Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Mälkölä, Äyräpää / Muolaa

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Esaias Tahvonpoika Kuisma (1890 - 1964)
    syntymäpaikka ja -aika, kastepäivä sekä vanhemmat: avioliitto, vihitty 6.7.1913 tal.tr. Aina Maria Antonintytär Okker, naimaton, nainen, Vesikkala, Muolaa ja tal.p. Esa Tahvonpoika Kuisma, naimato...
  • Matti Tuomaanpoika Salakka (1891 - 1946)
    Muolaa - syntyneet, 1886-1894 (UK696-697 I C:9) > 138: sivu ???: 1891; SSHY: / Viitattu 29.7.2021 Kummit:tal. Mikko Taponen, vo. Anni Jortika, tal. Yllö Salakka.. Kastoi A.Hämäläinen. 30.10.1891 synt...
  • Eeva Tuomaantytär Rämö (1833 - 1886)
    Muolaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1827-1849 (I C:8), jakso 64: 1833; Kansallisarkisto: / Viitattu 22.6.2021 Avioliitto, puoliso Matti Rämö Pölläkkälän kylästä, vihitty ...
  • Matti Tuomaanpoika Rämö (1825 - 1884)
    Muolaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1806-1826 (I C:7), jakso 239, sivu 484-485: Syntyneet 1825 Martii - Apprill; Kansallisarkisto: / Viitattu 22.6.2021 Avioliitto, puolis...
  • Anna Antintytär Pönkkä (1868 - 1894)
    Muolaan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1859-1879 (I Ab:3), jakso 148, sivu 275-276: Mälkölä No 3 - 4; Kansallisarkisto: / Viitattu 10.3.2019 Avioliitto, puoliso Juho Kauranen Punnuksen kylästä, v...

Mälkölä oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään eteläosassa Muolaan vastaisella rajalla. Mälkölän naapurikyliä olivat pohjoisessa Pölläkkälä ja Kaukila sekä Muolaan puolella Moiniemi. Mälkölän kylä jakaantui kahteen osaan: varsinaiseen Mälkölään ja Salmenkaitajoen varrella sijainneeseen Salo-Mälkölään. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Mälkölä kuului Muolaan kuntaan.

Mälkölä rajoittui idässä Vuokseen ja lännessä sen alueelle ulottui Äyräpäänjärvi tai se mitä siitä oli jäljellä vuoden 1857 Vuoksen laskun myötä. Etelässä kylän rajan muodosti Salmenkaitajoki, joka oli muodostunut aiemmin Äyräpäänjärven ja Vuoksen yhdistäneestä Puratsinsalmesta Vuoksen vedenpinnan laskun yhteydessä. Lisäksi kylä alueella virtasi Salmenkaitajokeen laskeva Lieteoja. Kylän alueella sijaitsi Kolmikanta-niminen mäki, joka oli Äyräpään kunnan korkein kohta.

Mälkölä sijaitsi hyvien maantieyhteyksien varrella. Kylän halki kulki Viipurista Rautuun johtanut Kantatie 62. Mälkölän kohdalla siitä erkani maantiet Äyräpään kirkolle, kunnan keskustaajamaan Pölläkkälään ja etelään Muolaan Ala-Kuusaan kylään.

Mälkölä oli maalaiskylä, jonka väestöstä suurin osa sai elantonsa maataloudesta. Kylän peltopinta-ala oli noin 1 000 ha, jonka lisäksi kylän alueella oli laajat Äyräpäänjärven pinnan laskun myötä syntyneet lietealueet. Salo-Mälkölässä ja Vuoksen rannalla Ritasaaressa harjoitettiin jonkin verran kalastusta. Kylässä oli myös käsityöläisiä ja kotiteollisuustuotteina valmistettiin erilaisia ajokaluja ja Salo-Mälkölän alueella myös veneitä. Kylässä toimi myös Känkäsen kutomo.

Mälkölän kansakoulu perustettiin vuonna 1884, jolloin Äyräpää kuului vielä Muolaan kuntaan. Mälkölän koulu oli toinen Muolaaseen perustettu kansakoulu ja sitä kävivät aluksi koko myöhempi Äyräpään alue sekä Kuusaan kylä. Kylän toinen koulu perustettiin Salo-Mälkölään vuonna 1927. Mälkölän osuuskaupalla oli päämyymälän lisäksi sivumyymälät Salo-Mälkölässä ja Kaukilassa. Mälkölässä oli myös virkeä nuorisoseura, jolla oli oma talo kylän keskustassa koulun lähellä. Nuorisoseuran lisäksi kylässä toimivat suojeluskunta, lotat ja martat.

Mälkölässä sijaitsi aikoinaan Ventelän hovin ulkokartano, josta 1930-luvulla oli muistona koivukujat ja karjarakennus.

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes

Kuva: lähde Forssan museo. Moiniemen ja Salo-Mälkölän nuorisoa v. 1928