Tämä projekti on Suojärven Kaipaan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Kaipaan kyläkartta
• Kaipaan Välikylän kyläkartta
• Kaipaan kylän agijan Verkkojärven kyläkartta
• Kaipaan asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Kaipaalaisia sukuja
• Kaipaaseen liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Kaipaan kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Kaipaan kylään suomeksi

Kaipaa, myös Kaipääksi kutsuttu, toinen Suojärven vanhimmista kylistä, sijaitsi Suojärven eteläpäässä, Itärannalla, suojaisan Suvilahden tuntumassa.

1500-luvulla kylässä mainitaan 20 taloa mutta kylän taloluku väheni 1600-luvulla monien sotien takia, ollen pienimillään Pohjan sodan jälkeen vuonna 1722. Tuolloin kylässä oli vain kuusi taloa.

Kreivi Steinheillin kartassa Kaipaan talojen määrä on 15, joista Parkinselässä on ainakin kaksi taloa. Kaipaan suvuista osa siirtyi vuosikymmenten kuluessa Kokonniemen, Lietteen, Kotajärven, Nilosaaren ja Eloniemen asukkaiksi. Vuoden 1722 henkikirjassa on vain Kaipaaan kylä, mutta jo vuoden 1727 maakirjassa on Kokonniemi omana kylänään. Vuonna 1764 erottuivat Liete ja Nilosaari omiksi kylikseen ja vuosisadan lopulla myös Eloniemi. Vuonna 1939 Kaipaan kylänosia olivat Parkinselkä, Välikylä ja Suvilahti.

Kaipaan ensimmäinen tšasouna rakennettiin ehkä jo 1730-luvun aikana. Sen päälle on mahdollisesti kaatunut iso puu, koska 1700 -luvun loppuun tullessa kalmistossa oli jo kaksi tšasounaa vierekkäin. Uusin tšasouna rakennettiin 1932 ja kaikki nuo kolme rakennusta seisoivat samalla tontilla kalmistoalueen kuusikossa Kuljunniemen eli Menshakovin niemen eteläpäässä.

Hautausmaa oli käytössä ilmeisesti jo 1500-luvulla. Vuoden 1879 terveydenhoitoasetuksen mukaan se ei enää kelvannut hautausmaaksi ja jäi pois käytöstä 1890. Uusi hautausmaa perustettiin Parkinselän ja Kaipaan väliselle alueelle rautatien ja maantien väliin.

Kaipaa sai kansakoulun vuonna 1907, joka toimi aluksi vuokrahuoneistossa Menshakovin talossa. Vuodesta 1914 kylässä toimi myös muutaman vuoden venäläinen yksiluokkainen ministerikoulu ja sekin vuokrahuoneistossa. Kaipaan asemaseudun koulu aloitti toimintansa 1923.

Aleksei Arteminpoika Menshakov tuli kotivävyksi vuonna 1822 Salmin Käsnäselän kylästä herrastuomari Andrei Osipanpoika Räsäsen taloon. Molemmat miehet toimivat pitkän aikaa käräjäkunnan lautamiehinä. Vuonna 1939 perhettä asui kolmessa talossa, myös Mensola nimisenä. Andrei Osipanpojan isoisä Semen Filipinpoika eli kylässä jo 1720-luvun lopulla ja tuolloin suku näytti olevan hyvin edustettu. Andrei Osipanpoika hallitsi viittä Kaipaan kahdestatoista tilasta jo 1820-luvulla.

Toinen jo ainakin 1700-luvun alussa kylässä elänyt suku oli Prittisen suku. Suvun esi-isä Osippa Makareinpoika oli syntynyt vuonna 1677. Hänen pojanpoikansa Grigori Nikitanpojan jälkeläiset käyttivät sukunimenä Prittistä ja toisen pojanpojan Vasili Nikitanpojan pojanpojan, Naum Saveleinpojan jälkeläiset olivat Naumasia. Naumasten vävy Afanasei Vasilinpoika Lohi, muutti Kaipaalle perheineen Lietteen kylästä 1880-luvun puolivälissä. Toinen Naumasten sukuun Kaipaan talolliseksi avioliiton kautta muuttanut oli Juda Ivaninpoika Martiskainen Vegaruksesta.

Lirkki-Tavi-Bombin -sukujen yhteinen esi-isä Mikittä (Nikit) Feodorinpoika syntyi todennäköisesti jo 1650 -luvulla ja oli kuollut vuoden 1722 henkikirjan laatimisen aikaan. Afanasei Nikitanpojan kolme poikaa: Andrei, Terentei ja Markki elivät jo vuonna 1764 Nilosaaressa. Markin pojanpojan Vasilei Parfenteinpoika Lirkki Vasili Parafanteinpojan] jälkeläiset ovat sukunimeltään Lirkkejä. Averkei Markinpoika avioitui Hautavaaraan ja jälkeläiset käyttivät sukunimeä Tavi. Semen Nikitanpoika -niminen poika muutti Kuikkaniemeen perheineen ja heidät tunnemme Bomba-talon asukkaina.

Häkki -suvun Kondratei Ivaninpoika muutti Elonniemestä Kaipaaseen mökkiläiseksi 1800-luvun lopulla ja hänen poikiensä sukunimeksi otettiin Härkönen, sillä härkä on karjalan kielellä häkki.

Kulju-suku on mainittu jo Elonniemin kylän kohdalla. Danila Ivaninpojan pojan Kuisman pojanpoikien, Jemeljan Timofeinpojan ja Aleksei Timofeinpojan jälkeläiset asuivat Parkinselässä. Aleksei Timofeinpojan tytär Akilina avioitui kuikkaniemeläisen leskimiehen, Sofron Jefiminpoika Sopukin kanssa. Sofronin jälkeiläisiä elikin Kaipaassa mökkiläisinä sekä Sopukki-, että Kurki-nimisinä.

Kortelaisen veljekset Andrei Andreinpoika ja Matfei ilmestyvät Kaipaan populeiksi 1800-luvun puolivälissä. Pian Andrei avioitui Kokonniemen Häkki -sukuun ja asettui asumaan Verkkojärven rannalle. Verkkojärven agjalla oli sodan alkaessa kolme taloa, jotka kaikki oli Kortelaisten sukuun kuuluvia.

Samoihin aikoihin Kaipaan asukkaana mainitaan myös Akim Sidorinpoika, jonka perilliset käyttivät Kaipaan kylässä nimeä Pahka, mutta Hautavaarassa nimeä Joska. Akima asettui 1800-luvun puolessävälissä Kaipaan kylään aluksi tilattomana myöhemmin talonpoikana. Hänen taustastaan ei varmaa merkintää löydy, mutta Joska sukua asui Helylänniemellä alun perin Hukkalasta lähteneenä.

Kaipaan kylään muutti 1800-luvun lopulla Varpakylän Törisijästä Semen Antoninpoika Tavi perheineen. Kaipaan ja Hukkalan Taveille ei löytynyt yhteyttä 1700 -luvulta lähtien.

Kaipaan välikylä sai asukkaikseen jo ainakin vuodesta 1917 paljon Aunuksen ja Vienan karjalan alueen pakolaisia. Kotipaikalta pakoon lähdön syyt vaihtelivat ja useilla oli suka Suojärvellä ennestään. Vuosien 1939-1943 henkikirjan lopussa olevan yhteenvedon mukaan Suojärvellä oli noin 300 ulkomaalaista, jotka melkein kaikki asuivat Kaipaan välikylässä.

Molosofkinit muuttivat Veskelyksen kylästä. Perheen isällä Ivan Savinov Molosofkilla oli sekatavarakauppa Veskelyksessä ja ammatiltaan hän oli maanviljelijä. Kylän vanhimpana hän osallistui lähetystöön joka yritti liittää Aunuksen Suomen yhteyteen. Aluksi he ilmeisesti tulivat toimeen pakolaisavun turvin, mutta pian perheen pojat ryhtyivät kaupanalalle ja autoilijoiksi. Sukunimeä on muutettu Meltorannaksi, Meltovuoksi, Melamaksi, Melasalmeksi ja Meltolaksi.



Tietoa kylästä löytyy myös: https://suojarvi.fi/kylat/kaipaa/


Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.