Tämä projekti on Suojärven Moisseinvaara kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Moisseinvaaran kyläkartta
• Moisseinvaaran asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Moisseinvaaralaisia sukuja
• Moisseinvaaraan liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Suojärven Moisseinvaaralaisten blogisivu - klikkaa tästä!

Johdanto Moisseinvaaran kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Moisseinvaaran kylään suomeksi

Moisseinvaaran kylä sijaitsi Ylisenjärven ja Myrysjärven pohjoipuolella Varpakylästä yhdeksän kilometriä melkein pohjoiseen. Kylän osia olivat; Hallaselkä, Haukanvaara, Jeroinvaara, Kakkolanvaara, Kotaselkä, Kalliovaara, Lahtiselkä, Ozravaara, Perttiselkä, Reposelkä, Ruisvaara ja Tšuhmari.

Moisseivaaran tšasouna valmistui vuinna 1907. Kylässä saattoi olla tšasouna aikaisemminkin 1830 -luvulta alkaen keskellä kylää vanhan kalmiston läheisyydessä. Se oli kuitenkin jo hävinnyt 1880-luvun lopulla. Vanha kalmisto sijaitsi pari sataa metriä ylempänä kuin uusi tšasouna. Kalmisto oli käytössä vuosien 1728-1944 välisenä aikana, lukuunottamatta Neuvostoliiton hallitsemaan aikaa 1939-1941. Venäläinen Karjalan veljeskunnan koulu aloitti vuonna 1910 yksiluokkaisena. Rakennus valmistui vuonna 1912 omalle tontille. Koulussa toimi kaksi luokanopettajaa sekä käsitöiden ja suomen kielen opettajat. Kansakoulun kylä sai vuonna 1911 ja se toimi aluksi Makkosen talossa ja myöhemmin entisen venäläisen koulun talossa, jonka kunta osti seurakunnalta vuonna 1928. Kalliovaaran koulu aloitti toimintansa vuonna 1935.Kylään perustettiin vuonna 1927 voimistelu-ja urheiluseura Moisseinvaaran Kivi. Marttayhdistys perustettiin vuonna 1933. Kylässä toimi myös tiistaiseura.

Ensimmäiset merkinnät kylästä ovat 1790-luvun metrikkakirjassa. Rippikirjassa kylä mainitaan vuonna 1805, jolloin siellä oli kolme taloutta. Vuonna 1914 kylässä oli 20 taloa ja vuosein 1939-1943 kartan mukaan 133 taloa.

Hukkalan kylästä muutti Feodor Karpanpojan pojanpoika Pedri Miinanpoika Moisseinvaaraan 1790-luvulla. HänenNikolai-poikansa jälkeläisten sukunimi on Määränen ja Kuisma Petrinpojan Kukkonen. Malanti Pedrinpojan tytär Jefimia toi Dimitrei Anisiminpoika Koivusen kotivävyksi vuonna 1825. Toinen vävy Määrästen sukuun muutti 1880-luvulla Evanniemen kylästä. Ivan Nikoilainpojan tytär Jekatarina avioitui Feodor Bogdanpoika Vazan kanssa ja heidän jälkeläisensä ovat myöhemmin nimeltään Vasikaisia.

Jakov Ignatinpojan pojanpoika Konon Tiitanpoika muutti Turhanvaaran kylästä Moisseinvaaralle. Hän muutti kuitenkin melko pian takaisin ja siellä hänen jälkeläisensä elivät 1900-luvun alkuun, kunnes isojaon aikan Konosia ja Onttisia siirrettiin asumaan Moisseinvaaran alueelle.

Kolmas talous vuonna 1805 oli Sisoi Jefiminpoika perheineen. Hänen pojanpoikansa Pedri Jefiminpojan poika Sidor Pedrinpoika Pussi muutti kotivävyksi Leppäniemen Töntsille 1860-luvulla. Perhe käytti 1900-luvulla Pussinen -sukunimeä. Jefim Sissoinpojan tyttäret asuivat perheineen Moisseivaarassa. Jekaterina Jefimintytär muutti miehensä Sofron Jemeljaninpojan kanssa Hukkalasta 1840-luvun lopulla ja heidät tunnetaan Kuppinen -nimellä. Nastasia Jefimintytär avioitui varpakyläläisen Pavel Timofeinpojan kanssa vuonna 1850. Pavelin jälkeläiset ovat Lökki -nimisiä ja he muuttivat vuosisadan lopulla muualle.

Kaitajärven Kuuttien esi-isästä Arhippa Andreipojasta ensimmäinen merkintä on vuodelta 1727. Hänen pojallaan Hariton Arhipanpojalla oli neljä poikaa: Feodor, Semen, Iev ja Maksim. Feodorin vanhin poika Makarei muutti avioiduttuaan 1800-luvun alussa Moisseinvaaralle ja hänestä sai alkunsa Moisseinvaaran Makkosten suku. Semenin vanhin poika Login Semeninpoika teki samoin ja hänestä alkoi Logisten suku. Feodorin, Semenin ja Ievin muiden kotajärveläisten jälkeläisten sukunimenä on Kuutti, joka esiintyy sukunimenä jo 1600-luvun maakirjoissa, silloin Hukkalassa.

Kisonen-Vanhanen -suvun esi-isä oli Arhippa Pedrinpoika. Hänen pojanpoikansa Jegor Issakanpojan pojan, Aleksein, perhe muutti Hukkalasta Moisseinvaaraan 1830-luvun puolivälissä. 1850-luvun rippikirjassa hänen vanhemmalla Ivan -nimisellä pojalla esintyy sukunimi Kuikka (Gagarin), mutta myöhemmin jälkeläiset ottivat sukunimekseen Vanhanen. Nuoremmalla Ivanilla ei ollut lapsia.
Isojaon seurauksena kylä laajeni lähivaaroille, jonne muutti myös varpakyläläisiä perheitä.[1]


Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/moiseinvaara/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.