Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Elisabet Järnefeltin salonki

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all

Profiles

  • Otto Edvard Könni (1858 - d.)
    Artikkeli, O E Könni 70 v.
  • Matti Waronen (1861 - 1911)
    Matti Waronen (1861–1911) oli suomalainen kansatieteilijä. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi 1895 ja toimi suomen kielen lehtorina ensin Rauman seminaarissa, sitten vuodesta 1901 Sortavalan semin...
  • Kaarlo Albert Grönqvist (1861 - 1882)
    Kaarlo Albert Grönqvist oli suomalainen suomen- ja ruotsinkielellä kirjoittanut kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä Jaska ja K.A.Wi. Grönqvistin vanhemmat olivat merikapteeni Jakob Albert Grönqvist j...
  • Julius Anselm Lyly (1856 - 1903)
    Anselm (v:een 1883 Bergh), synt. Kuopiossa 19. 11. 1856. Kuoli Berliinissä 6. 7. 1903. Vanhemmat: Kirkkoherra, teologiantohtori Julius Immanuel Bergh ja Olivia Wilhelmina Bergroth. Yliopp. 1876. Po...



Elisabet Järnefeltin salonki


Järnefeltien koulu oli suomalainen kirjallisuuspiiri, jonka keskushahmo oli Elisabet Järnefelt (1839-1929). Niinpä sitä kutsuttiin myös nimellä Elisabetin salonki.


Järnefeltien koulun taiteilijat

Elisabet Järnefelt oli syntyään pietarilais-balttilaista Clodt von Jürgensburgin kulttuurisukua, joka kuului venäläisen älymystön vapaamieliseen osaan. Siirryttyään Suomeen Järnefelt alkoi koota lähipiiriinsä nuorta suomenkielistä kirjallisuusväkeä lähinnä omien poikiensa ystävistä. Piiriin kuuluneita kirjailijoita on pidetty suomalaisen realismin uranuurtajina. Järnefeltien kouluun lukeutuivat Elisabet Järnefeltin pojat Arvid, Armas, Eero ja Kasper Järnefelt, Juhani Aho ja hänen veljensä Kalle ja Pekka sekä Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki ja jossain määrin myös Minna Canth. Järnefeltien asuessa Helsingissä piiri kokoontui lauantaisin. Kun perhe muutti Kuopioon, Järnefeltien koulu kokoontui Minna Canthin kotona Kanttilassa.

Koulun vaikutus

Järnefeltien koulun myötä suomalaiseen kirjallisuuteen tuli Belinskin taideteorioista lähtöisin ollut realistisen henkilötyypin käsite ja tyypillisyyden vaatimus. Lisäksi koulun piirissä kulki tolstoilainen suuntaus, joka korosti sisäistä rehellisyyttä ja totuudenmukaisuutta. Arvid Järnefelt kuvasi Järnefeltien koulua teoksessaan Vanhempieni romaani (1928–1930): "Elisabetin ankarin vaatimus oli, että kuvatun tunnelman täytyi olla todella eletty, totta. --- Ei saa ruveta omin päin runoilemaan ja tekemään lisäyksiä, joiden tarkoituksena on muka tehostaa tunnelmaa. --- taiteilijan oli pysyttävä uskollisena sille sisäiselle näkemykselle, tuntemukselle, tunnelmalle, jonka hän oli saanut."

"Kaikki olisi hyvin, mutta sano minulle, Jussi, lensivätkö nuo kaksi varista todellakin seudun yli?"
(Elisabet Järnefelt Juhani Aholle, Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaanin mukaan)

Osallistujia

Toimintaan osallistui suuri joukko ihmisiä. Elisabet Järnefelt kehitti nykyaikaisia ja tehokkaita opetusmenetelmiä, kuten esimerkiksi ryhmätyöt. Kaikista tuli joko kirjailijoita tai toimittajia ja sanomalehtien perustajia. Salonki oli tärkeä kokoontumispaikka eri ryhmille kuten esimerkiksi suomenmieliselle K.P.T.-ryhmälle. Tässä joitakin henkilöitä, jotka varmuudella osallistuivat toimintaan:

Lähteitä