Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Markus Yllönpoika Osolanus (1834 - 1903)
    Syntymä : Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1834-1849 (I C:7), jakso 5; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.11.2021 12.4.1834 20.4.1834 Likola Georg ...
  • Riitta Mikontytär Havia (1796 - 1867)
    Syntymä : Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1780-1796 (I C:4), jakso 153: Syntyneet 1796; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.9.2021Uudenkirkon seurakun...
  • Onni Kauranen (1921 - 1944)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Lastenkirjat 1910-1919 (I Ab:13, Airikkala - Vohnala), jakso 252, sivu 494-495: Liikola 2; Kansallisarkisto: / Viitattu 30.9.2021Kanneljärven seurakun...
  • Aina Kauranen (1910 - 1910)
    Seurakunta Uusikirkko Kirkonkirja Syntyneiden ja kastettujen luettelo Sidos 1910 Sivu 164 ABsivu A Rivi 6 Syntymäaika 5.2.1910 Asuinpaikka Liikola 2 Etunimi Aina Sukunimi Kauranen Sukupuoli nainen Kast...
  • Herman Kauranen (1908 - 1921)
    Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1906-1910 (I C:16), jakso 75, sivu 72: 02/1908; Kansallisarkisto: / Viitattu 30.9.2021Uudenkirkon seurakunnan (Vi...

Projekti on tarkoitettu kaikkien Liikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Liikola kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kylän nimen alkuperästä on viitattu paikkakunnalla 1700-luvulla asuneeseen Liikoinen-nimiseen asukkaaseen. Kylän toisen nimen, Turkkilan, on taas arveltu johtuneen kesäkuumallakin valkea turkki päällä, karvapuoli päälläpäin, kävelleestä miehestä tai Turkki-nimisistä asukkaista tai toisaalta kylässä aikanaan majailleista venäläisistä kasakoista, joiden ulkonäkö viittasi kaukaisen idän ihmisiin.

Liikola rajoittui pohjoisessa Suulajärveen ja idässä Kivennavan rajaan ja kulki itä-länsisuunnassa Mustalammen pohjoispuolitse Vammeljokeen ja länsiraja Vammeljokea pitkin takaisin Suulajärveen.

Kylän Kivennavan puoleista päätä kutsuttiin Kyläpääksi ja Suulajoen puoleista päätä Ryhmääpääksi.

Kylämaisemaa hallitsi puhdasvetinen Suulajärvi. Siitä alkanutta Vammeljokea kutsuttiin Suulajoeksi. Kylän koillis- ja itäpuolella oli useita lampia, joista Likolampi oli nimensä mukaisesti pellavien liotuspaikka. Liikola olikin pitäjän vesirikkain kylä.

Kylän talot olivat valtaosaltaan ryhmittyneet Kivennavalta Kanneljärvelle johtaneen tien varteen. Rehevät sireenipensaat reunustivat useita taloja. Erikoisena tapana Liikolassa - ja myös Kuuterselässä - oli pääsiäissanoman julistaminen omatekoisilla lasitorvilla. Kylän pojat keräilivät pitkänomaisia lasipulloja, kiersivät lamppuöljyyn kastetun langan pohjan ympärille ja kun se oli palanut, laskettiin pullo kylmään veteen, jolloin pohja irtosi. Pääsiäisaattona kokoontuivat pojat johonkin lämpimään saunaan ja lähtivät aamuyöstä liikkeelle kulkien pihalta pihalle lasitorviaan soittaen.

Kylän länsilaidassa Suulajoessa sijainnut vanha mylly, Juoneksen mylly, oli kirjailija Unto Seppäsen Myllytuvan tarinoiden syntysija. Eräiden muidenkin hänen teostensa, kuten Evakon, henkilöitä ja aiheita pystyivät kyläläiset paikallistamaan.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Liikolassa

Projekti on tarkoitettu kaikkien Liikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Liikola kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen.

Kanneljärven kyläprojektit

Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä

Yleistä

Kylän nimen alkuperästä on viitattu paikkakunnalla 1700-luvulla asuneeseen Liikoinen-nimiseen asukkaaseen. Kylän toisen nimen, Turkkilan, on taas arveltu johtuneen kesäkuumallakin valkea turkki päällä, karvapuoli päälläpäin, kävelleestä miehestä tai Turkki-nimisistä asukkaista tai toisaalta kylässä aikanaan majailleista venäläisistä kasakoista, joiden ulkonäkö viittasi kaukaisen idän ihmisiin.

Liikola rajoittui pohjoisessa Suulajärveen ja idässä Kivennavan rajaan ja kulki itä-länsisuunnassa Mustalammen pohjoispuolitse Vammeljokeen ja länsiraja Vammeljokea pitkin takaisin Suulajärveen.

Kylän Kivennavan puoleista päätä kutsuttiin Kyläpääksi ja Suulajoen puoleista päätä Ryhmääpääksi.

Kylämaisemaa hallitsi puhdasvetinen Suulajärvi. Siitä alkanutta Vammeljokea kutsuttiin Suulajoeksi. Kylän koillis- ja itäpuolella oli useita lampia, joista Likolampi oli nimensä mukaisesti pellavien liotuspaikka. Liikola olikin pitäjän vesirikkain kylä.

Kylän talot olivat valtaosaltaan ryhmittyneet Kivennavalta Kanneljärvelle johtaneen tien varteen. Rehevät sireenipensaat reunustivat useita taloja. Erikoisena tapana Liikolassa - ja myös Kuuterselässä - oli pääsiäissanoman julistaminen omatekoisilla lasitorvilla. Kylän pojat keräilivät pitkänomaisia lasipulloja, kiersivät lamppuöljyyn kastetun langan pohjan ympärille ja kun se oli palanut, laskettiin pullo kylmään veteen, jolloin pohja irtosi. Pääsiäisaattona kokoontuivat pojat johonkin lämpimään saunaan ja lähtivät aamuyöstä liikkeelle kulkien pihalta pihalle lasitorviaan soittaen.

Kylän länsilaidassa Suulajoessa sijainnut vanha mylly, Juoneksen mylly, oli kirjailija Unto Seppäsen Myllytuvan tarinoiden syntysija. Eräiden muidenkin hänen teostensa, kuten Evakon, henkilöitä ja aiheita pystyivät kyläläiset paikallistamaan.

Lähde: Kanneljarvi.fi

Isäntiä 1600-1700-luvulla Uudenkirkon Liikolassa