Voimaliitto
Voimaliitto oli eräänlainen Venäjän sortovuosina toiminut suomalainen vastarintaliike, joka perustettiin Suomen Aktiivisen Vastustuspuolueen "taistelujärjestöksi". Voimaliittoa sekä vuoden 1905 ylioppilaskaarteja pidetään myös suojeluskuntien edeltäjinä.
Projekti kerää liiton jäsenten ja tukijoiden profiileja.
Perustaminen
Voimaliitto perustettiin tammikuun alussa vuonna 1906. Se syntyi aktiivisen vastarinnan ilmaisuna ja sen oli tarkoitus olla urheilujärjestöksi naamioitunut poliittinen järjestö. Sen oli myös tarkoitus keskittyä harjoittamaan urheilulajeja, joilla on sotilaallista merkitystä, kuten hiihtoa ja ammuntaa. Järjestöä perustamassa olivat myös viereisessä kuvassa esiintyvien henkilöiden lisäksi perustamassa muun muassa kansallismieliset taiteilijat Alpo Sailo ja Aarno Karimo, jotka olivat myös vahvasti niin Kalevala-aatteita ajamassa eteenpäin kuin myös osallistuivat vastarintatoimintaan. Venäläiset vainusivat kuitenkin kapinahankkeen ja senaatti hajotti liiton vielä saman vuoden aikana.
Jäsenet
Voimaliiton runkona oli aktivisteihin kuuluneiden Alpo Sailon ja Aarno Karimon suurlakon aikana syksyllä 1905 perustama noin 40 miehen pistoolein aseistettu tiedusteluosasto jonka päämaja oli Mikonkatu 2:ssa sijainneessa John Engelbergin huoneistossa jossa myös Sailo ja Karimo asuivat. Osastoon kuului heidän lisäkseen Engelbergin veli Rafael Engelberg, taiteilijat Mikko Oskar Oinonen ja Carl Johan Bengts sekä joukko ylioppilaita ja polyteknikoita. Osastoa johti luutnantti Leo Lindqvist. Suurlakon päättyessä osaston vahvuus oli jo lähes 200 miestä. Suurlakon päätyttyä osastoa ei lakkautettu vaan sen toiminta laajeni ja aloitettiin myös säännölliset harjoitukset joita johtamaan tuli Mauritz Mexmontan.
Aseiden jako
Voimaliiton perustamisen jälkeen jaettiin talvella 1906 SS John Graftonin Suomeen tuomasta aselastista talteen saatuja kivääreitä harjoituskivääreiksi eri puolille Suomea. Tärkeimpänä jakelupaikkana toimi edellä mainittu John Engelbergin asunto. Myös useimmat Voimaliiton kokoukset pidettiin täällä. Aseiden jakaminen jatkui syksyyn 1906 saakka ja aktivisteilla oli myös salaisia asevarastoja Helsingissä. Voimaliitolla oli myös kaksi kiertävää neuvonantajaa jotka matkustivat ympäri Suomea ohjaamassa toimintaa. Neuvonantajina toimivat Leo Lindqvist sekä kapteeni Matts von Nandelstadh ja hänen seuraajansa kapteeni Rudolf Wiberg.
Voimaliiton lakkauttaminen
Helmikuussa 1906 Johannes Gummeruksen johtama aktivistiryhmä osti Sveitsistä 2 500 Wetterli-kivääriä ja niihin 1,125 miljoonaa panosta. Aseet tuotiin Lyypekistä Närpiöön Suomeen heinäkuussa 1906 aktivistien Tanskasta ostamalla Peter-moottorilaivalla. Näitä aseita toimitettiin sitten eteenpäin Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen. Osa aseista joutui kuitenkin viranomaisten käsiin ja seuranneen oikeudenkäynnin jälkeen Suomen senaatti lakkautti Voimaliiton 9. marraskuuta 1906.
Ote kirjasta HISTORIALLINEN ARKISTO, toimittanut Suomen historiallinen seura 1934, sivut 147-148
Voimaliiton toiminta
On saatu oikaistuksi aikaisempi, m.m. professori Alma Söderhjelmin esittämä käsitys, että Voimaliitto olisi perustettu vasta vuoden 1906 alkupuolella. Todellisuudessa se on perustettu jo v. 1905 heti suurlakon jälkeen, perustajina, paitsi aktivisteja, monta huomattua poliittista toimihenkilöä, joista tässä yhteydessä mainittakoon vain nykyinen presidenttimme P. E. Svinhufvud, senaattori Otto Donner, tohtori Th. Schwindt, tohtori Wilhelm Zilliacus ja professori Kustavi Grotenfelt, jonka ehdotuksesta hyväksyttiin uudelle järjestölle nimeksi Voimaliitto. Järjestön päämääränä on ollut Suomen itsenäisyys. Kerätyn aineiston perustuksella on se todettavissa. Siten se on valmistanut myöhemmälle jääkäriliikkeelle maaperää.
Suomen vanha sotaväki
Aineiston keräystyössä on kiinnitetty myös huomiota Suomen hajoitetun sotaväen entisiin upseereihin, alipäällystöön ja miehistöön, sillä sangen lukuisat heistä ovat isänmaallisina mieleltään osallistuneet taisteluun sortoa vastaan. Niinpä monet upseerit ovat toimineet salaisen kirjallisuuden levittäjinä ja jakajina, he ovat olleet mukana asehankinnoissa, esim. talvella 1906 ostettaessa kivääreitä Sveitsistä, ja ovat Voimaliitossa olleet eturivin miehinä. Näistä kapteeni Matti von Nandelstadh on mainitun järjestön matkustavana ohjaajana avoimesti puhunut Suomen täydellisestä riippumattomuudesta päämääränä, johon olisi pyrittävä. Kaikkea tätäkin valaisevaa aineistoa on runsaasti kertynyt. Nandelstadhin lisäksi mainittakoon vastarintaan osallistuneista upseereista esim. vielä seuraavat: Ivar Gordie, Lauri Sarin, Hannes Ignatius, Bruno Jalander, Sebastian Brander, Aimo Hallberg, kaksi veljestä Söderman, Henry Biaudet, F. Järnström, Adolf Renvald, H. Öhman, Rudolf Wiberg ja A. G. von Rehausen.