Follow
Follow Us
Like Us
Projekti on tarkoitettu kaikkien Hämeenkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hämeenkylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Hämeenkylää kutsuttiin aiemmin Hämeksi. Kylän nimen alkuperästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viittaava paikka jo ennestään.
Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoisessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärvrn luoteispuolelle, josta se lähti kutakuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajärveen.
Hämeenkylässä oli viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.
Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jaloja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suurimman osan omisti Pietarin vallasväki.
Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulkenutta tietä. Myllyojassa oli ollut perimätiedon mukaan aivan maantien tuntumassa jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana. Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisille maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 m. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen liittyvän moottorin. Joonas Reiman tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä.
Yläkylän maantietä lähdettäessä Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen kansakoulu. Rytönmäen alapuolelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi Hämeen läpi Alakylään. Puron varressa olivat kyläläisten saunat. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Joona ja Anna Määttänen rakennuttivat höyrykoneen voimin käyvän sahan. Sen Veljekset Määttänen Oy laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli höyläämö ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Hämeenkylässä
- Hämäläisen suku eli Hämeenkylässä jo 1600-luvun alkupuoliskolla, mutta tila siirtyi vävyille, Kakon suvulle. Määttäsen suku muutti Muolaasta Hämeenkylään 1600-luvun puolivälissä.
- Joonas Olavinpoika Seppä n 1676-1754
- Matti Joonaanpoika Kakko n 1718-1795 poika
- Juho Antinpoika Hämäläinen n 1661-n 1656
- Paavo Ollinpoika Kakko n 1690-1758 lanko?
- Matti Matinpoika Määttänen n 1660-1745
- Pekka Matinpoika Määttänen n 1697-1757 poika
- Hannu Rättö n 1726-1759
- Paavo Hyrri n 1713-1757
- Tuomas Määttänen n 1673-
- Thomas Thomasson Mätänen n 1704-1766 poika
Projekti on tarkoitettu kaikkien Hämeenkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hämeenkylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Hämeenkylää kutsuttiin aiemmin Hämeksi. Kylän nimen alkuperästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen tai siihen viittaava paikka jo ennestään.
Kylän raja idässä kulki pitkin Suulajärveä ja Kivennavan rajaa, pohjoisessa pitkin Muolaan rajaa Saatjärvrn luoteispuolelle, josta se lähti kutakuinkin suoraviivaisesti kaakkoon leikaten Kanneljärvi-Hämeenkylän tien Karhonanmäen kohdalla ja siitä edelleen kaakkoon Hämeenkylän ja Hötsölän metsien väliä pitkin Avo-ojalle ja sitä seuraten takaisin Suulajärveen.
Hämeenkylässä oli viisi kylänosaa: Hyrilä, Hämeen Alakylä, Hämeen Yläkylä, Määtsemäki ja Vääräsilta.
Hämeenkylä oli melko laaja kyläyhteisö. Maantie jakoi sen kahteen osaan: Yläkylään ja Alakylään. Maasto oli kumpuilevaa siellä täällä entisten venäläisten huviloiden puistoissa kasvoi suuria ja tuuheita jaloja puita. Suulajärven hiekkarannat olivat verrattomat. Ensimmäisen maailmansodan alettua oli Hämeenkylän alueella 56 huvilaa, joista suurimman osan omisti Pietarin vallasväki.
Kanneljärven asemalta tultiin Hämeenkylään Haapasillan kautta kulkenutta tietä. Myllyojassa oli ollut perimätiedon mukaan aivan maantien tuntumassa jauhomylly. Myllyojan nimi muuttui alajuoksultaan Avo-ojaksi, koska se pysyi paikka paikoin talvipakkasellakin sulana. Kustaa Hussin kerrotaan raivanneen peltoa niin kivisille maille, että niiltä kertyi kiviaitaa 600 m. Ville Hussi osti kylän ensimmäisen pyörillä liikuteltavan puimakoneen ja siihen liittyvän moottorin. Joonas Reiman tunnettiin hyvänä puuastioiden ja pärekorien tekijänä.
Yläkylän maantietä lähdettäessä Alakylään päin oli ensin metsätaival ja sen jälkeen kansakoulu. Rytönmäen alapuolelta alkoi puro, joka sai vetensä mäenrinteessä olevasta ehtymättömästä lähteestä. Puro virtasi Hämeen läpi Alakylään. Puron varressa olivat kyläläisten saunat. Määtsemäen talot olivat ryhmittyneet U-muotoisen tien varrelle. Joona ja Anna Määttänen rakennuttivat höyrykoneen voimin käyvän sahan. Sen Veljekset Määttänen Oy laajensi kaksiraamiseksi sahalaitokseksi, johon tuli höyläämö ja mylly sekä 1920-luvulla sähkögeneraattori. Siitä vääräsiltalaiset saivat sähkövalot, jotka myöhemmin ulotettiin koko kylälle.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Hämeenkylässä
- Hämäläisen suku eli Hämeenkylässä jo 1600-luvun alkupuoliskolla, mutta tila siirtyi vävyille, Kakon suvulle. Määttäsen suku muutti Muolaasta Hämeenkylään 1600-luvun puolivälissä.
- Joonas Olavinpoika Seppä n 1676-1754
- Matti Joonaanpoika Kakko n 1718-1795 poika
- Juho Antinpoika Hämäläinen n 1661-n 1656
- Paavo Ollinpoika Kakko n 1690-1758 lanko?
- Matti Matinpoika Määttänen n 1660-1745
- Pekka Matinpoika Määttänen n 1697-1757 poika
- Hannu Rättö n 1726-1759
- Paavo Hyrri n 1713-1757
- Tuomas Määttänen n 1673-
- Thomas Thomasson Mätänen n 1704-1766 poika