Follow
Projekti on tarkoitettu kaikkien Liikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Liikola kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Kylän nimen alkuperästä on viitattu paikkakunnalla 1700-luvulla asuneeseen Liikoinen-nimiseen asukkaaseen. Kylän toisen nimen, Turkkilan, on taas arveltu johtuneen kesäkuumallakin valkea turkki päällä, karvapuoli päälläpäin, kävelleestä miehestä tai Turkki-nimisistä asukkaista tai toisaalta kylässä aikanaan majailleista venäläisistä kasakoista, joiden ulkonäkö viittasi kaukaisen idän ihmisiin.
Liikola rajoittui pohjoisessa Suulajärveen ja idässä Kivennavan rajaan ja kulki itä-länsisuunnassa Mustalammen pohjoispuolitse Vammeljokeen ja länsiraja Vammeljokea pitkin takaisin Suulajärveen.
Kylän Kivennavan puoleista päätä kutsuttiin Kyläpääksi ja Suulajoen puoleista päätä Ryhmääpääksi.
Kylämaisemaa hallitsi puhdasvetinen Suulajärvi. Siitä alkanutta Vammeljokea kutsuttiin Suulajoeksi. Kylän koillis- ja itäpuolella oli useita lampia, joista Likolampi oli nimensä mukaisesti pellavien liotuspaikka. Liikola olikin pitäjän vesirikkain kylä.
Kylän talot olivat valtaosaltaan ryhmittyneet Kivennavalta Kanneljärvelle johtaneen tien varteen. Rehevät sireenipensaat reunustivat useita taloja. Erikoisena tapana Liikolassa - ja myös Kuuterselässä - oli pääsiäissanoman julistaminen omatekoisilla lasitorvilla. Kylän pojat keräilivät pitkänomaisia lasipulloja, kiersivät lamppuöljyyn kastetun langan pohjan ympärille ja kun se oli palanut, laskettiin pullo kylmään veteen, jolloin pohja irtosi. Pääsiäisaattona kokoontuivat pojat johonkin lämpimään saunaan ja lähtivät aamuyöstä liikkeelle kulkien pihalta pihalle lasitorviaan soittaen.
Kylän länsilaidassa Suulajoessa sijainnut vanha mylly, Juoneksen mylly, oli kirjailija Unto Seppäsen Myllytuvan tarinoiden syntysija. Eräiden muidenkin hänen teostensa, kuten Evakon, henkilöitä ja aiheita pystyivät kyläläiset paikallistamaan.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Liikolassa
- Tuomas Antinpoika Havia n 1678-1755
- Mikko Mikonpoika Havia n 1718-1783
Projekti on tarkoitettu kaikkien Liikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Liikola kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.
Kanneljärven kyläprojektit
Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Yleistä
Kylän nimen alkuperästä on viitattu paikkakunnalla 1700-luvulla asuneeseen Liikoinen-nimiseen asukkaaseen. Kylän toisen nimen, Turkkilan, on taas arveltu johtuneen kesäkuumallakin valkea turkki päällä, karvapuoli päälläpäin, kävelleestä miehestä tai Turkki-nimisistä asukkaista tai toisaalta kylässä aikanaan majailleista venäläisistä kasakoista, joiden ulkonäkö viittasi kaukaisen idän ihmisiin.
Liikola rajoittui pohjoisessa Suulajärveen ja idässä Kivennavan rajaan ja kulki itä-länsisuunnassa Mustalammen pohjoispuolitse Vammeljokeen ja länsiraja Vammeljokea pitkin takaisin Suulajärveen.
Kylän Kivennavan puoleista päätä kutsuttiin Kyläpääksi ja Suulajoen puoleista päätä Ryhmääpääksi.
Kylämaisemaa hallitsi puhdasvetinen Suulajärvi. Siitä alkanutta Vammeljokea kutsuttiin Suulajoeksi. Kylän koillis- ja itäpuolella oli useita lampia, joista Likolampi oli nimensä mukaisesti pellavien liotuspaikka. Liikola olikin pitäjän vesirikkain kylä.
Kylän talot olivat valtaosaltaan ryhmittyneet Kivennavalta Kanneljärvelle johtaneen tien varteen. Rehevät sireenipensaat reunustivat useita taloja. Erikoisena tapana Liikolassa - ja myös Kuuterselässä - oli pääsiäissanoman julistaminen omatekoisilla lasitorvilla. Kylän pojat keräilivät pitkänomaisia lasipulloja, kiersivät lamppuöljyyn kastetun langan pohjan ympärille ja kun se oli palanut, laskettiin pullo kylmään veteen, jolloin pohja irtosi. Pääsiäisaattona kokoontuivat pojat johonkin lämpimään saunaan ja lähtivät aamuyöstä liikkeelle kulkien pihalta pihalle lasitorviaan soittaen.
Kylän länsilaidassa Suulajoessa sijainnut vanha mylly, Juoneksen mylly, oli kirjailija Unto Seppäsen Myllytuvan tarinoiden syntysija. Eräiden muidenkin hänen teostensa, kuten Evakon, henkilöitä ja aiheita pystyivät kyläläiset paikallistamaan.
Lähde: Kanneljarvi.fi
Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Liikolassa
- Tuomas Antinpoika Havia n 1678-1755
- Mikko Mikonpoika Havia n 1718-1783