Projekti on tarkoitettu kaikkien Kanneljärven kirkonkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kylän nimen osalta viitataan kunnan nimeä koskeviin alkuperäisiin arveluihin. Kirkonkylänä se oli pitäjän keskus, jossa sijaitsivat tärkeimmät kunnalliset virastot ja elimet. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se oli myöskin laajin pitäjin kylistä.

Kanneljärven kylänosina tunnettiin Hannola, Hovikylä, Korpikylä, Lastikkala ja Peräkylä.
Kylän rajana oli idässä Pienjoki aina siihen saakka kunnes se yhtyi Suureenjokeen. Sen ylitettyään raja kulki jonkin matkaan iään Kuuterselkään rajoittuville metsäaukeille ja kääntyi sitten jokseenkin suoraviivaisesti lounaaseen. Ylitettyään kahteen kertaan rautatien raja jatkui pitkin Suurjoea (Vammeljokea) kuntarajaan saakka ja sitä pitkin etelässä ja lännessä Mannosensuolle. Sieltä se teki jyrkän kulman kaakkoon Pahaojan alkulähteille ja kulki sen jälkeen Pahaojaa pitkin siihen saakka etelään, kunnes Pahaoja ja Soltaanjoki yhtyivät. Siitä raja lähti pohjoiseen pitkin Soltaanjokea, josta se erosi Kurksuolle ja kulki Kurksuolta edelleen koilliseen Likolammelle ja kääntyi jyrkästi kaakkoon Kanneljärven koillisosan poikki Pienjoen lähtökohtaan Kanneljärvestä.

Pinta-alaltaan laajasta kylästä erottui selvästi keskustaajama, kirkon ympäristö. Vielä uutuuttaan hohtaneen kirkon ja siihen rajoittuneen hautausmaan ollessa keskuksena olivat senaikaisen tiheän asutuksen joukosta löydettävissä lähietäisyyksiltä kunnantalo, kansanopisto, suojeluskuntatalo, nuorisoseuratalo, kansakoulu, lääkäritalo ja useita kauppoja. Taustalla siintänyt järvi loi asutuksen ylle leppoisaa tunnelmaa.

Pinnanmuodostukseltaan muuten varsin tasaisen kylän metsäisessä länsilaidassa sijaitsi koko kunnan korkein mäki, 118 metriä korkea Hötömäki. Ympäristöineen se tarjosi monia mahdollisuuksia hiihtokilpailujen järjestäjille ja ampumaurheilun harrastajille. Kylän tarkastelu voitiin aloittaa Hötsölän kylän rajalta, jossa oli luonnonkaunis Pienjoen silta. Tätä siltaa kutsuttiin myös Lemmensillaksi, koska se oli suosittu nuorison kokoontumispaikka. Kanneljärven ylevätyylinen valkoinen kirkko vihittiin käyttöön 1934. Sen oli suunnitellut Uno Ullberg ja se sijaitsi opistoa vastapäätä. Osuuskauppa ja kansakoulu (perustettu 1895) olivat tien vastakkaisilla puolilla. Alkuaan kunnantalo oli ollut venäläisvalmisteinen huvila.

Yksi kylän suurimmista taloista oli Temisevä, joka oli kirjailija Unto Seppäsen lapsuus- ja nuoruudenaikainen koti. Kanneljärven seurakunnan väliaikainen kirkko oli kunnostettu venäläisestä huvilasta. Uuden kirkon tultua käyttöön käytettiin väliaikaista kirkkoa kunnalliskotina. Niemenhovin rakennutti Kanneljärven rantaan pietarilainen tehtaanomistaja Krusel ( ruotsalaisen räjähdysainekeksijän ja suurlahjoittajan Alfred Nobelin vävy). Päärakennuksena oli harmaa puurakennus vuoteen 1912 saakka, jolloin ruvettiin rakentamaan uutta päärakennusta kalkkitiilestä. Se valmistui syksyllä 1913. Krusel oli toisjalkainen ja melkein sokea, minkä vuoksi puolen kilometrin päässä olleelle kumpareelle vieneen polun varressa olleet kivet ja kannot oli maalattu kirkkain värein. Viimeinen omistaja Herman Määttänen korjautti päärakennuksen täysihoitolaksi. Aluksi siinä toimi luontaisparantola ja sen jälkeen keuhkotautiparantola. Niemenhovin vuokraajat olivat lyhytaikaisia ja niinpä Herman ryhtyi ennen talvisotaa itse viljelemään hovin maita, jotka samoin kuin rakennukset jäivät hyvään kuntoon talvisodan alkaessa.

Kun lähdettiin Kanneljärven asemaseudulta Uudellekirkolle vievää tietä ja ylitettiin ylikäytävä ja Pahaoja, oli ensimmäisenä vasemmalla Veljekset Määttänen Oy:n konttori-asuinrakennus. Johan Oleski oli paikkakunnalla hyvin tunnettu seppä.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kanneljärvellä

• Nikkasia ja Vesterisiä eli Kanneljärvellä jo 1500-luvulla. Vesteriset olivat ennen isoa vihaa muuttaneet muihin kyliin.
• Simon Larsson Kiesi n 1710-1763
• Johan Tuomaanpoika Nickanen n 1708-1777
• Mikko Lampainen n. 1675-1756
• Matti Matinpoika Nikkanen n 1705-1758

Projekti on tarkoitettu kaikkien Kanneljärven kirkonkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kylän nimen osalta viitataan kunnan nimeä koskeviin alkuperäisiin arveluihin. Kirkonkylänä se oli pitäjän keskus, jossa sijaitsivat tärkeimmät kunnalliset virastot ja elimet. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se oli myöskin laajin pitäjin kylistä.

Kanneljärven kylänosina tunnettiin Hannola, Hovikylä, Korpikylä, Lastikkala ja Peräkylä.
Kylän rajana oli idässä Pienjoki aina siihen saakka kunnes se yhtyi Suureenjokeen. Sen ylitettyään raja kulki jonkin matkaan iään Kuuterselkään rajoittuville metsäaukeille ja kääntyi sitten jokseenkin suoraviivaisesti lounaaseen. Ylitettyään kahteen kertaan rautatien raja jatkui pitkin Suurjoea (Vammeljokea) kuntarajaan saakka ja sitä pitkin etelässä ja lännessä Mannosensuolle. Sieltä se teki jyrkän kulman kaakkoon Pahaojan alkulähteille ja kulki sen jälkeen Pahaojaa pitkin siihen saakka etelään, kunnes Pahaoja ja Soltaanjoki yhtyivät. Siitä raja lähti pohjoiseen pitkin Soltaanjokea, josta se erosi Kurksuolle ja kulki Kurksuolta edelleen koilliseen Likolammelle ja kääntyi jyrkästi kaakkoon Kanneljärven koillisosan poikki Pienjoen lähtökohtaan Kanneljärvestä.

Pinta-alaltaan laajasta kylästä erottui selvästi keskustaajama, kirkon ympäristö. Vielä uutuuttaan hohtaneen kirkon ja siihen rajoittuneen hautausmaan ollessa keskuksena olivat senaikaisen tiheän asutuksen joukosta löydettävissä lähietäisyyksiltä kunnantalo, kansanopisto, suojeluskuntatalo, nuorisoseuratalo, kansakoulu, lääkäritalo ja useita kauppoja. Taustalla siintänyt järvi loi asutuksen ylle leppoisaa tunnelmaa.

Pinnanmuodostukseltaan muuten varsin tasaisen kylän metsäisessä länsilaidassa sijaitsi koko kunnan korkein mäki, 118 metriä korkea Hötömäki. Ympäristöineen se tarjosi monia mahdollisuuksia hiihtokilpailujen järjestäjille ja ampumaurheilun harrastajille. Kylän tarkastelu voitiin aloittaa Hötsölän kylän rajalta, jossa oli luonnonkaunis Pienjoen silta. Tätä siltaa kutsuttiin myös Lemmensillaksi, koska se oli suosittu nuorison kokoontumispaikka. Kanneljärven ylevätyylinen valkoinen kirkko vihittiin käyttöön 1934. Sen oli suunnitellut Uno Ullberg ja se sijaitsi opistoa vastapäätä. Osuuskauppa ja kansakoulu (perustettu 1895) olivat tien vastakkaisilla puolilla. Alkuaan kunnantalo oli ollut venäläisvalmisteinen huvila.

Yksi kylän suurimmista taloista oli Temisevä, joka oli kirjailija Unto Seppäsen lapsuus- ja nuoruudenaikainen koti. Kanneljärven seurakunnan väliaikainen kirkko oli kunnostettu venäläisestä huvilasta. Uuden kirkon tultua käyttöön käytettiin väliaikaista kirkkoa kunnalliskotina. Niemenhovin rakennutti Kanneljärven rantaan pietarilainen tehtaanomistaja Krusel ( ruotsalaisen räjähdysainekeksijän ja suurlahjoittajan Alfred Nobelin vävy). Päärakennuksena oli harmaa puurakennus vuoteen 1912 saakka, jolloin ruvettiin rakentamaan uutta päärakennusta kalkkitiilestä. Se valmistui syksyllä 1913. Krusel oli toisjalkainen ja melkein sokea, minkä vuoksi puolen kilometrin päässä olleelle kumpareelle vieneen polun varressa olleet kivet ja kannot oli maalattu kirkkain värein. Viimeinen omistaja Herman Määttänen korjautti päärakennuksen täysihoitolaksi. Aluksi siinä toimi luontaisparantola ja sen jälkeen keuhkotautiparantola. Niemenhovin vuokraajat olivat lyhytaikaisia ja niinpä Herman ryhtyi ennen talvisotaa itse viljelemään hovin maita, jotka samoin kuin rakennukset jäivät hyvään kuntoon talvisodan alkaessa.

Kun lähdettiin Kanneljärven asemaseudulta Uudellekirkolle vievää tietä ja ylitettiin ylikäytävä ja Pahaoja, oli ensimmäisenä vasemmalla Veljekset Määttänen Oy:n konttori-asuinrakennus. Johan Oleski oli paikkakunnalla hyvin tunnettu seppä.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kanneljärvellä

• Nikkasia ja Vesterisiä eli Kanneljärvellä jo 1500-luvulla. Vesterisiä ei 1600-luvun alun jälkeen enää asunut Kanneljärvellä.
• Pietari Hussi n 1686-1736
• Simon Larsson Kiesi n 1710-1763
• Johan Tuomaanpoika Nickanen n 1708-1777
• Mikko Lampainen n. 1675-1756
• Matti Matinpoika Nikkanen n 1705-1758
• Matti Laurinpoika Vesterinen n 1560- n 1625

Maakirjakartta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13086445