Follow
Elisabet Järnefeltin salonki
Järnefeltien koulu oli suomalainen kirjallisuuspiiri, jonka keskushahmo oli Elisabet Järnefelt (1839-1929). Niinpä sitä kutsuttiin myös nimellä Elisabetin salonki.
Järnefeltien koulun taiteilijat
Elisabet Järnefelt oli syntyään pietarilais-balttilaista Clodt von Jürgensburgin kulttuurisukua, joka kuului venäläisen älymystön vapaamieliseen osaan. Siirryttyään Suomeen Järnefelt alkoi koota lähipiiriinsä nuorta suomenkielistä kirjallisuusväkeä lähinnä omien poikiensa ystävistä. Piiriin kuuluneita kirjailijoita on pidetty suomalaisen realismin uranuurtajina. Järnefeltien kouluun lukeutuivat Elisabet Järnefeltin pojat Arvid, Armas, Eero ja Kasper Järnefelt, Juhani Aho ja hänen veljensä Kalle ja Pekka sekä Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki ja jossain määrin myös Minna Canth. Järnefeltien asuessa Helsingissä piiri kokoontui lauantaisin. Kun perhe muutti Kuopioon, Järnefeltien koulu kokoontui Minna Canthin kotona Kanttilassa.
Koulun vaikutus
Järnefeltien koulun myötä suomalaiseen kirjallisuuteen tuli Belinskin taideteorioista lähtöisin ollut realistisen henkilötyypin käsite ja tyypillisyyden vaatimus. Lisäksi koulun piirissä kulki tolstoilainen suuntaus, joka korosti sisäistä rehellisyyttä ja totuudenmukaisuutta. Arvid Järnefelt kuvasi Järnefeltien koulua teoksessaan Vanhempieni romaani (1928–1930): "Elisabetin ankarin vaatimus oli, että kuvatun tunnelman täytyi olla todella eletty, totta. --- Ei saa ruveta omin päin runoilemaan ja tekemään lisäyksiä, joiden tarkoituksena on muka tehostaa tunnelmaa. --- taiteilijan oli pysyttävä uskollisena sille sisäiselle näkemykselle, tuntemukselle, tunnelmalle, jonka hän oli saanut."
"Kaikki olisi hyvin, mutta sano minulle, Jussi, lensivätkö nuo kaksi varista todellakin seudun yli?"
(Elisabet Järnefelt Juhani Aholle, Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaanin mukaan)
Osallistujia
Toimintaan osallistui suuri joukko ihmisiä. Elisabet Järnefelt kehitti nykyaikaisia ja tehokkaita opetusmenetelmiä, kuten esimerkiksi ryhmätyöt. Kaikista tuli joko kirjailijoita tai toimittajia ja sanomalehtien perustajia. Salonki oli tärkeä kokoontumispaikka eri ryhmille kuten esimerkiksi suomenmieliselle K.P.T.-ryhmälle. Tässä joitakin henkilöitä, jotka varmuudella osallistuivat toimintaan:
- Ida Emilia Aalberg
- Juhani Aho
- Kalle Aho
- Pekka Aho
- Jacob Ahrenberg
- Ossian Ansas
- August Edvard Becker
- Hjalmar Wladimir Basilier
- Julius Anselm Lyly
- Kaarlo Bergbom
- Otto Karl Emil Brax
- Minna Canth
- Jonas Castrén
- Eero Erkko
- Elias (Ruuto) Erkko
- J. H. Erkko
- Kaarlo Edvard Frisk
- Karl Granit
- Karl Albert Grönqvist
- Pekka Hartikainen
- Aino Sibelius
- Armas Järnefelt
- Arvid Järnefelt
- Eero Järnefelt
- Elli Järnefelt
- Ellida (Liida) Järnefelt
- Emilia Fredrika Järnefelt
- Kasper Järnefelt
- Kauppis-Heikki
- Lauri Kivekäs (Stenbäck)
- Johan Adolf Kock
- Hanna Kunnas
- Matti Kurikka
- Tuomas Kurikka
- Otto Edvard Könni
- Ernst Lampén
- Walter Erik Lampén
- Kasimir Leino
- Johan Wilhelm Karlsson Miesmaa
- Juhana Minni Rullo
- Josef Henrikinpoika Mustakallio
- A. B. Mäkelä
- Johannes Emanuel Rahm
- Iivari Roini
- Jean Sibelius
- Jakob Benjamin Ståhlberg
- August Tillander (1861)
- Matti Antinpoika Varonen
Järnefeltien koulun käyneitä. Suunnitteilla olleen Päivälehden varainkeruumatkalla Eero Erkko päätyi elokuussa 1889 Järnefeltien kesäpaikkaan Keuruun Kolhossa. Kuvassa vasemmalta oikealle, Juhani Ahon veli Pekka (seisoo), Elisabet Järnefelt, Elli Järnefelt, J. H. Erkko (heidän takanaan), tuntematon nainen, Aino Järnefelt Sibelius, tuntematon nainen, Eero Erkko (seisoo), Kasper Järnefelt, Eero Järnefelt ja Armas Järnefelt. (Kuva Juhani Aho, Otavan arkisto)
Lähteitä
- teksti Järnefeltien koulu, Wikipedia
- kuva Elisabeth Järnefelt, Wikipedia
- osallistujaluettelo Tarja Lappalainen: Kirjoittamisen ja rakkauden paloa: Juhani Aho sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjalliset salongit. Kirja on imuroitavissa ja luettavissa pdf-muodossa.