pussikauppa.
  • Lauri Kulju, Saarelan kaupan pussikauppa.
  • Liisa Pieti, kauppa kotona Ristolla.
  • Armas Kela, kauppa kirkolla.
  • Lauri Haapala, kauppa kirkolla. Baari oli kaupan joenpuoleisessa päädyssä sillankorvassa myös noin v. 1965 tienoilla.
  • Ahti Meskus, kauppa kirkolla.
  • Kaarlo Heikkilä, kauppa kirkolla.
  • Ali Viinikka, kauppa kirkolla.
  • Vilho Virranmäki, kauppa kirkolla.
  • Esa ja Seija Dahlström, kauppa kirkolla.
  • Aulis Jaatinen, Maatalous- ja Rakennustarvikekauppa.
  • Ritvan puoti, Osuuskaupan alakerrassa.

Lähde: Koottu kirjasta Lumijoki vuosisatojen saatossa.
Kaiku 1934 05.09.1934 NO 203
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1842778?term=...

photos.geni.com/p13/2f/81/9c/57/534448604b60b9ed/i_original.jpg Liitto1938 02.07.1938 NO 147 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2056566?term=...

  • J. Hemmi (1938), Lumijoki kk. Sekatavarakauppa ja kahvila. P. Nimenhuuto.
    • Paikkakuntalaiset kertovat muistojaan Hemmin kaupasta:
    • "Hemmi piti sekatavarakauppaa punaisessa hirsitalossa lähellä osuuskauppaa. Aikaisemmin kerroin kun Hemmin kauppias möi kaksi katiskaa sillä puheella,että mikäli niillä ahvenia saa niin hinnan voi maksaa myöhemmin . Paikkakunnalla Metallikatiskaa ei tunnettu. Niistä alkoi oikea katiskakuume. Ensikerralla nämä katiskat saalisti 48 kiloa ahvenia. Minun mielestä he eivät pitäneet kahvilaa. Ellen väärin muista heillä oli Kauko niminen poika.. Asiallisia kauppiaita."
    • Hemmin kauppias on ollut Johan Hemmi, vaimo Helmi. Heidän lapsiaan: Kauko, Eero, Marjatta ja Veikko, sekä kasvattitytär Tyyne Kuivalainen. Äitini Aili Sallinen (os. Tuovila) työskenteli Hemmin kaupassa, sekä hoiti heidän lapsia ennen avioitumista isäni Antti Sallisen kanssa. Heidän avioiduttuaan muuttivat Poron tilalle Ukuranperälle. Äitini kertoi pelkkää hyvää Hemmin kauppiaspariskunnasta, ja yhteydenpito säilyi läpi elämän.
    • Hemmi piti sekatavarakauppaa punaisessa hirsitalossa lähellä osuuskauppaa. Hemmin kauppias on ollut Johan Hemmi, vaimo Helmi. Heidän lapsiaan: Kauko, Eero, Marjatta ja Veikko, sekä kasvattitytär Tyyne Kuivalainen". Johannes Hemmi

Lotta-Kahvila (1938). P. nimenhuuto.
Lumijoen Osuuskassa. Käyttöpääoma 4 345 000:-. Hall. phj. Väinö Kerola. Hoit. Arvo Jakkula. P. 22. Lumijoen Osuuskauppa r. I. (1917). Kauppaliike ja jalkinekorjaamo. Johtok. phj. A. Pekkonen. Joht. Emil Ahonen. P. 9. 2 sivul.
Lumijoen Osuusmeijeri r. 1. (1910). Meijeri, mylly ja saha.
Pankit OKO, PYP. Rahastot 1 085 864:38. Vararah. 23 131:21. Hall. phj. Juho Jakkula. Isänn. Vilho Pattala. P. 7. Lumijoen Säästöpankki (1902). Avoinna maanant., keskiv. ja perjant. 10 —12. Säästöönp. saamiset 2 614 000:-. Omat varat 361 000;-. Hall. phj. Heikki Tornio. Kamreeri V. Kujala. P. Nimenhuuto.
Oulun Osuuskauppa r. 1. P. 3. Pääl. Oulussa.
Voima Oy. Pöyry (1921). Sähkölaitos.
J. A. Saarelan Perilliset (1912), Lumijoki, Lappi. Sekatavarakauppa. P. Lumijoki 8. Ylipään Osuuskauppa r.l. P. 26.
Lähde: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1722840?term=Lu...

Maakauppiaat

LUMIJOKI (O. I.);

  • Herman Haglund, 1890, os. Lumijoki. Lumijoen Kauppa-Osakeyhtiö, 1894, os. Lumijoki
  • Jaakko Paavola, 1888, os. Lumijoki, Lapinniemi
  • Jaakko Perälä. 1914, os. Lumijoki Lähde: Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 191701.01.1917 no viides vsk 1917

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1713285?term=LU...

K-valinta A.Viinikka

15.03.1971 K-valinta A. Viinikka aloitti toimintansa Haapalan perikunnalta vuokratuissa tiloissa, jotka kauppiaspariskunta Eila ja Ali Viinikka myöhemmin ostivat.
Aluksi liiketoiminta oli laajempaa, käsittäen päivittäistavaroista aina rauta- ja maataloustuotteisiin asti.
Myöhemmin K-valinta A. Viinikka keskittyi päivittäistavaran myyntiin. Lisäksi syrjäseutujen asiakkaita palveli myymäläauto.
Yritys työllisti keskimäärin 10 henkilöä kerrallaan.
K-valinta A. Viinikka sai uudet tilat keväällä 1988, joissa toimi päivittäistavaramyymälän lisäksi kahvio Heinäsirkka.
Syksyllä 1988 Ali Viinikka lopetti toimintansa kauppiaana ja vuokrasi liiketilansa.
Tiloissa toimi K-Kotikokki ja K-Rauta.
Lähde: Koottu kirjasta Lumijoki vuosisatojen saatossa.

photos.geni.com/p13/7f/d4/31/43/5344485edd70c796/lumijoen_osuuskauppa_original.jpg Lumijoen Osuuskauppa v. 1932. Kaupanhoitajana Emil Ahonen 1927–1956 Eemeli Pietarinpoika Ahonen
photos.geni.com/p13/db/99/46/44/534448604b643484/osuuskauppa_1938_lumijoki_original.jpg
Rakennus on Lumijoen osuuskauppa jossa uuden kaupan valmistuttua oli mm. Asuntoja. Rakennus paloi osittain kunnan puoleinen päätyhuoneisto v.1983 tai 1984. Palon jälkeen purettiin koko rakennus.
Liitto 1938 02.07.1938 NO 147 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2056566?term=...

Lumijoen Osuuskauppa

Vuonna 1892 perustettiin Lumijoelle Kauppa Oy -niminen kauppaliike, joka oli toimimuodoltaan osakeyhtiö, mutta kaupan kaikki sisäinen toiminta tapahtui täysin osuustoiminnallisia muotoja noudattaen. Kun 1900-luvun alussa perustettiin naapurikuntiin osuuskauppoja, heräsi useissa Kauppa Oy:n jäsenissä ajatus, että kauppatoiminta olisi paikkakunnalla muutettava puhtaasti osuustoiminnalliselle pohjalle.

Osuuskaupan perusajatuksen julkisuuteen tulo aiheutti vakavaa erimielisyyttä Kauppa Oy:n osakkaiden keskuudessa, ja mahdollisuudet osuuskaupan perustamiselle näyttivät erittäin pieniltä. Tästä huolimatta ryhdyttiin keväällä 1916 keräämään jäsensitoumuksia perustettavaa osuuskauppaa varten, ja keräys tuottikin tyydyttävän tuloksen. Kun näin oli suurin osa Kauppa Oy:n osakkaista liittynyt osuuskaupan jäseniksi, niin kutsuttiin koolle 18. joulukuuta 1916 yleinen kokous, jossa päätettiin liikkeen lopettamisesta ja sen siirtämisestä jo perustetulle osuuskaupalle. Yli 20 vuotta oli Kauppa Oy paikkakunnan ensimmäisenä osuustoimintahengessä toimivana liikeyrityksenä tehnyt huomattavaa esiraivaajan työtä nykyhetken kehittyneelle osuustoiminnalle sekä kasvattanut paikkakunnan väestöön kestävän osuustoimintamielen, joka on osoittautunut kestäväksi vaikeimpienkin aikojen osuustoimintajärjestöjämme kohdatessa.

Osuuskaupan perustaminen
Osuuskaupan perustava kokous pidettiin Lumijoen Osuusmeijerin pirtissä 14. toukokuuta 1916. Jäseneksi ilmoittautuneet 188 henkeä päätti perustaa Lumijoen Osuuskauppa r.l. -nimisen osuuskunnan. Puhetta johti kokouksessa maanviljelijä Kustaa A. Sutela ja pöytäkirjan laati maanviljelijä Antti Malo.
Ensimmäiseen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Kustaa A. Sutela, Aappo Pehkonen, Juho Ollakka, Heikki Suorsa, Antti Malo, Heikki Sallinen ja Isak Penttilä. Varalle: Hannes Kaakinen, Jaakko Laurila ja Kalle Jakkula. Osuuskunnan ensimmäisiksi tilintarkastajiksi valittiin SOK:n tilintarkastajan lisäksi Juho Jakkula, varalta opettaja Isak Räisänen ja J. H. Greus-Kerola. Osuuskaupan säännöille vahvistusta hakemaan valittiin Antti Malo.

Perustamisvuonna liikettä ei kuitenkaan päästy alkamaan. Tähän oli syynä osaksi Kauppa Oy:n puoltajien taholta johtuva hangoittelu ja osuuskaupan perustajien taholta sovittelevat neuvottelut, jotka koskivat heidän kiinteistöjensä ja tavaravarastojen ostoja.
Neuvottelut päättyivät myönteiseen tulokseen. Osuuskauppa osti Kauppa Oy:n sekä kauppias Haglundin omistamat kauppakartanot varastoineen päivineen ja pääsi näin ollen heti alusta alkaen toimimaan oman orren alla. Osto tapahtui kylläkin luotolla, kun ei ollut ennätetty edes osuusmaksuja kantaa. Taisi siinä ukkojen suut hymyyn mennä, kun ensimmäisen myyntipäivän iltana kassaa laskettaessa oli kertynyt 835 mk. Tämä oli tammikuun 4. päivä vuonna 1917. Kauppaa hoiti neiti Ida Komu, jonka hallitus valitsi ensimmäiseksi liikkeenhoitajaksi.
Osuuskunnan toiminta alkoi hyvin vilkkaasti. Vuoden 1917 aikana kokoontui osuuskunta käsittelemään asioita 5 kertaa ja hallitus 38 kertaa. Huomattavimmat päätökset olivat liittyminen SOK:n ja Oulun Osuuskauppapiiriin jäseneksim, Ellilän maapalstan osto, Kaupanhoitaja Aappo Kankaan valitseminen liikkeen hoitajaksi ja nahkuriliikkeen avaaminen.

Vuosi 1918 oli liikkeelle nousun aikaa siitä huolimatta, että elettiin epävakaista aikakautta. Vuonna 1919 päätettiin perustaa pajaliike, ja käytiinpä alustavia neuvotteluja räätäliliikkeen perustamisesta. Samana vuonna rakennettiin iso parkkimakasiini, korjattiin pääliike ja suutarinliike. Vuosi 1920 elettiin edelleen nousun merkeissä. Pajaliike korjattiin ja ostettiin Juho Laurilalta henkilökunnalle tonttimaineen asuinhuone, joka laitettiin ja korjattiin uuteen asuun. Rakennettiin pääliikkeelle kone- ja rautamakasiini sekä laitettiin päämyymälärakennuksen vesikatot kuntoon ja tehtiin kattoikkunat.
Näin oli saatu Lumijoen Osuuskaupan toiminta hyvän alkuun. Tappioiltakaan ei vältytty. Vaikeat pulavuodet toivat mukanaan 3 tappiollista vuotta.

Osuuskauppatoiminta jatkui vaihtelevalla menestyksellä. Seuraavassa poimintoja pöytäkirjoista:

  • Vuonna 1923 avattiin myymälät Lapin ja Ylipään kylille.
  • Tammikuun 16. pnä 1928 tehdyllä kauppakirjalla osuuskauppa myi liikemies Olli Tjäderille omistamansa kirkonmaalla sijaitsevan nk. nahkuriliikkeen rakennukset, mutta koska kirkkovaltuusto ei suostunut antamaan vuokraoikeuksia ko. tontille Tjäderin nimiin, niin kauppa peruuntui. Myöhemmin v. 1929 päätettiin nahkuriliikkeen rakennusryhmä myydä rukoushuoneyhdistykselle.
  • Toukokuussa 1933 liikkeenjohtaja valtuutettiin ottamaan tietoja Hankkijalta ja Tyrnävän Osuuskaupalta, jos ne olisivat halukkaita myymään osuutensa Limingan asemalla olevasta makasiinista.
  • Kesäkuussa 1933 Lumijoen kunnan paloapuyhtiölle päätettiin myydä liikkeen osuus yhteisestä paloruiskusta. Samalla päätettiin ostaa liikkeelle oma paloruisku.
  • Helmikuussa 1934 liikkeen pajarakennus päätettiin vuokrata Edvard Äijälälle.
  • Marraskuussa 1935 päätettiin tehdä anomus Lumijoen kunnanvaltuustolle luvan myöntämisestä myydä tinaturoitua priitä ym. vähemmän myrkyllisiä aineita.
  • Lokakuun 13. pnä 1939 liikkeenhoitaja Emil Ahonen ilmoitti olevansa määrätty samana päivänä lähtemään reservin ylimääräisiin harjoituksiin ajaksi, joka ei ole määrätty, ja on sen johdosta kutsunut johtokunnan koolle, toiminnan järjestämiseksi siksi ajaksi.
  • Vuonna 1939 lokakuun 27. pnä päätettiin maanpuolustuksen tukemiseksi luovuttaa vaatetustarpeita tuhannen (1 000) markan arvosta Lumijoen Suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyksen kautta.
  • Vuonna 1943 syyskuun 25. pnä, koska liikkeen suutarinliike lakkaa mestarin luopumisen johdosta, päätettiin vuokrata suutarikone mestari Kustaa Greukselle toistaiseksi ilman vuokraa.
  • Vuonna 1946 marraskuun 6. pnä paikalliseen kulutukseen tarvittavan maidon jakelukauppa päätettiin ottaa osuuskaupan haltuun, koska osuusmeijeri lakkauttaa toiminnan ja maito lähetetään suoraan Oulun Valiolle.
  • Vuonna 1953 tammikuussa hyväksyttiin liikkeenhoitajan tekemä sähkökahvimyllyn hankinta.
  • Vuonna 1955 heinäkuun 17. pnä luettiin Limingan Osuuskaupan lähettämä kirjelmä, aiheena Limingan ja Lumijoen Osuuskaupan yhdistämistä koskeva asia. Asia päätettiin esittää osuuskuntakokoukselle. Ei jatkotoimenpiteitä.
  • Uusi päämyymälä rakennettiin vuosina 1961–62. Vanha myymälä saneerattiin henkilökunnan asunnoksi.
  • Päätettiin ostaa Sylvi Kaijalalta kauppaliike Varjakasta 12.6.1964, ja samana vuonna päätettiin kehittää kuljetusoloja hankkimalla traktori ja peräkärry.
  • Huhtikuussa 1967 päätettiin sulkea Varjakan myymälä. Samana vuonna lokakuun 17. pnä päätettiin ostaa myymäläauto Osuusliike Hankkijalta.
  • Ja edelleen vuonna 1967 joulukuun 1. pnä päätettiin sulkea Lapin myymälä.
  • Huhtikuussa 10. pnä 1968 päätettiin vaihtaa traktori kuorma-autoon.
  • Keskusteltiin 14.9.1971 fuusioitumisesta Limingan Osuuskauppaan. Asiasta käytiin pitkiä keskusteluja, joiden jälkeen äänestettiin, jätetäänkö asia pöydälle vai viedäänkö se osuuskuntakokoukselle. Äänestys tapahtui lippuäänestyksellä. Äänet menivät tasan. Puheenjohtajan ääni ratkaisi pöydälle jättämisen eduksi. Fuusioitumista Limingan Osuuskauppaan on käsitelty hallituksen kokouksessa keväällä 1973 ja osuuskuntakokouksessa syksyllä 1973. Osuuskunnan kevätkokouksessa oli jälleen esillä sulautuminen Liminkaan. Käydyssä äänestyksessä hallituksen esitys sulautumisneuvotteluista hävisi, joten Lumijoen Osuuskauppa jatkaa itsenäisenä.
  • Vuonna 1975 ostettiin kiinteistö kauppias Eino Sarvelalta henkilökunnan asunnoiksi.
  • Osuuskaupalla toimi myös baari osuuspankin kiinteistössä.
  • Vuonna 1981 toukokuun 28, pnä johtaja Mulin esitti hallitukselle huolestuneisuutensa Lumijoen Osuuskaupan heikkenevästä tilasta.
  • Ylipään myymälä päätettiin sulkea 1.5.1982.
  • 27.7.1983 keskusteltiin SOK:n järjestön alueosuuskauppasuunnitelmista. Sulautuminen Osuuskauppa Arinaan oli ensimmäisessä käsittelyssä ylimääräisessä osuuskuntakokouksessa tammikuun 11. pnä 1984.
  • Samana vuonna kevätkokouksessa päätettiin lopullisesta sulautumisesta Arinaan vuoden 1985 alusta.
  • Henkilökuntaa osuuskaupalla on ollut yli 20 parhaina toiminnan aikoina.

Liikkeenhoitajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

  • Ida Komu v. 1917
  • Aappo Kangas 1917–1919
  • Juho Luukinen 1920–1921
  • Kalle Pelkonen 1921–1924
  • Heino Pöykkö 1925
  • Nikolai Luoma-aho 1925–1927
  • Emil Ahonen 1927–1956
  • Oiva Vierula 1956–1958
  • Ilmari Pusa 1958–1962
  • Alpo Aarnio 1962–1965
  • Matti Kuusela 1965–1971
  • Heimo Hautamäki 1971–1974
  • Valio Miettinen 1974–1979
  • Reino Roppola 1979–1984.

Hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet:

  • Aappo Pehkonen 1917, 1920–1922, 1939–1946
  • Juho Kaakinen 1918–1919, 1923–1938
  • Heikki Tornio 1947–1952
  • Viljo Männikkö 1953–1957
  • Veikko Ylilauri 1958–1959 1962–1966
  • Yrjö Lämsä 1958–1959
  • Erkki Laurila 1967–1970
  • Pentti Pönni 1971–1973
  • Ilmari Hemmilä 1974–1976
  • Lauri Räinä 1976–1984.

Lähde:Kirjoittaja Aura Anttila
Tekstin lähde: Lumijoki – Vuosisatojen saatossa. Lumijoki-seura, 1994.

http://www.kirjastovirma.fi/lumijoki/osuuskauppa

photos.geni.com/p13/6a/af/b1/f3/5344485edeb45fe8/varitetty_osuusm_original.jpg Lumijoen osuusmeijeri v. 1932. Isännöitsijä meijerissä Sakari Pirjetä Sakari Pirjetä
photos.geni.com/p13/17/d3/f4/79/534448604b66d461/meijeri_lumijoki_original.jpg Liitto 1938 02.07.1938 NO 147 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2056566?term=...
Meijerin yhteydessä mylly, saha ja sikala. Lumijoen Osuusmeijeri valmistaa jauhoja ja ryynejä.
Lähde: Sanomalehdet Kaleva193215.10.1932 no 238. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1849045?term=...

photos.geni.com/p13/34/0a/1c/5c/5344485f292a7a75/lumijoen_osuusmeijeri_28-06_original.jpg Lumijoen Osuusmeijeri Pellervo1928 28.06.1928 no 25-26 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/929940?term=s%C...

Maaliskuun 7 päiväksi V. 1910 oli Lumijoen nuorisoseuran talolle kutsuttu kokous päättämään osuusmeijerin perustamisesta paikkakunnalle. Kesäkuun 1 päivään mennessä oli osuuksia kertynyt jo 830 ja meijerin rakennuspuuhiin päätettiin heti ryhtyä. Rakennustyöt suoritettiin päiväpalkoilla Oulun läänin talousseuran rakennusmestarin johdolla ja meijeri tehtiin rautabetonista. Koneiden asetus edistyi niin, että maitoa voitiin ensimmäisen kerran ottaa vastaan tammikuun 9 p:nä v. 1911. Koko meijeri oli tullut maksamaan yli 40 tuhannen markan.

Lisätiedot :

  • Kohta (1) Murtovarkaita Lumijoella Hemmin kaupassa. Sanomalehdessä 21.12.1939. Viimme tiistain vastaisena yönä oli varas murtautunut Lumijoella kauppias Hommin sekatavarakauppaan ja vienyt saaliinaan kahdet miesten saappaat. kaksi villapaitaa, yhden villapuseron, noin 40 laatikkoa tupakkaa, nenäliinoja, taskulampun pattereita ja rahaa noin 500 markkaa Kun myymälä sijaitsee tavaramakasiinin vieressä oti varas omilla avaimillaan tai tiirikalla avannut makasiinin oven ja siitä mennyt myymälään. Mikäli eilen saimme kuulla, ovat viranomaiset varkaan jäljillä. Kaleva1939 21.12.1939 no 294 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2000649?term=...
  • Kohta (2) Tulipalo Lumijoella Janne Lithoviuksen paperikauppa. Tiistaina 23.08.1927 Sanomalehdessä. Lauantain vastaisena yönä klo puoli 12 aikaan huomattiin tulan olevan irti Lumijoella Janne Lithoviuksen omistamassa Männistö-nimisessä asuinrakennuksessa, jonka ikkunasta lieskat jo löivät ulos. Kun palo havaittiin, ryhdyttiin paikalle hälyttämään sammutusväkeä, mutta ennenkuin varsinasiesn sammutustyöhön ehdittiin ryhtyä, oli rakennus jo ilmiliekissä. Rakennus laudoista rakennettuna oli sinänsäkin omiaan kiihdyttämään palon vauhtia, joten se tarmokkaista ponnistuksista huolimatta paloi lyhyessä ajassa aivan perustuksiaan myöten. Rakennuksen mukana paloi myöskin irtaimisto, josta kuitenkin suurin osa oli aikaisemmin siirretty muualle, koska omistaja ei räkerrm; ksessa suoritettujen maalaustöiden taida ollut asunut siing viime aikoina. Ratkeanuiksessa sijaitsi myös LiKhovkrksen omistama kirjakauppa, jonka tavaravaraisto myös tuhoutui pnl m mukana. Tuli uhkasi vielä talon ilkohuonera&ennuksia, mutta saatii" ne tuholta varjeltua. Palo oli vähällä levitä myö? läheiseen metsikköön, ?illä rakennu* sijaitsi aivan sen välittömässä yhteydessä, mutta saatiin tulen leveneminen sinne kuitenkin estetyksi. Palon alkusyystä ei ole aivan ehdotonta varmuutta, sillä sen alkaessa ei rakennuksessa ollut ketään. Palanut rakennus, joka oli aivan uusi, sisälsi kolme asuinhuonetta ja oli se vakuutettu Tulenvarassa 30.000 markasta, joka summa korvannee omistajalle koituneen vahingon. Palanut irtaimisto oli niinikään vakuutettu. K:ku. Helsingin Sanomat 1927 23.08.1927 no 226 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533077?term=...
  • Kohta (3) Osuuskaupan varastot palaneet Lumijoella. Torstaina 08.1927 Sanomalehdessä. Maanantaina klo 11,20 aamupäivällä huomattiin Lumijoella sikäläisen osuuskaupan isossa varastorakennuksessa olevan tulen irti. Sattumalta huonon sään johdosta oli miesväkeä lähitaloissa kotosalla, joten sammutusväkeä saatiin pian tarpeeksi. Tuli oli kuitenkin saanut niin suuren vallan, ettei sitä voitu paikkakunnan alkuperäisillä ruiskuilla sammumaan, vaan levisi pian yli rakennuksen, siellä kun oli tulenarkojakin aineita. Varastorakennuksen myöhemmin palavasta osasta ehdittiin varastoa osittain pelastaa, etupäässä jauhoja ja kahvia, muun varaston jäädessä tulen tuhottavaksi. Varastorakennus ja sen läheisyydessä ollut sauna olivat muutaman tunnin kuluttua palaneet maan tasalle. Tuli uhkasi myös kaupan päärakennusta, josta kauppavarasto siirrettiin turvaan. Uhkaavan tilanteen johdosta pyydettiin ruiskuja avuksi myös Limingasta ja Oulusta. Limingasta saatiin 2 ruiskua, mutta Oulusta lähetetty ruisku saapui vasta sitten, kun kaikki oli jo ohi. Ruiskuja oli käytännössä puolikymmentä ja onnistuttiin niillä kaupparakennus pelastamaan, vaikka seinät osittain hiiltyivätkin kuumuuden johdosta. Palanut varastorakennus ja sauna olivat vakuutetut yht. 50,000 markasta, mutta on niiden todellinen arvo 70— 75,000 mk. Liikkeen koko kauppavaraston vakuutusarvo on 400,000 mk. ja tuhoutui siitä arviolta puolet eli n ; 900,000 mk. arvosta. Tulen ruoaksi joutui melkein koko rautatavaravarasto sekä maanviljelyskoneet, etupäässä auroja ja äkeitä, suurempia koneita ei ollut". Useiden tuhansien kilojen suolavarasto tuhoutui myös, samoin jauha; matonta viljaa, suurempi määrä tiiliä y.m. Palon johdosta toimitettiin alustava poliisikuulustelu, mutta selville ei vielä kävnyt, mistä tuli on alkunsa saanut. Ensiksi huomattiin tuli makasiinin vhteydessä olleessa tunkiohuoneessa. Mahdollista on, että joku siellä käynyt on varomattomasti tulta käsitellessään aiheuttanut tulipalon. Helsingin Sanomat1927 04.08.1927 no 207 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533076?term=...

Pohjois-Pohjaamaan Nuorisoseurojen Liiton kesäjuhlaa vietetään tänään ja huomenna Lumijoella. Tämän päivän ohjelma aloitetaan klo 10 urheilukentällä nuorisoseurojen välisellä pesäpallokilpailulla. Kenttäurheilukilpailut aloitetaan klo 13 ja ovat siinä lajeina kuula, kiekko, pituus- ja korkeushypyt, sekä 1,500 m. ja 100 m. juoksut. Niinikään on ohjelmassa miesten viesti 100+200+400+800 sekä naisten 4XIOO metrin viesti. Juhlien varsinainen alkajaisjuhla on klo 16 Lumijoen nuorisoseuralla. Tilaisuudessa pitää avajaispuheen opettaja V. Vuorisalo ja muu ohjelma on vaihteleväa. Klo 18 kokoontuvat n.s.-kuorot yhteisharjoitukseen juhlapaikalla ja klo 20 alkaa kotiseutuiltama. Tilaisuuden arvokkaasta ohjelmasta mainittakoon herra A. Jakkulan puhe, opettaja Ines Salovaaran kirjoittama Lumijoen historiikki, laulu-, lausunta- ja kansantanhuesitykset sekä näytelmä "Koitereen rannalla". Liitto 1938 02.07.1938 NO 147 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2056566?term=...

L.umijoen nuorisoseuran
yli 40-vuotiseen toimintaan sisältyy paljon
määrätietoista ja tuloksellista lyötä vapaan kansanvalistustyön siunauksellisella saralla.
Kun tänään alkavat Lumijoella aikallisen nuorisoseuran järjestämä Pohjois-Pohjanmaan nuoriiseurojen Liiton vuotuiset kesäh 1 at, luomme seuraavassa katmksen isäntäseuran perustamis-siheisiin ja sen työhön vapaan rnsanvalistustyön laajalla saralla i 40 vuotta kestäneenä toimintakana.
Lumijoella johtivat samat syyt ajattelemaan nuorisoseuran perustamista kuin kaikkialla muuallakin.
norison tavat ja kokoontumislaisuudet kaipasivat kipeästi jokin parannusta ja vihdoin kemllä 40 vuotta takaperin korontui joukko asianharrastajia aurilan taloon asiasta keskusteinään. Puheenjohtajana siinä ikouksessa toimi Johannes 01- ik k a ja kirjurina opettaja E. aski. Yksimielisesti päätettiin htyä nuorisoseuran perustamis- Juhiin ja asetettiin toimikunta uaa valmistelemaan. Seuraava rkous pidettiin toukokuun 14 mä, ia innostunein mielin perusitiin seura hyväksyen sille sään>t sekä valittiin ensimmäinen ■htokunta, opett. E. Kaski pujenjoht., Piina G r a n 1 u n d kireiksi sekä muiksi,jäseniksi Gree- Kaar t o, Sofia Läm s ä, a tri Prokkola, nahkuri umpula i n e n, Kalle Su-la, likka Ris t o, Juho Po ta 1 a ja kaupp. H. 'H ag I u n d.
tim seuralle seuralehti ”Yritys”, joka alkuaikoina ilmestyi jokseenkin säännöllisesti. Ensi vuotena liittyi seuraan 60 jäsentä, mitä voidaan pitää keskimääränä seuran toiminta-ajalla. Oman kodin tarve tunnettiin alusta lähtien ja v. 1868 ostettiin likka Paavolalta maapala, johon ryhdyttiin taloa rakentamaan, saaden rakennustarpeita kunnalta ja yksityisiltä. Seuraavana vuonna voihinkin jo kokoontua oman kurkihirren alla ja talolle pantiin nimeksi Rientola. Taloa on sitten useaan kertaan laajennettu ja kunnostettu. Niinpä on esim. nyt vietettäviä juhlia varten suoritettu merkittäviä kunnostustöitä, m. m. rakentaen talon pihanpuoleiselle sivulle laululavaksi soveltuva komea kuisti.
Seura jaettiin v. 19C9 kyläpiireihin: Yiipään, Lapinkylän, Hjrvasniemen ja Kirkonkylän piirit ja on tämä piirijako ollut käytännössä näihin asti.
Laulukuoro on seuralla ollut omissa nimissään moneen eri otteeseen. Kuoron johtajina ovat toimineet op. M. Kurs u 1 a, M. Hir v e- I ä ja kanttori Kuja I a, jonka johtama kuoro on ottanut osaa eräisiin PPNLm laulujuhlani kilpailuihinkin ja palkittu 1923 Oulaisissa ja 1925 Pattijoella II palkinnolla. Milloin paikkakunnalla toimivat kuorot eivät ole olleet seuran nimissä, ovat ne kuitenkin aina esiintyneet seuran tärkeimmissä juhla- y. m. tilaisuuksissa. V. 1902 perustettiin seuralle torvisoittokunta, jota johti kapellimestari Laukka. V. 1909 ryhtyi opettaja Räis ä n e n johtamaan seuran torvisoittokuntaa, saaden se maakunnallisissa soitto- ja laulujuhlissa palkintojakin. Op. Räisäsen paikkakunnalta muutettua ei soittokunta ole toiminut.
Seuran keskuuteen perustettiin voimistelu- ja urheiluseura v. 1917
ia on se toimit tähän asti, saadei lukuisan määrän palkintoja keskusseuran juhlissa. Hiihtokilpailuissa on seuralle myös voitettu useita palkintoja.
Viulunsoiton harrastusta oi myös seuran keskuudessa ollut ja saatu sitä kuulla seuran tilaisuuksissa. Oma kirjasto on myös seulalle perustettu, mutta myöhemmin liitetty se kunnankirjastoon. Pyrkijän levittämistä on pidetty yllä sopivin toimin. V. 1917 tuli seuran keskuuteen Pyrkijää 73 vuosikertaa, mikä on suurin määrä seuran koko ajalla. Kotiopintotoinimta pantiin aiulle v. 1910. V. 1914 perustettiin lukuseura, johon liittyi jäseniä lukuisasti, mutta sota-aika vaikutti sen toimintaan lamauttavasti. 1917 tehtiin yritys sen uudelleen virittämiseksi, mutta sitten tuli muuta ajattelemista Jäsenten oli riennettävä talvella 1918 maata vapauttamaan. Vasta 1919 voitiin taas ryhtyä ajattelemaan rauhantöitäkin ja keskeytyneitä puuhia seurassa jatkamaan.
Seurat: eskniehirä ovat toimineet
kuluneina 42 vuonna E. Kaski, J. Granlund, Kustaa 'Pirttikoski, Eero Jakkuia, Antti Grcus, Yrjö Granlund, Juho M.a!o, A. Lämsä, Kalle jakkuia, Kustaa Sutela, Hannes Kaski, Heikki Tornio, Lauri Sutela, Jaakko Saarela, Erkki Anttila, Juho Kaakinen, likka Jakkula, Väinö Pjeli, Jussi Lithovius, Pcnti Sutela, Lauri Haapala, Matti Kerola, Heikki Hannila, Antti Prokkolä, Antti Lithovius, Yrjö Lämsä ja nykyään Arvo Jakkula.
Sihteereinä ovat toimineet Fiirm Granlund, Katri Prokkola, Hilia Säisä, Juho Pottala, S. Granund, Antti Greus, Hilja Ollakka. filda Jakkula, Betty Laurila, Anti 'Koulu, Emma Kaijala, Hannes Toppila, Anna Perttula, Maria Kyss, Hilja Kaakinen, Martta Kuukosia, Esteri Jokinen, Katri Hemmilä, Saimi Rahtula, Sofia Lithovius, Heada Sutela, Fda Kyrö Nanna Rahtula, Hanna Pehkonen, Tyyne Sutela, Tyyne Laitala ja nykyään Lahja Vuoti. Ensimmäisen johtokunnan jäsenistä ovat elossa vielä seuraavat: Sofia Läm s ä, Katri P rokko'a, Kalle Sutela, likka Riso, Juho Pottala ja H. H a u n d.
Nuorisoseuran nykyiseen johtokuntaan
kuuluvat seuraavat: puheenjohtajana Arvo Jakkula, sihteerinä Lahja Vuoti, rahastonhoitajana Yrjö Läm s ä sekä muina jäseninä Aa r o ja Kalle Jak k ula, Kerttu Kaaki n e n, Lyydia Kaakinen ja Bertta Lit h ov i u s.
Ensimmäisenä vuonna o!i seuralla
kokoontumistilaisuutta. Seura iului Keski-Suomen nuorisoseuiliittoon siihen asti kunnes peistettiin oma maakunnallinen eskusjärjestö. V. 1897 perustet-

Nykyisessä juhlatoimikunnassa ovat jäseninä seuraavat: Yrjö Lä m s.ä kokoonkutsujana, Vilho Kuja 1 a, Ines Salovaara. Eeva Tikkala ja V. Vuo r isa 1 o sekä likka ja Arvo J a k k u 1 a.
Liitto 1938 02.07.1938 NO 147
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2056566?term=...

Projekti perustettu 22.05.2018. Keskeneräinen. Huom! Älä poista päivämäärää.