Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tämä projekti on Suojärven Kokonniemen kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Kokonniemen kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Kokonniemen kylään suomeksi

Kokonniemi ja Niemistenkylä

Kokonniemen kylä sijaitsi Ison ja Pienen Pyhäjärven rantamilla. Kylän vanhin asuttu osa oli Kokonnimei Ison Pyhäjärven lounaisrannalla, Suojärven asemalta viiden kilometrin päässä rajalle päin.

Kylän toinen osa, Niemistenkylä, sijaitsi saman järven koillisrannalla, Pienen ja Ison Pyhäjärven välisellä kannaksella. Niemistenkylään käännyttiin Leppänimeen johtavalta tieltä Parkinselän kohdalta.

Kylän tšasouna sijaitsi Niemisten kylänosassa järven rannalla. Tšasouna oli rakennettu jo vuonna 1906 ja sitä oli laajennettu 1920-1930 lukujen taitteessa. Hankkeen takana oli Mihail Rotta, joka sittemmin 1930-luvulla lähti Valamoon munkiksi.

Niemistenkylästä koulua käytiin Kaipaassa, vuosi Kuljun Mikon talossa ja myöhemmin Eloniemellä. Kokonniemeläiset kävivät koulua Lietteellä, aluksi Revon talossa ja myöhemmin Lietteen välikylän koulussa.

Kokonniemen kylä esiintyy ensimmäisen kerran nimellä mainittuna vuoden 1728 maakirjassa, jolloin siellä oli kaksi taloa. Isäntinä taloissa mainitaan veljekset Anisim ja Ignatei Feodorinpoika. Vuoden 1722 henkikirjassa ei mainita erikseen Kokonniemen kylää, mutta Kaipaassa isäntänä mainitaan Anisim Feodorinpoika.

Kylä säilyi koko vuosisadan ajan melko pienenä, vuoden 1795 rippikirjan mukaan siellä oli kolme tai neljä kotitaloutta, silloin jo osa Kokonniemen ja osa Niemistenkylän puolella. Vuonna 1805 Kreivi Steinheilin kartassa kylässä oli kuusi taloa, joista neljä Kokonniemen puolella. Vuoden 1818 henkikirjan mukaan kylässä oli kahdeksan taloa ja siitä kyä pikku hiljaa kasvoi. Vuoden 1900 rippikirjan mukaan taloja oli jo 18 ja talvisodan alkaessa talojen määrä oli 40.

Kylän ensimmäisellä asukkaalla Ignati Feodorinpojalla oli neljä poikaa: Mihei, Petr, Feodor ja Feofilakt. Heistä Mihei Ignateinpoika mainitaan jo vuoden 1753 maakirjassa Kotajärvellä talonpoikana ja kun Kotajärvi mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1787 rippikirjassa, on talonpoikana Petr Ignateinpoika. Feodor Ignateinpoika jäi Kokonniemen talonpojaksi. Mihail Feodorinpojan jälkeläiset ovat Pulkkisia ja Kokkosia ja Fadei Mihailinpojan jälkeläiset Leskisiä ja Lemminkäisiä. Mihail Feodorinpojan pojanpoika Semen Maksimanpoika Pulkkinen kuoli vuonna 1879 ja hänen leskensä avioitui Pöntösenvaaran kylässä asuneen Ionniki Lerssin kanssa. Lesken Kokonniemellä syntyneet pojat ottivat sukunimekseen Kokkonen. Feofilakt eli Filat Ignaiteinpoika oli vuoden 1764 maakirjan mukaan Hautavaaran talonpoika. Lemminkäisen sukunimen miespuolisia kantajia ei ollut kylässä ennen talvisotaa, mutta Vasili Nikiforinpoika Lemminkäisen vävyjä olivat Ivan Terenteinpoika Laakso Kuikkaniemeltä, Oskari Andreipoika Metso Salmista ja Mikko Kondrateipoika Härkönen Kokonniemeltä.

Niemistenkylän puolelle muutti Hukkalasta Semen Danilanpoika jo 1780-luvulla. Semenin vanhimman pojanpojan Jakov Vasileinpojan pojanpojalla Osippa Trofimanpoika Rysällä oli vesivoimalla käyvä saha-ja myllylaitos. Ivan Semeninpojan jälkeläisillä esiintyy Vuona ja Turhanen sukunimenä. Grigori Semeninpojan vävyksi muutti kylään Kuikkaniemestä Pisto. Vävyksi avioitui myös Leppäniemen kylästä Leonti Feodorinpoika Rotta. Nimeä on muutettu Kauroksi.

Karatsalmelta Niemistenkylän puolelle muutti noin vuonna 1815 Malafei Timofeinpoika Koivunen.

Myös Isotoff – Seutunen -suku on on asettunut kylään varhaisessa vaiheessa. Grigorei Panteleinpoika Häkin kuoltua Eloniemen kylässä vuonna 1808, muutti Zotik Grigoreinpoika Kokonniemelle vuosina 1815-1818. Nimi Isotoff jäi perheelle vasta Isotista (Zotik) alkaen ja se muutettiin 1930-luvulla Seutuseksi.

Pisto ja Jänis nimiset perheet olivat Kuikkaniemeltä lähteneitä Kuikka -sukuun kuuluvia tilattomia, jotka tulivat Niemistenkylän puolelle avioliiton kautta. Hukka Ipatti Jeremeinpoika sekä Andrei Silanpoika Kokkonen tulivat Vegaruksesta Turhasen vävyiksi. [1]


Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/kokonniemi/


Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.