Follow
Projekti on tarkoitettu kaikkien Jokelan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Jokela kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Jokelan pieni kylä kolmen pitäjän kesken jakautuneen laajan ja kalaisan Suulajärven lounaispuolella oli historiallinen jäänne keskiajalta, jolloin Suulajärven ja Kanneljärven ympäristö oli jo asuttua ja jolloin Kanneljärven etelärannalla oli oma kappelikin. Kun vesistöjä käytettiin silloin talviteinä, tultiin Suulajärven ylitse joen, Vammeljoen tai silloiselta nimeltään todennäköisesti Suulajoen, suuhun ja Vammeljokea pitkin edelleen Suomenlahdelle. Jokisuusta on saattanut johtua paikkakunnan nimi, Jokela, samoinkuin siitä alkanut Jokelan pitäjä, josta on maininta 1500-luvulta.
Vuoden 1591 veroluettelossa mainitaan Povall Jokelaisen talo. Viittaako nimen alkuperä paikan nimeen vai olisiko Jokela saanutkin nimensä Jokelainen-nimisistä asukkaista, jää arvailujen varaan.
Jokela on toiselta nimeltään Lohela. Sen alkuperä viittaa paikkakuntailaisten kertoman mukaan lohikaloihin, joilla todennäköisesti tarkoitettiin purolohia, "lohenikkoja".
Kylän rajoina olivat pohjoisessa Avo-oja ja idässä Suulajärvi, josta raja kulki Suulajokea pitkin etelään pari kilometriä. Sitten se erkani joesta pohjoissuuntaiseksi länsirajaksi, kulki kansakoulun länsipuolitse ja yhtyi Hämeenkylään johtaneeseen tiehen.
Maisemaltaan Jokela oli metsäsistä ja talot olivat sijoittuneen Kanneljärvelle ja Hämeenkylään johtaneiden teiden varsille.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Projekti on tarkoitettu kaikkien Jokelan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Jokela kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Jokelan pieni kylä kolmen pitäjän kesken jakautuneen laajan ja kalaisan Suulajärven lounaispuolella oli historiallinen jäänne keskiajalta, jolloin Suulajärven ja Kanneljärven ympäristö oli jo asuttua ja jolloin Kanneljärven etelärannalla oli oma kappelikin. Kun vesistöjä käytettiin silloin talviteinä, tultiin Suulajärven ylitse joen, Vammeljoen tai silloiselta nimeltään todennäköisesti Suulajoen, suuhun ja Vammeljokea pitkin edelleen Suomenlahdelle. Jokisuusta on saattanut johtua paikkakunnan nimi, Jokela, samoinkuin siitä alkanut Jokelan pitäjä, josta on maininta 1500-luvulta.
Vuoden 1591 veroluettelossa mainitaan Povall Jokelaisen talo. Viittaako nimen alkuperä paikan nimeen vai olisiko Jokela saanutkin nimensä Jokelainen-nimisistä asukkaista, jää arvailujen varaan.
Jokela on toiselta nimeltään Lohela. Sen alkuperä viittaa paikkakuntailaisten kertoman mukaan lohikaloihin, joilla todennäköisesti tarkoitettiin purolohia, "lohenikkoja".
Kylän rajoina olivat pohjoisessa Avo-oja ja idässä Suulajärvi, josta raja kulki Suulajokea pitkin etelään pari kilometriä. Sitten se erkani joesta pohjoissuuntaiseksi länsirajaksi, kulki kansakoulun länsipuolitse ja yhtyi Hämeenkylään johtaneeseen tiehen.
Maisemaltaan Jokela oli metsäsistä ja talot olivat sijoittuneen Kanneljärvelle ja Hämeenkylään johtaneiden teiden varsille.
Lähde: Kanneljarvi.fi