Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Matilda Hermannintytär Havia (1899 - d.)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - I C:15 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1895-1906, jakso 180, sivu 396-397: 08/1899; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.6.2022 17.8.1899 20.8.1899 H...
  • Helena Nikodemuksentytär Kakko (1873 - d.)
    Syntymä : Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - I C:11 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1865-1881, jakso 176; Kansallisarkisto: / Viitattu 16.6.2022 Hiskin syntymätiedot: Uudenkirko...
  • Alina Elisabeth Antintytär Vuotila (1892 - d.)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1890-1895 (I C:14), jakso 120, sivu 234-235: 1892 Toukokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 8.10.2020 Uudenkirkon s...
  • Saima Seppänen (1905 - 1990)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1895-1906 (I C:15), jakso 463, sivu 1074-1075: 1905 Heinä; Kansallisarkisto: / Viitattu 26.12.2021 (hänen syn...
  • Pentti Määttänen (1921 - 1928)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Lastenkirjat 1910-1919 (I Ab:13, Airikkala - Vohnala), jakso 94, sivu 178-179: Hötsölä 2; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.12.2021 Kanneljärven seurak...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Hötsölän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hötsölä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Hötsölän kylän nimestä on esitetty kaksi arvelua, joiden mukaan se johtuu joko 1600- tai 1700-luvulla kylän paikalla asuneista Hötsi-nimisistä miehistä tai kylään kuuluvasta pehmeästä ja kosteapohjaisesta Kanneljärven rantamaastosta. Sellaista maaperää sanottiin hötsehiköksi tai hötseiköksi, joskaan tällainen nimitys ei ollut kovin yleisesti tunnettu.

Kylän rajoina olivat lännessä Pienjoki ja Kanneljärven koilliskulma, josta raja kulki Likolammelle ja siitä Valkjärvelle. Järven pohjoispuolelta raja kääntyi jyrkästi kaakkoon ja kulki Haapasillan itäpuolitse Avo-ojaan, jota pitkin se jatkui Hämeenkylän maantiehen saakka. Siitä raja kulki Liikolaan johtaneen tien länsipuolitse Suureenjokeen etelässä ja jatkui sitä pitkin Pieneenjokeen.

Kylänosia olivat Alavirta, Arvipää eli Kissahäntä, Haapasilta ja Ylävirta. Kylä oli maastoltaan tasaista. Viljelysmaat olivat savimulta- tai hiekkamultamaita. Kanneljärven rantaosuus oli osittain hiekkarantaa ja osittain aivan pehmeäpohjaista suomaata. Kylän talot olivat ryhmittyneet melko suppealle alueelle järven koillispuolelle.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kanneljärvi 6-9 (Hötsölässä)

Projekti on tarkoitettu kaikkien Hötsölän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hötsölä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Hötsölän kylän nimestä on esitetty kaksi arvelua, joiden mukaan se johtuu joko 1600- tai 1700-luvulla kylän paikalla asuneista Hötsi-nimisistä miehistä tai kylään kuuluvasta pehmeästä ja kosteapohjaisesta Kanneljärven rantamaastosta. Sellaista maaperää sanottiin hötsehiköksi tai hötseiköksi, joskaan tällainen nimitys ei ollut kovin yleisesti tunnettu.

Kylän rajoina olivat lännessä Pienjoki ja Kanneljärven koilliskulma, josta raja kulki Likolammelle ja siitä Valkjärvelle. Järven pohjoispuolelta raja kääntyi jyrkästi kaakkoon ja kulki Haapasillan itäpuolitse Avo-ojaan, jota pitkin se jatkui Hämeenkylän maantiehen saakka. Siitä raja kulki Liikolaan johtaneen tien länsipuolitse Suureenjokeen etelässä ja jatkui sitä pitkin Pieneenjokeen.

Kylänosia olivat Alavirta, Arvipää eli Kissahäntä, Haapasilta ja Ylävirta. Kylä oli maastoltaan tasaista. Viljelysmaat olivat savimulta- tai hiekkamultamaita. Kanneljärven rantaosuus oli osittain hiekkarantaa ja osittain aivan pehmeäpohjaista suomaata. Kylän talot olivat ryhmittyneet melko suppealle alueelle järven koillispuolelle.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Kanneljärvi 6-9 (Hötsölässä)