Follow
Projekti on tarkoitettu kaikkien Hötsölän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hötsölä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Hötsölän kylän nimestä on esitetty kaksi arvelua, joiden mukaan se johtuu joko 1600- tai 1700-luvulla kylän paikalla asuneista Hötsi-nimisistä miehistä tai kylään kuuluvasta pehmeästä ja kosteapohjaisesta Kanneljärven rantamaastosta. Sellaista maaperää sanottiin hötsehiköksi tai hötseiköksi, joskaan tällainen nimitys ei ollut kovin yleisesti tunnettu.
Kylän rajoina olivat lännessä Pienjoki ja Kanneljärven koilliskulma, josta raja kulki Likolammelle ja siitä Valkjärvelle. Järven pohjoispuolelta raja kääntyi jyrkästi kaakkoon ja kulki Haapasillan itäpuolitse Avo-ojaan, jota pitkin se jatkui Hämeenkylän maantiehen saakka. Siitä raja kulki Liikolaan johtaneen tien länsipuolitse Suureenjokeen etelässä ja jatkui sitä pitkin Pieneenjokeen.
Kylänosia olivat Alavirta, Arvipää eli Kissahäntä, Haapasilta ja Ylävirta. Kylä oli maastoltaan tasaista. Viljelysmaat olivat savimulta- tai hiekkamultamaita. Kanneljärven rantaosuus oli osittain hiekkarantaa ja osittain aivan pehmeäpohjaista suomaata.
Kylän talot olivat ryhmittyneet melko suppealle alueelle järven koillispuolelle.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kanneljärvi 6-9 (Hötsölässä)
- Antti Matinpoika Havia n 1709-1774
- Anders Simonsson Iivonen n 1718-1785
- Simon Arvidinpoika Osolanus n 1700-1763
- Jöran Arvidsson Osolanus n 1697-1742
Projekti on tarkoitettu kaikkien Hötsölän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hötsölä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Hötsölän kylän nimestä on esitetty kaksi arvelua, joiden mukaan se johtuu joko 1600- tai 1700-luvulla kylän paikalla asuneista Hötsi-nimisistä miehistä tai kylään kuuluvasta pehmeästä ja kosteapohjaisesta Kanneljärven rantamaastosta. Sellaista maaperää sanottiin hötsehiköksi tai hötseiköksi, joskaan tällainen nimitys ei ollut kovin yleisesti tunnettu.
Kylän rajoina olivat lännessä Pienjoki ja Kanneljärven koilliskulma, josta raja kulki Likolammelle ja siitä Valkjärvelle. Järven pohjoispuolelta raja kääntyi jyrkästi kaakkoon ja kulki Haapasillan itäpuolitse Avo-ojaan, jota pitkin se jatkui Hämeenkylän maantiehen saakka. Siitä raja kulki Liikolaan johtaneen tien länsipuolitse Suureenjokeen etelässä ja jatkui sitä pitkin Pieneenjokeen.
Kylänosia olivat Alavirta, Arvipää eli Kissahäntä, Haapasilta ja Ylävirta. Kylä oli maastoltaan tasaista. Viljelysmaat olivat savimulta- tai hiekkamultamaita. Kanneljärven rantaosuus oli osittain hiekkarantaa ja osittain aivan pehmeäpohjaista suomaata.
Kylän talot olivat ryhmittyneet melko suppealle alueelle järven koillispuolelle.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kanneljärvi 6-9 (Hötsölässä)
- Antti Matinpoika Havia n 1709-1774
- Anders Simonsson Iivonen n 1718-1785
- Simon Arvidinpoika Osolanus n 1700-1763
- Jöran Arvidsson Osolanus n 1697-1742