Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Mälkölä, Äyräpää / Muolaa

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Hellin Sanelma Ryyppö (1915 - 1986)
    Muolaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1895-1915 (I C:11), jakso 706, sivu 1390-1391: 1915 helmi; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.6.2019
  • Vilppi Matinpoika Kutilainen (1843 - 1901)
    syntymä, kaste, vanhemmatavio, puolison tiedotkuolema, hautaus
  • Maria Mikontytär Pekonen (1870 - 1943)
    Muolaan seurakunnan arkisto - I C:9 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1850-1879, jakso 209: 1870 ; Kansallisarkisto: Muolaan seurakunnan arkisto - I Ab:3 Lastenkirja 1859-1879, jakso 146, sivu 272:...
  • Helena Tuomaantytär Hänninen (1847 - 1917)
    Muolaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1827-1849 (I C:8), jakso 200: 1847 ; Kansallisarkisto: Muolaan seurakunnan arkisto - I Ab:3 Lastenkirja 1859-1879, jakso 52, sivu 84:...
  • Katrina Juhontytär Pekonen (1864 - 1944)
    Muolaan seurakunnan arkisto - I C:9 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1850-1879, jakso 145: 1864 Februarii - Martii; Kansallisarkisto: / Viitattu 23.8.2022 Avioliitto, puoliso Tahvo Nio Viipurin Nää...

Mälkölä oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään eteläosassa Muolaan vastaisella rajalla. Mälkölän naapurikyliä olivat pohjoisessa Pölläkkälä ja Kaukila sekä Muolaan puolella Moiniemi. Mälkölän kylä jakaantui kahteen osaan: varsinaiseen Mälkölään ja Salmenkaitajoen varrella sijainneeseen Salo-Mälkölään. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Mälkölä kuului Muolaan kuntaan.

Mälkölä rajoittui idässä Vuokseen ja lännessä sen alueelle ulottui Äyräpäänjärvi tai se mitä siitä oli jäljellä vuoden 1857 Vuoksen laskun myötä. Etelässä kylän rajan muodosti Salmenkaitajoki, joka oli muodostunut aiemmin Äyräpäänjärven ja Vuoksen yhdistäneestä Puratsinsalmesta Vuoksen vedenpinnan laskun yhteydessä. Lisäksi kylä alueella virtasi Salmenkaitajokeen laskeva Lieteoja. Kylän alueella sijaitsi Kolmikanta-niminen mäki, joka oli Äyräpään kunnan korkein kohta.

Mälkölä sijaitsi hyvien maantieyhteyksien varrella. Kylän halki kulki Viipurista Rautuun johtanut Kantatie 62. Mälkölän kohdalla siitä erkani maantiet Äyräpään kirkolle, kunnan keskustaajamaan Pölläkkälään ja etelään Muolaan Ala-Kuusaan kylään.

Mälkölä oli maalaiskylä, jonka väestöstä suurin osa sai elantonsa maataloudesta. Kylän peltopinta-ala oli noin 1 000 ha, jonka lisäksi kylän alueella oli laajat Äyräpäänjärven pinnan laskun myötä syntyneet lietealueet. Salo-Mälkölässä ja Vuoksen rannalla Ritasaaressa harjoitettiin jonkin verran kalastusta. Kylässä oli myös käsityöläisiä ja kotiteollisuustuotteina valmistettiin erilaisia ajokaluja ja Salo-Mälkölän alueella myös veneitä. Kylässä toimi myös Känkäsen kutomo.

Mälkölän kansakoulu perustettiin vuonna 1884, jolloin Äyräpää kuului vielä Muolaan kuntaan. Mälkölän koulu oli toinen Muolaaseen perustettu kansakoulu ja sitä kävivät aluksi koko myöhempi Äyräpään alue sekä Kuusaan kylä. Kylän toinen koulu perustettiin Salo-Mälkölään vuonna 1927. Mälkölän osuuskaupalla oli päämyymälän lisäksi sivumyymälät Salo-Mälkölässä ja Kaukilassa. Mälkölässä oli myös virkeä nuorisoseura, jolla oli oma talo kylän keskustassa koulun lähellä. Nuorisoseuran lisäksi kylässä toimivat suojeluskunta, lotat ja martat.

Mälkölässä sijaitsi aikoinaan Ventelän hovin ulkokartano, josta 1930-luvulla oli muistona koivukujat ja karjarakennus.

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes

Kuva: lähde Forssan museo. Moiniemen ja Salo-Mälkölän nuorisoa v. 1928